Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Lehdon tilinpäätös 2020

Lehto Group julkaisi vuoden 2020 tilinpäätöksensä eilen 18.2.2021. Tilinpäätös osui yhtiön antamien ohjeistuksien ylälaitaan, aiheuttaen melko positiivisen kurssireaktion (+11%).

Avaan tässä artikkelissa tulkintojani yrityksen tilinpäätöksestä ja päivitän oman Lehto-sijoitukseni näkymät ja tavoitteet. Toivon että lukija ymmärtää tekstin sisältävän kirjoittajan johtopäätöksiä, joten lukekaa skeptisesti, älkääkä varsinkaan käyttäkö allekirjoittaneen amatöörisijoittajan blogipostauksia sijoitusneuvoina.

Taloudelliset luvut

Yritys haarukoi Q3-tuloksen yhteydessä Q4:lle 150-170 miljoonan liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta. Toteutunut liikevaihto oli 169,7M€ ja liiketulos 4,9M€, osuen liikevaihdon osalta haarukan ylälaitaan, eikä liiketuloskaan jäänyt satoihin tuhansiin, mikä vaikutti olevan sijoituskansan arvio.

Koko vuoden luvut jäivät edelleen historiankirjoihin korjausvuoden lukuina, liikevaihdon (2020: 544,7M€) laskiessa -18,4% aiempaan vuoteen verrattuna (2019: 667,7M€), ja liike- ja nettotuloksen jäädessä negatiivisiksi (2020: -2,9M€ & -8,2M€). Molemmat tulosluvut antoivat silti helpotusta sijoittajien huolille suurempien tappioiden jatkumisesta (2019: -41,8M€ & -35,7M€).

Lehdon liiketoiminnan koko vuoden kassavirta oli 73,6M€ positiivinen. Huomattavasti normaalia liiketoiminnan tasoa korkeampi, saati sitten nykytilaa, ja selittyy käytännössä kokonaisuudessaan gryndituotannon vähennyksiä seuraavasta varaston pääomien vapautumisesta. Massiivinen kassavirtainjektio (ml. osakeannin nettovirta 19,3M€) mahdollisti yrityksen velkojen merkittävän leikkauksen. Yrityksen tase on nyt erinomaisella tolalla.

Ajatuksia tilinpäätöksestä ja esityksestä

Liikevaihdon lasku ei tullut yllätyksenä yhtiön kannattavuuden tervehdyttämisohjelman edetessä. Asuntoliiketoiminnassa parempikatteista, mutta pääomaa sitovaa gryndituotantoa on vähennetty johdon mukaan n. 25 prosentiin asuntotuotannon liikevaihdosta. Gryndituotantoa halutaan epäilemättä lisätä uudelleen yrityksen kääntäessä fokuksensa jälleen kasvuun, oletettavasti viimeistään strategiankauden päättyessä 2023.

Yhtiö ohjeistaa edelleen laskevaa liikevaihtoa vuodelle 2021, mikä on loogista tervehdyttämisohjelman jatkuessa ja yrityksen kokonaismarkkinan kehitysnäkemykset (laskeva) huomioon ottaen. Johto arvioi hoivaliiketoiminnan kasvavan lähivuosina, kun julkisen puolen asiakkaat aktivoituvat koronan jälkeen.

Yhtiö ohjeistaa positiivisen liiketuloksen vuodelle 2021, mutta CFO ei tarkentanut useista kysymyksistä huolimatta ohjeistuksen viitearvoja. Mielestäni ihan loogista, koska yritys on edelleen kannattavuuden eheyttämisvaiheessa, eikä muutenkaan toimi vielä täysin normaaleilla tasoilla. Miksi tehdä turhia ennustuksia 12kk päähän alati muuttuvassa tilanteessa.

Pidemmälle aikavälille webcast tarjosi merkittävää lisätietoa pitkäkatseiselle omistajalle. Yritys voi saavuttaa hyvän liiketuloksen (mutta ei merkittävää…) nykyisellä liikevaihdolla, ottaen huomioon erityisesti ei-skaalautuvat kulut tehtaiden käyttöasteen osalta. Lisäksi johto kertoi, että yrityksen tehdaskapasiteetti tukisi nykyisen käyttöasteen tuplauksen tai triplauksen, ennen uusia investointitarpeita. Täten yrityksen ei tarvitse kasvaa väkisin pienentääkseen tehtaiden kiinteitä kuluja, eikä sen tarvitse investoida kapasiteettiin keskipitkällä aikavälillä. Toisinsanoen yrityksen kasvupotentiaali on maksettu jo etukäteen, eikä se itsessään aiheuta merkittäviä ongelmia kannattavuudelle liiketoiminnan eheyttämisvuosina. Nice!

Oman sijoitusnäkymän muutokset

Laskin hieman arvioitani vuosittaisten investointien tarpeesta. En tehnyt muutoksia arviooni normaalista tuloksesta tai sen saavuttamisen aikatauluun. Arvioni yrityksen oikeasta arvosta nousi marginaalisesti.

Luottamukseni sijoituskeissiini (käännetarinaan) vahvistui. Kaiken kaikkiaan varsinkin tilinpäätösesitys-webcast vahvisti luottoa siihen, että johto tekee, ja on tehnyt, tarvittavia toimia tuloksen tervehdyttämiseksi, tulevaisuuden varmistamiseksi, ja että sänky on lyhyellä aikavälillä (<3v) pedattu uutta kasvupolkua varten. Uusi vuonna 2021 aloittava toimitusjohtaja mukaanlukien.

Mielestäni yrityksen osakkeet ovat edelleen merkittävässä aliarvostuksessa yrityksen oikeaan pitkän aikavälin arvoon nähden. Lehdon painoarvo salkusta on jo kolmannes, joten en lisäile positioon. Tämän tilinpäätöksen jälkeen uskon pysyväni omistajana vielä oikean arvon ylittyessäkin, koska näen yrityksellä olevan vielä merkittävästi kasvuvaraa, etenkin Suomen markkinalla, mutta myös Ruotsissa. Pidän yritystä edelleen keskivertoyrityksenä omalla yksinkertaisella skaalallani.

Iloisin omistajaterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / tammikuu 2021

Kirjoitin vuoden 2021 taloudellisista tavoitteistani aiemmin tammikuussa. Tavoittelen säästäväni kuluvan vuoden aikana yhteensä 16 710€, josta 15 200€ suoraan palkkatuloista. Loppuosa on säästöstä on oma osuuteni vaimon kanssa yhteisomistettavan sijoitusasunnon pääomatuloista (1 510€).

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 500€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ/kk: 1 142,50€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani arviolta 3 000€, päästäkseni vuoden kokonaistavoitteeseeni.

Tammikuun säästöt

Säästin tammikuussa yli budjetin. Kuukauden aikana ei muodostunut normaalista poiketen “yllättäviä menoeriä”, ja kulutus pysyi alle oman määritelmäni ihannetasosta joka on melko paljon alle budjetoidun.

Säästin tammikuussa:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€ (400€ yli budjetin)
  • Asuntolainan lyhennyksiä 133,94€ (1,44€ yli budjetin)
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ: 1 543,94€ (401,44€ yli budjetin)

Säästetty: 1 543,94€ / 16 710€

Vuosiprogressio 2021

Osakesäästötili niiasi tammikuussa jonkin verran. Sen arvonkehityksessä oleellisinta on seurata vain pitkää aikaväliä, jonka historiaa meillä ei vielä muutamiin vuosiin ole. Kirjottelen myös näitä tuloksia ylös, mutta painotan tällä hetkellä vain säästöjen seurannan merkitystä.

Kategorioiden markkina-arvot

Teen myöhemmin myös tarkempaa graafia, jossa tavoitteiden ja toteutuneiden säästöjen & tuloksien seuranta on helpompaa.

Säästeliäin terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Allokaatiomuutos osakesalkun yhtiöihin

Tein tänään 19.1.2021 allokaatiomuutoksen osakesalkkuni yhtiöihin. Myin osan Componenta-omistuksestani rahoittaakseni lisäykset Lehto-omistukseeni. Kirjoitan postauksessani ajatukseni allokaatiomuutoksen taustalla.

Osakesalkku ennen allokaatiomuutosta 19.1.2021.
Componenta-omistus kasvoi annin myötä liikaa

Kirjoitin Componenta-sijoituksestani aiemmin täällä. Alkuperäinen sijoituspäätökseni Componentaan oli sijoittaa 4 500€ pääomaa, eli n. 15% salkkuni varallisuudesta. Alkuperäiseen sijoituskeissiini ei oltu huomioitu mahdollista merkintäetuoikeusantia, ja sen tuomaa vaatimusta suuremmasta pääomasijoituksesta.

Edullisin ehdoin tarjotun merkintäetuoikeusannin, ja sitä edeltäneen kurssinousun myötä omistukseni Componentassa oli kasvanut markkina-arvolla mitaten jo yli 10 000€:oon, eli noin kolmannekseen salkkuni kokonaisvarallisuudesta.

Merkintäetuoikeusannin myötä aiheutunut laimennusvaikutus alkuperäiseen omistukseeni laski myös arviotani omistukseni intrisiittisestä – eli oikeasta – arvosta. Kansankielisesti alkuperäisen sijoitukseni tuottopotentiaali laski annin yhteydessä. Omistuksella on edelleen tuottopotentiaalia, mutta se on jonkin verran matalampi kuin mitä se oli ennen antia.

Ostin Lehtoa marraskuussa liian vähän

Kirjoitin Lehto-sijoituksestani aiemmin täällä vasta viikko takaperin. Sijoituksen Lehtoon tein kuitenkin jo marraskuussa 2020. Näin Lehdossa merkittävän tuottopotentiaalin.

Yhtiötä hinnoiteltiin kriisiyhtiönä, vaikka näkemykseni mukaan tulos oli laskenut vain väliaikaisesti. Liiketoimintaa oli laajennettu pahasti tappiollisiin korjausrakentamisprojekteihin. Liiketoiminta-alue on sittemmin pikaisesti lakkautettu, mutta sen ongelmat heijastuvat tulokseen edelleen.

Tuottopotentiaali Lehdolla sen ostopäivänä oli huomattavasti korkeampi kuin samaan aikaan merkintäetuoikeusannissa olleella Componenta-omistuksellani. En kuitenkaan tuolloin halunnut allokoida näihin kahteen käänneyhtiöön yhteensä enempää kuin 50% osakesalkun varallisuudesta, joten sijoitin Lehtoon vain 4 500€, eli n. 15% salkun kokonaisvarallisuudesta.

Lehdon hinta pörssissä on harmillisesti sittemmin noussut hieman (n. 17,5%), mutta onneksi kuitenkin hyvin vähän arvioimaani oikeaan arvoon ja kokonaispotentiaaliin nähden.

Lehdon parempi riskisuoja oikeuttaa suuremman allokaation

Tarkastin vuoden vaihteessa omistuksiani ja niiden sijoitustarinaa uudelleen. Tulin siihen tulokseen, että nykyisilläkin arvostuksilla omistan ennemmin Lehtoa 30% allokaatiolla, kuin Componentaa. Uskon edelleen molempiin yhtiöihin, mutta näistä kahdesta yhtiöstä Lehdolla on useita etuja Componentaan nähden.

Lehto on arvioni mukaan melko riskitön keskivertoyhtiö, jolla on kasvuvaraa omassa markkinassaan. Sillä on tehdasvalmisteisten moduulien vuoksi kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden, joskaan ei kestävää sellaista. Lehdon markkina-arvo on kutakuinkin sama kuin arvioni sen aineellisesta netto-omaisuudesta annin jälkeen, joka antaa riskisuojaa omistukselle. Tilinpäätös julkaistaan vasta helmikuun puolella. Näen Lehdossa yrityksen jota haluan omistaa, vaikka markkina-arvo ylittäisi oman arvioni yrityksen arvosta. Componentasta luovun jo aiemmin.

Pyrin välttämään jatkossa vastaavia allokaatiomuutoksia, koska en välitä erityisemmin treidauksesta aiheutuvista turhista toimenpidekuluista. Tämän pystyin perustelemaan itselleni turhan korkealla riskisemmän sijoituksen prosenttiosuudella.

Osakesalkku allokaatiomuutoksen jälkeen 19.1.2021.

Käteiskassaa epätoivosesti sijoittaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Modulaarista rakentamista osakesalkkuun – onko Lehdon vaikeat vuodet takana?

Alla lyhyesti osakesalkkuni toisesta sijoituksesta, jonka tein Lehto Groupiin. Jaan postauksessa tärkeimmät syyt tekemälleni sijoitukselle. En kuitenkaan avaa arvonmääritystäni.

Lehto Group -sijoitus 25.11.2020

Tein osakesalkkuni toisen sijoituksen Lehto Groupiin 25.11.2020. Viikkoa aiemmin Lehto oli ilmoittanut päättäneensä jo aiemmin ilmoitetun merkintäetuoikeusannin järjestämisestä. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkoi ostopäivänäni 25.11.2020.

  • Omistus: 4025 Lehto Groupin osaketta
  • Keskihinta: 1,118€
  • Sijoitettu pääoma: n. 15% osakeportfoliosta (4500€ + 9€ kulut)
Korjausrakentamisen ongelmat toivat poikkeuksellisia tappioita

Lehto Groupilla on ollut takanaan raskaat kaksi vuotta. Vuoden 2019 aikana yhtiö kirjautti tulokseen raskaita tappioita, ensisijaisesti pahasti kannattamattomista korjausrakentamisen projekteista, mutta myös heikentyneistä tuloksista muilta jo vakiintuneilta liiketoimialoilta. Yhtiö oli selvästi tehnyt virheen laajentaessaan ydinosaamisensa – moduulipohjaisen asunto- ja toimitilatuotannon – ulkopuolelle.

Korjausrakentamisprojektien virheitä maksellaan vielä vuonna 2020, kun tulos näyttäisi jäävän hieman pakkaselle. Mutta mielestäni reagointi virheeseen oli nopeaa. Harvoin näin merkittäviä yritysjohdon virhearviointeja korjataan parilla tappiollisella vuodella.

Kesäkuussa 2020 Lehto ilmoitti suunnittelevansa antia yhtiön kassan ja oman pääoman vahvistamiseksi. 18.11.2020 hallituksen päättämästä annista annettiin virallinen ilmoitus. Merkintäetuoikeusannilla kerättäisiin yhtiön kassaan 20M€. Annissa annettaisiin n. 29M uutta osaketta, ulkona olevien n. 58M osakkeen lisäksi.

Miksi sijoitin Lehto Groupiin?

Lehto Group antoi minulle positiivisen kuvan siitä, kuinka laajentuminen kannattamattomaan korjausrakentamiseen päätettiin pistää jäihin. Mikä tärkeintä, päätös tehtiin nopeasti, mutta minulle potentiaalisena omistajana tärkeää oli myös se, että sovitut työt päätettiin tehdä loppuun ja kohteet toimitettaisiin asiakkaalle pahasti tappiollisenakin. Yhtiö ei yksinkertaisesti pärjää pitkässä juoksussa, mikäli sillä ei ole tämänkaltaista asiakas ensin -mentaliteettia.

“If you believe in unlimited quality and act in all your business dealings with total integrity, the rest will take care of itself.”

Frank Perdue

Vuoden 2020 kvartaaliraportit piirsivät kuvaa ongelmien haihtumisesta yhdessä lopetetun korjausrakentamisliiketoiminnan kanssa. Tulos oli tervehtymässä ja kassavirta reilusti positiivista. Laskevaa liikevaihtoa vaikuttaisi kauhistelleen moni, mutta eikö se ole looginen jatkumo lopetetuille liiketoiminnoille, tiivistetyille tilauskirjoille, sekä hieman laskusuuntaan kääntyvälle rakennusmarkkinalle?

Ostoaikoihin käynnissä ollut merkintäetuoikeusanti oli mielestäni jokseenkin epäolennainen yhtiön menestyksen kannalta. Varat tulisivat kyllä helpottamaan yhtiön rahoitusongelmia, mutta yhtiön finanssit eivät nähdäkseni olleet kriisissä. Pidin osakeantia kaikinpuolin neutraalina holdaavalle omistajille, mutta positiivisena minulle itselleni, koska se loi erinomaisen paikan ostoon.

Oletin merkinnän menevän läpi täysimääräisenä, ja teinkin sijoitukseni sillä oletuksella. Ostin pörssistä vanhoja osakkeita hintaan 1,118€/kpl, eli ostin yritystä hieman alle 100M€ valuaatiolla, mikäli oletukseni annin täysimääräisestä läpimenosta piti paikkansa. Tyydyttävä hinta yhtiöstä, joka saisi annista kassaan 20M€ helpotusta, ja joka vielä ennen vuotta 2019 teki neljä vuotta putkeen nettotulosta yli 20M€ vuodessa, yhteensä 131M€.

Yhtiö on todistanut pörssikautensa aikana tehdasesivalmisteisen moduulirakentamispohjaisen liiketoimintamallinsa kannattavuuden asumis- ja toimitilarakennuksen toimialoilla. Sillä oli vahvaa kasvua näillä toimialoilla, ja mielestäni edelleen tilaa varastaa markkinaa isommilta kilpailijoiltaan. Odotan yrityksen keskittyvän jatkossa ennen kaikkea näihin ydinliiketoimintoihin.

Lehdolla on tahtoa keskittyä kehitystyössään puurakentamiseen. En ole tämän liiketoiminnallisista prospekteista yhtä innoissani, kuin ns. ideajohtajaksi väistyvä nykyinen pääomistaja-toimitusjohtaja. En ole kuitenkaan sen suhteen negatiivinen, enemmänkin neutraali. Tehdasvalmisteisilla puuelementtirakenteilla on varmasti paikkansa liiketoimintakentässä. Toivon vain, että puurakentamista ei lähdetä viemään eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Toivon että sen rahoitukseen vaaditaan vain pieni osa ydinliiketoiminnan (toivottavasti) erittäin mehukkaista tuloksista. Onneksi tyhjästä ei tarvitse lähteä liikenteeseen – Lehdolla on jo tänään kyvykkyys toimittaa jopa neljäkerroksisia puurakenteisia kerrostaloja.

Sijoituksen jälkeen tapahtunutta

Merkintäetuoikeusanti ylimerkattiin reilusti, eikä toissijaisesta merkinnästä saanut merkintäoikeuksia käyttämätön toissijaismerkitsijä, kuten allekirjoittanut.

Kurssi on korjaantunut jo hieman ylöspäin sijoitukseni jälkeen. Korjaantumisvaraa on edelleen omaan arviooni yrityksen todellisesta arvosta.

Innolla vuoden 2020 tilinpäätöstä odotellen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Miten, mihin, ja milloin sijoitan osakesäästötililläni?

Aiemmin kirjoitin osakesäästötilin olevan todennäköisesti paras sijoitustili pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Tässä postauksessa kerron tarkemmin strategiastani osakesäästötilin sisällä sijoittaessani. Jaan mielipiteeni hyvän yrityksen tunnusmerkeistä, mutta en syvenny omaan yritysten arvonmäärittelyyni.

Lähtökohdista

Aika on rajallista. Työssäkäyvänä minulla ei ole rajattomasti aikaa sijoitustoiminnalle taloudellista vapautta etsiessäni. Joudun tekemään kompromisseja siinä mihin käytän aikani.

Olen luonteeltani hyvin analyyttinen. Jos kiinnostun aiheesta, kiinnostun siitä oikeasti. Käytän kaiken ylimääräisen aikani kiinnostuksen kohteeni syvälliseen ymmärtämiseen. Oli se sitten uusi harrastus, mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, tai vaikka uusi konsolipeli. Vaimokin muistuttelee aika ajoin.

Samoin perehdyin osakesijoittamiseen yhtenä taloudellisen vapauden tavoittelemisen keinoista. Aihe itsessään ei ollut mikään uusi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. En kuitenkaan koe saaneeni merkittävää hyötyä sijoitustoimintaan koulutuksestani. Opin ymmärtämään merkityksettömiä tilastoja, laskemaan täysin turhia tunnuslukuja kuten betaa… (varianssi ei ole riski, se on mahdollisuus!). Kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin kursseilta sain pohjaa yksittäisten yritysten taloudellisten lukujen tarkastelun aloittamiseksi. Mutta vain aloittamiseksi…

Keskitetty portfolio

“It is a mistake to think that one limits one’s risks by spreading too much much between enterprises about which one knows little and has no reason for special confidence… One’s knowledge and experience are definitely limited and there are seldom more than two or three enterprises at any given time in which I personally feel myself entitled to put full confidence.”

John Maynard Keynes

Minulle soveltuva suorien osakesijoituksien sijoitusstrategia on ehdottomasti keskitetty portfolio. Keskitetyn portfolion lisäksi koen että riittävä mahdollisten sijoitusten joukko on Helsingin pörssi. Sijoitusideoiden saaminen ja mahdollisten sijoitusten seuraaminen kotimarkkinoilta onnistuu osittain jo pitämällä silmät auki jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haluan myös investoida kotimaahani periaatesyistä.

Rajallisen tehtävään allokoitavan ajan vuoksi en voi seurata tiiviisti kymmeniä tai satoja yrityksiä. Sen sijaan yritän saada sijoitettuani salkkuni varallisuuden vain muutamaan yritykseen kerrallaan, ja seurata niitä hyvinkin tiiviisti. Kolmesta-viiteen yritystä on enemmän kuin tarpeeksi riskin hajauttamiseksi, mikäli tuntee yrityksensä hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan sääntö, vaan enemmänkin suuntaviivaus. En jätä kuudetta sijoitusta tekemättä, mikäli kohde on yhtä laadukas kuin aiemmat viisi ja sitä tarjotaan vähintään yhtä edullisin ehdoin. Toisaalta en myy aiemmin hankittuja pois uuden idean tieltä, mikäli niiden sijoituskeissi on edelleen validi, eikä hintakaan ole merkittävästi yli oman arvioni yrityksen oikeasta arvosta.

Koen analyyttisen luonteeni tukevan keskitetyn portfolion strategiaa. Koska haluan luonnostaan paneutua kiinnostuksen kohteisiini syvällisesti, en olisi koskaan valmis sijoittamaan, mikäli oma analyysini jäisi pintaraapaisuksi. Saan kilpailuetua instituutionaalisia sijoittajia, ja analyytikkoja vastaan, koska en ole sidottu arvostamaan yrityksiä suhteessa toisiinsa. 50% verrokkiryhmää halvempi 1€ kolikko on mielestäni silti kallis, jos se maksaa 2€.

Mahdollisesti mielenkiintoisten yritysten tunnuspiirteitä

Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the mediocre.

Warren E. Buffett

Laatuyritys omaa mielestäni muutamat tietyt ominaisuudet. Nämä ominaisuudet tekevät laatuyrityksestä täydellisiä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Jos saan salkkuuni kolmekin laatuyritystä alennuksesta, olen tyytyväinen salkkuni hajautukseen. Keskivertoyrityksiä tarvitsisin useamman, mutta laatuyrityksen ominaisuudet tekevät siitä vähäriskisemmän sijoituskohteen pitkäaikaisesti. Olettaen että laadusta ei ole maksettu liikaa. Turvamarginaali ennen kaikkea.

Kilpailuetu

Laatuyrityksellä on vahva kilpailuetu muihin saman markkinan yrityksiin nähden. Kilpailuetu voi näkyä monella eri tavalla. Kulutustuotteissa se voi olla rikkomaton brändi, kuten Apple tai Marimekko.

Teknologiayrityksissä se voi olla pitkällä patentilla suojattu valmistus- tai ominaisuusetu, jota voidaan kaupallistaa “omalla monopoliasemalla” tai lisensoimalla teknologia muille toimijoille.

Niche-teollisuudessa se voi olla luonnollinen maantieteellinen monopoliasema. Kilpailuetu näkyy yleensä kilpailijoita parempana hinnoitteluvoimana, joka valuu mukavasti alariveille.

Vahva kassavirta

Laatuyrityksellä on vahva ja ennustettava kassavirta. Vahva kassavirta kertoo yrityksen tuloksen terveydestä. Kirjanpitokikkailuilla tuloslaskelmaa saa kaunisteltua vuositasolla, ja huonot vuodet voidaan piilottaa “kertaluontoisten kulujen” ja “oikaistujen tuloksien” taakse.

Kassavirta ei valehtele – se kertoo mistä rahaa valuu yritykseen sisään, ja mistä ulos. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Yrityksen pitkäkatseista omistajaa kiinnostaa yrityksen tuottama kassavirta, joka valuu hänen taskuihinsa joko 1) osinkojen, 2) yrityksen omien osakkeiden oston, tai 3) kassavirralla kustannettujen kasvuinvestointejen kautta, jolla vastaavasti kasvatetaan tulevia kassavirtoja.

Hyvä johto investoi vain kannattavaan kasvuun

Ah, kannattavat kasvuinvestoinnit. Kolmas laatuyrityksen tunnusmerkki, oma ehdoton feivöritti, koska se kertoo useastakin asiasta. Se ilmenee usein ROIC%-luvusta (return on invested capital, %), jota Charlie Mungerkin on kommentoinut olevan sijoittajalle yrityksen tärkein tunnusluku. Jatkuvat kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen johdon laadusta. Hyvä yritysjohto osaa ensisijaisesti allokoida yrityksen varoja, ja toissijaisesti johtaa yrityksen operatiivista toimintaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta huono yritysjohtaja saa yrityksen tulevaisuuden kuralle nopeammin ja pitkäkestoisemmin missaamalla ensin mainitun.

Toisaalta kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen jatkuvista kasvumahdollisuuksista. Mikäli kasvuinvestoinnit pysyvät vähintään yhtä kannattavana, kuin yrityksen aiempi liiketoiminta, yrityksellä on todennäköisesti vielä aikaa kasvaa, ja siten kasvattaa omistajansa kukkaroa tyydyttävällä tavalla. Trendinomaisesti heikkenevä kasvuinvestointien kannattavuus kielii potentiaalisen kasvun tulevansa tiensä päähän.

Kun yritys pystyy investoimaan kannattavasti aiempia kassavirtojaan, omistajan näkökulmasta nämä varat sijoitetetaan hänen puolestaan reaali P/B ratiolla 1. Koitappa löytää laatuyritys tuolla hinnalla pörssistä johon sijoittaa, ja mieti seuraavan kerran kahdesti ennen kuin pyydät laatuyrityksen yhtiökokouksessa suurempaa osuutta yrityksen tuloksesta jaettavan osinkojen muodossa.

Tänään joudun tekemään kompromisseja myös sijoituksissani

Valitettavasti tänään elämme yhtä historian surkeimmista ajoista osakesijoittajan näkökulmasta. Osakkeiden hintakehitys on karannut käsistä, ja joukkona niitä arvostetaan reilusti korkeammalla kertoimella historialliseen keskiarvoonsa nähden. Se ei tarkoita etteikö hyviä sijoituskohteita voisi löytää, mutta se pienentää niiden löytämisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Sain osakesäästötilille sijoitettavan perintövarallisuuden käyttööni kesäkuussa 2020. Osakkeiden hinnat olivat nousseet jo lähes maaliskuun 2020 “romahdusta” edeltäville tasoille. En löytänyt mitään ostettavaa. Jos jokin laatuyritys oli ollut ostohinnoissa maaliskuun pohjilla, se ei ollut sitä enää kesäkuussa.

Lähtökohtaisesti pyrin olemaan kärsivällinen ostojen kanssa, mutta 100% käteispositio usean vuoden oletuksella ei lämmitä. Laatuyrityksiä on vaikea löytää alennuksesta sijoittajalle hyvinäkään aikoina. Saadakseni varallisuutta sijoitettua, jouduin laajentamaan mahdollisten sijoitusten joukkoa ainakin hetkellisesti “laatua halvalla, omista pitkään”-ideologiastani, kohti “keskivertoa halvalla, omista kunnes arvo on realisoitunut lähelle omaa arviota yrityksen oikeasta arvosta”. Täältäkään on tänään vaikea löytää ostettavaa.

Viitekehys osakesijoituksien allokaatiolle

Koska en halua täyttää salkkuani keskivertoyrityksillä, määrittelin itselleni säännöt siitä, kuinka paljon salkun varallisuudesta voin sijoittaa “minkäkin laatuiseen yritykseen”, ja millä alennuksella omaan arviooni yrityksen oikeasta arvosta. Täten salkussa on aina käteistä laadukkaiden yritysten hankinnalle, kun tilaisuus siihen avautuu. Tämä viitekehys on ensimmäinen drafti, jota korjailen varmasti tulevina vuosina suuntaan tai toiseen.

Ostot, ylärajaan salkun varallisuudestaLaatuyrityksetKeskivertoyrityksetKeskivertoyritykset, riskinen
35%:iin asti-33%-33%-50%
50%:iin asti-33%-50%-67%
70%:iin asti-33%-67%N/A
85%:iin asti-50%N/AN/A
100%:iin asti-67%
N/AN/A
Salkun prosentuaalinen alennusvaatimus ja yritystyypin maksimiallokaatio.

Laatuyrityksen tunnuspiirteitä kuvailin aiemmassa kappaleessa. Kiteytettynä se omaa vahvan kilpailuedun, vahvan kassavirran, ja sillä on osaava johto, kannattavat kasvuinvestointimahdollisuudet. Tähän kategoriaan pääsee tänään vain muutamat yritykset Helsingin pörssistä.

Jokseenkin riskitön keskivertoyritys on estabiloitunut yritys, jonka voin olettaa näkyvän yrityskentässä vielä 10 vuoden kuluttua, mutta joka ei kuitenkaan täytä laatuyrityksen kriteerejä. Tähän kategoriaan pudonnee käytännössä ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistan yrityksistä. Jotain esimerkkejä: Aktia, Fiskars, Valmet, Stora Enso. Omasta salkusta Lehto Group pudonnee tähän kategoriaan myös, vaikka yrityksen viime vuosien korjausrakentamishankkeiden vaikeuksien vuoksi moni pudottaisi yrityksen kategoriaa alemmas. Onneksi voin tehdä omat kategorisointini. Lehto-sijoituksestani myöhemmin lisää.

Jokseenkin riskinen keskivertoyritys on aiemmasta derivoituna yritys, jolla on yksi tai useampi riski, jonka vuoksi yritys ei välttämättä näy yrityskentässä enää 10 vuoden kuluttua. Tähän kuuluu myös ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistasta. Esimerkkinä omasta salkusta: Componenta, joka on pieni sopimusvalmistaja metalliteollisuudessa, jolla riskinä esim. palveltavan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta. Sisältää myös muita epävarmuustekijöitä. Lue lisää Componenta-sijoituksestani täältä.

Omistusten seuranta

Seuraan omistamiani yrityksiä hyvin tiiviisti. Luen kaikki yrityksen pörssitiedotteet ja seuraan uutisointia yrityksestä. Katson yrityksen tuottamat videot, markkinointimateriaalit ja kuuntelen toimitusjohtajan kommentit haastatteluissa. Luen analyytikkojen raportit, koska siellä on usein hyviä pointteja taustatiedoista, joita voin tarkastella itse syvemmin.

Katson myös analyytikon kootut arvaukset, eli ennustusosion, huvittuneena sanomalehden sarjakuvaosion tapaan. Ja ihan oikeasti vain huvittuakseni. Suositusten arvo on nolla, eikä se ole edes analyytikkojen syytä. Yritystä ei vain yksinkertaisesti voi arvostaa 12 kuukauden kiitoradalla. Sama kun koittaisi laskeutua jumbojetillä maantien ohituskaistalle. Sokkona.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut tilinpäätöstiedotteiden taloudellisten lukujen kehityksestä. Toki luen myös kvartaaliraportit, koska niistä saa usein hyödyllistä lisätietoa esim. yrityksen hankkeiden etenemisestä, mutta en lue niitä luvut edellä. Seuraan myös lähimpien kilpailijoiden menestystä pintapuolisesti, saadakseni kuvan yritykseni liiketoimen kokonaismarkkinan kehityksestä.

Yritysten tulevaisuuden näkymät eivät muutu useita kertoja päivässä. Ne harvoin muuttuvat useita kertoja vuodessa. Ne eivät muutu, koska kuluttajaluottamus tai teollisuusindeksi on noussut tai laskenut. Ei, jos sijoituksien horisontti on omistajan tavoin lähtökohtaisesti pitkäkatseinen, yli syklien, tai ikuisesti. Spekuloijat spekuloikoon sydämensä kyllyyksiin. Harva jopa voitollisesti.

Koska sitten myyn?

Sijoitan laatuyrityksiin pitkäjänteisesti. Osta ja omista. Eli seuraa todella tarkasti, mutta reagoi vain ääritapauksissa. Jos omistamaani laatuyritystä ostetaan pörssistä naurettavan korkealla hinnalla – fine, myydään pois, koska varat saan sijoitettua varmasti tehokkaammin. Yritys menettää ainoan asiakkaansa, jonka liiketoimintaan koko arvonmääritykseni perustuu – fine, myydään pois, koska sijoituskeissi on oikeasti muuttunut. Koko liikevaihdon häviäminen on sijoitustoiminnassa riski. Yrityksen osakkeiden hinnan muutos ei ole riski – se on mahdollisuus – myydä todella kalliilla, ostaa todella halvalla, tai olla reagoimatta kokonaisuudessaan.

Keskivertoyritykset myyn herkemmin, hyvinkin riippuvaisesti siitä, saanko sijoitettua varat parempaan yritykseen, ja halvemmalla, aiemman kappaleen vaatimukset huomioiden. Suorittaakseni tällaisen vaihtotoimenpiteen, hintaeron tulee olla huomattava. Esim. nykyinen omistus +50% oikeasta arvosta, ja vaihtokohde -50%. En vexlaa pienillä eroilla, koska miellän sen treidaukseksi, josta aiheutuu turhia ylimääräisiä kuluja, ja koska yritysten arvonmääritys ei ole tarkkaa tiedettä. Jos vaihtelisin yrityksiä arvojakaumalla +10%/-10%, ottaisin merkittävän riskin, koska oman arvonmääritykseni tulisi olla melko tarkka. Ja realisoisin varman riskin myynti- ja ostokuluista. Usein.

Riskiset keskivertoyritykset myyn, kun yritystä ostetaan pörssissä lähellä sille määrittelemääni käypää arvoa. Näiden osalta en odottele parempaa ostokohdetta. En ostaisi näitäkään yrityksiä, jos en odottaisi yrityksen pärjäävän vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä (10v). Tiedostan kuitenkin että yksi tai useampi mahdollisesti realisoituva riski näiden yrityksen osalta on olemassa.

Näistä lähtökohdista laatuyritysten metsästykseen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Hyvää uutta vuotta! – Taloudelliset tavoitteeni vuodelle 2021

Vuosi 2020 on taputeltu. Menneen vuoden merkittävimmät tavoitteet allekirjoittaneelle, oli korjailla pitkään vinksallaan ollutta taloutta negatiivisen oman pääoman korkojen makselusta, positiivisen oman pääoman talouteen. Toisinsanoen kulutusluotot on maksettu ja korkoja maksetaan enää opintolainasta. Okei, okei. Korkoja maksetaan myös asuntolainasta, mutta se on sentään tuottava assetti, joka maksaa korot itsessään.

Uusi vuosi startataan totuttuun tapaan “uudenvuoden lupauksilla”, mutta koska niistä ei tunnetusti koskaan pidetä kiinni – olkoon minulla vain tavoitteita. Olen määritellyt vuodelle 2021 seuraavat taloudelliset tavoitteet taulukoituna, ja alempana avattuna:

1. Säästän palkkatuloistani vähintään 15 120€

Koska sijoitettava pääomani on vielä suhteessa pieni palkkatuloihini verrattuna, lisäpääoman säästäminen on prioriteettini numero uno. Mitä nopeammin saan pääomaani kasvatettua ja sijoitettua, sitä parempi. Nyt nurkissa ei pyöri vielä jälkikasvua, ja korona painaa kulutusta alaspäin. Koskaan ei ole ollut parempaa aikaa maksimoida säästöjä ja lisätä sijoitettavaa pääomaa.

15 120€ on noin 45% nettotuloistani ennen lomarahoja ja mahdollisia tulospalkkioita.

2. Varaan säästöistäni opintolainan maksua varten vähintään 10 320€

Moni teistä lukijoista oli vahvasti eri mieltä suunnitelmastani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Voisin ehkä sijoittaa varat tehokkaammin, mutta aion pitää kiinni suunnitelmastani. Ja vaikka haluan saavuttaa taloudellisen vapauden mahdollisimman nopeasti, en halua käyttää sen saavuttamiseen merkittävää velkavipua. Mielenrauha ennen kaikkea.

MUTTA, kuten postauksessani kerroin – jätän itselleni takaoven käyttää opintolainan maksamiseen varatut varat sijoituksiin, mikäli markkinoilla on merkittävää epävakautta. Tämä vaatisi kuitenkin huomattavia ja ilmiselviä alennuksia yhtiöiden oikeisiin arvoihin. Maaliskuuta 2020 vastaava kevyt -30% korjausliike jo valmiiksi korkeilta arvostustasoilta tuskin muuttaisi vielä suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mikäli onnistun tavoitteessani, jäisi vuoden 2021 jälkeen negatiivista pääomaa korjattavaksi enää n. 6 500€.

3. Säästän sijoitusasunnon pääomatuotoista ja palkkatuloistani 6 390€ uuden asunnon hankintaa varten

Tämä on täysi toisinto kuluneelta vuodelta. Säästän kuukausittain 400€ uutta asuntoa varten, sekä lyhennämme sijoitusasuntomme lainaa vuokratuottojen ylijäämän verran (oma osuuteni n. 132,5€/kk). Tällä hetkellä 400€ kuukausisäästösumma sijoitetaan parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Varojen sijoittaminen osakkeisiin ei käy Laatulassa päinsä, koska säästöaika on oletettavasti alle 10 vuotta.

4. Oma pääomani kasvaa 50 000€:oon

Tämähän kuulostaa jo ihan hyvältä pesämunalta. Hyvä alku sijoitustoiminnalle. Jos päädyn määrittelemään taloudellisen vapauden arvoksi 1 000 000€, olen prosentuaalisesti jo 5% vapaa.

Entäs ne sijoitustuotot? Enkö meinaa saavuttaa 50% kasvua osakesäästötililleni vuonna 2021? Toivottavasti, mutta tuskin. Viime vuosikymmen on vääristänyt “sijoittajien” odotuksia realistisista pitkäkestoisista vuosituotoista. Tähtään 15% keskimääräiseen tuottoon osakesäästötilillä tästä päivästä taloudellisen vapauden saavuttamiseen saakka, ja tämäkin tavoite on vähintään kunnianhimoinen. 50% tuotto-odotukset on jotain Don Trumpin mediapuheen ja hulluinhuoneen pääsykokeiden väliltä.

Se, tuottaako sijoitustoimintani vuonna 2021 +50% vai -30% näennäistä pääoman kehitystä on minulle täysi mysteeri. Siihen vaikuttaa vuositasolla pääasiassa pörssin markkinakehitys, osittain omistamieni yritysten liiketoiminnan kehitys, ja vain hitusen oma sijoitustoimintani menestys. Oletan, että 20 vuoden otannalla oman sijoitustoimintani merkitys on suuri, mutta en näe hyötyä asettaa mitään tavoitetta yhden vuoden seurantajaksolle.

Vuoden päästä samoihin aikoihin merkataan kirjoihin joku luku tältäkin saralta, mutta tänään tärkeintä on lisätä pääomaa säästämällä palkkatuloista. 20 vuoden kuluttua sijoitustoiminnan menestys on toivottavasti tärkeämpää.

Menestyksekästä ja säästeliästä vuotta kaikille toivoen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Taloudellinen vapaus

Vauhtisokeutta virtuaalivaluutoissa – Uudelleenpostaus 2017 näkemyksistäni

Joulukuun 2020 Bitcoin-rallin ihmettely vei minut takaisin vuoteen 2017, jolloin kirjoitin mielipidepostauksen toisella alustalla Bitcoinista ja virtuaalivaluutoista yleisesti. Samanlaista maniaa vaikuttaa olevan ilmoilla tänäänkin. Muistaako joku vielä tarinan tulppaaneista…?

Olen edelleen hyvin skeptinen näistä anarkistivaluutoista. En edelleenkään usko virtuaalivaluutoilla olevan tulevaisuutta ilman, että niitä hallitaan valtiotasolla. Kolme vuotta takaperin hehkutettiin, kuinka bitcoineilla voi maksaa jo valikoiduissa kaupoissa. Ehkä olen sokea, mutta kolme vuotta myöhemmin, enkä ole vielä tavannut ainuttakaan. Ja ennen kuin koen valuutan olevan käyttökelpoinen – sen tulee käydä maksuvälineenä kaikkialla.

Mielipidekirjoitus: Mahtava teknologia, arvoton valuutta (julkaistu 20.12.2017)

Oli pakko päästä kirjoittamaan hieman markkinoiden kuumimmasta aiheesta – Bitcoinista. On vähintäänkin huolestuttavaa katsoa hypetyksen aiheuttamaa nousukiitoa tälle upeaa teknologiaa käyttävälle virtuaalivaluutalle. Vieläkin huolestuttavampaa on lukea Sharevillen Bitcoin -keskustelua ja Bitcoinin jatkuvaan bullmarkkinaan uskojien kommentteja.

Uskovaisten perustelut sijoittamaansa kryptovaluuttaan ei perustu heidän omiin mielipiteisiinsä. Se ei perustu kryptovaluutan arvon tunnistamiseen. Se perustuu täysin silmittömän nousukiidon todistamisen aiheuttamaan sokeuteen.

Se, voinko katsoa tätä postausta kymmenen vuoden kuluttua ja todeta ylpeänä “told you so”, ei muuta aiemman lauseen totuusarvoa. Tämän hetken BTC-sijoittajat eivät sijoita järjellä, vaan toivolla paremmasta. Jos olen oikeassa, useat innokkaat sijoittajat tulevat poistumaan sijoitusmaailmasta, ainakin hetkellisesti, hävittyään koko sijoituspääomansa kryptovaluuttakriisin seurauksena.

Näkemykseni Bitcoinista ja muista virtuaalivaluutoista

Onko kryptovaluutan kannen alla pyörivä teknologia mullistava? Kyllä. Onko kryptovaluutalla mielestäni paikkansa globaalissa taloudessa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Kyllä, ehdottomasti. Itseasiassa olen jopa sillä kannalla, että pidemmällä aikavälillä kryptovaluutta tulee kattamaan merkittävän osan käteismarkkinoista. Tuleeko Bitcoinin arvo nousemaan? Kyllä, ehdottomasti. Tuleeko Bitcoinin arvo putoamaan kuplan seurauksena? Kyllä, ehdottomasti. Kysymys on vain: “koska?”

Näen Bitcoinilla arvoa tulevaisuudessa. Arvo ei ole lähelläkään nykyistä markkina-arvoa kuvastavaa kurssia. Bitcoinin arvo on sen alkuperäisyydessä. Ne kryptoanarkistit, jotka valuutan ovat luoneet, tulevat pitämään Bitconin elossa ikuisesti. Bitcoin tulee mielestäni kuitenkin palaamaan vuosien takaiseen, mielestäni realistiseen, arvoonsa.

Bitcoinin arvo perustuu vain sen omistajien luottamukseen siihen, että kyseinen valuutta tulee korvaamaan, ainakin osittain, nykyiset fyysiset valtioiden hallinnoimat valuutat. Bitcoin ei tuota mitään lisäarvoa käyttäjilleen. Älä ymmärrä väärin, Bitcoinin teknologia luo merkittävää lisäarvoa globaalisti. Valitettavasti se teknologia ei vain mitenkään ole sidottu Bitcoiniin. Lisäksi tämä teknologia sellaisenaan aiheuttaa merkittäviä huolenaiheita, kuten transaktiokulujen nouseminen ja nykyisten varojen keskitetty jakautuminen vain pienelle osalle sijoittajaväestöä.

Bitcoin-teknologian arvo on merkittävä, mutta koska se on avoimeen lähdekoodiin perustuva, kuka tahansa voi parantaa sitä ja luoda uuden, paremman kryptovaluutan. Näen ongelman myös nykyisten kryptovaluuttojen sääntelyssä. Kryptovaluuttojen yksi merkittävistä tekijöistä on se, ettei sitä voida säännellä tehokkaasti. Tässä on merkittävä ristiriita. Mikäli sitä ei voida säännellä, varsinkin Bitcoinin osalta siis, kuinka se voisi saavuttaa reaalimarkkinaosuutensa käytettävyyden mittapuussa, jota sen nykyinen kurssi vastaa? Mielestäni ei mitenkään.

Lienen yksi harvoista nykyisten markkinoilla olevien kryptovaluuttojen totaaliskeptikoista. En ymmärrä, kuinka ihmiset eivät tajua Bitcoinin arvon olevan sen mullistavassa tekniikassa, johon sillä ei itsessään ole mitään omistussuhdetta avoimen lähdekoodinsa vuoksi. Uskon että kryptovaluutat tulevat markkinoilla alas ryminällä. Uskon kuplan puhkeavan lyhyellä aikavälillä, mutta valitettavasti uskon kurssinousun jatkuvan vieläkin jyrkempänä ennen totaalista luotonmenetystä ja kuplan puhkeamista. Uskon että ammatikseen sijoitustoimintaa aktiivisesti harrastavat ymmärtävät tämän, ja osaavat käyttää tilaisuuden hyödykseen. Itse en aio olla osana tätä skandaalia missään muodossa – en lyhyen aikavälin bullina, enkä laskusuhdannetta odottavana shorttaajana.

Näen kryptovaluuttojen tulevaisuuden rakentuvan nykyisten teknologioiden päälle, sääntelyn kautta, valtioiden luomana kryptovaluuttana. Anonymiteetti poistuu, niin kuin tekee nykyisetkin kryptovaluutat ainakin merkittävin osin, mutta teknologia jää. Toki teknologiaa parannetaan ja se tulee kehittymään itsessäänkin nykyisen hypetyksen ja vääjäämättömän laskun seurauksena.

Toivon, että jokainen kryptovaluuttaan sijoittanut harkitsee tarkasti tekemiensä sijoutuksien painoarvoa salkussaan, ja yrittää analysoida tilanteen omalla harkinnallaan, eikä nykyisen kurssikehityksen, tolkuttomien ja perustelemattomien väittämien perusteella.

Kategoriat
Osakesijoitukset Taloudellinen vapaus

Onko osakesäästötili on paras väline pitkäaikaiselle osakesijoittajalle?

Mikä on osakesäästötili?

Osakesäästötili on arvo-osuustiliä vastaava osakesijoitustili yksityishenkilöille, jonka sisällä voidaan ostaa ja myydä yritysten omistusosuuksia eli osakkeita. Osakesäästötilin mahdolliset myyntivoitot ja osingot jätetään verottamatta tilin sisällä. Toisin kuin arvo-osuustilillä, verotus tapahtuu vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa. Tällöin käytetään normaalia pääomatuoton veroprosenttia 30%/34% osakesäästötilin voitoille, eli talletusten ja salkun nostoajankohdan markkina-arvon erotukselle.

Osakesäästötilin kautta sijoittava ei pääse hyödyntämään hankintameno-olettamaa pitkäaikaisille sijoituksilleen, jolla todellista myyntivoittoverotusta voidaan saada alennettua huomattavasti. Koska osakesäästötilin sisällä ei veroteta, hän ei myöskään pääse hyödyntämään veroetuja tappiollisista sijoituksistaan. Tähän on poikkeus: mikäli sijoittajan koko osakesäästötilisalkku on tappiolla, hän voi hyödyntää tappioita verotuksessaan myymällä tilin kaikki omistukset, ottamalla rahat ulos ja lopettamalla koko tilin.

Osakesäästötilin hyöty muodostuu verotuksen lykkääntymisestä tulevaisuuteen. Koska verotus tapahtuu vasta tililtä nostettaessa, pitkäkatseinen, osingot ja luovutusvoitot uudelleensijoittava sijoittaja, pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti.

Korkoa korolle -efekti

Compound interest is the 8th wonder of the world. He who understands it, earns it – he who doesn’t, pays it.

Albert Einstein

Korkoa korolle -efekti on monelle tuttu, mutta harva oikeasti ymmärtää sen merkityksen. Ihmiset ovat luonnostaan lyhytkatseisia. Efektin merkitys selkenee parhaiten pitkäaikaisen sijoittajan tuottoja havainnoivasta kuvaajasta.

Aloitussumma on 10 000€. Kuvaajan ainut muuttuja on salkun vuosituottojen uudellensijoitus (0% vs. 100%), ja vakioina käytetään historiallista keskiarvoa markkinatuotoille inflaatiokorjattuna (7%). Kaikki esimerkin luvut aloitussummasta poiketen ovat bruttolukuja, eli summat ennen veroja.

Ensimmäisenä vuonna salkku tuottaa 700€. Kalle Kuluttaja käyttää tuottonsa vuosittain elintasonsa ylläpitämiseen, hänen salkkunsa arvo 50 vuoden kuluttua on 10 000€, ja se tuottaa vuosittain edelleen 700€. Kalle on käyttänyt salkun tuottoja 50 vuoden aikana 35 000€. Kalle on iloinen ja toteaa että “kauppa se on mikä kannattaa”.

Yrjö Ymmärtäväinen on kuitenkin hieman fiksumpi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin. Myös Yrjö saa ensimmäisenä vuonna 700€ tuottoa. Hän kuitenkin sijoittaa salkun vuosittaiset tuotot uudelleen. Yrjön salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 294 570€. Yrjön salkku tuottaa 50 vuoden kuluttua 19 271€ vuositasolla. Yrjö on astetta iloisempi ja opettaa lapsenlapsilleen korkoa korolle -efektistä.

Ossi Osakepoimija on Yrjön lapsenlapsi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin, ymmärtää bisneksen päälle ja osaa arvostaa yrityksiä keskimääräistä paremmin. Hän ymmärtää osakkeiden olevan osuuksia yrityksen liiketoiminnasta – ei lottokuponkeja – ja sijoittaa yrityksiin kun hinnat ovat alle niiden todellisten arvon. Hän saavuttaa 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton.

Ossilla menee 50 vuoden kuluttua vieläkin astetta lujempaa. Ossin salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 10 836 574€. Ossin salkku tuottaa 50 vuoden jälkeen vuosittain 1 413 466€. Hän ei ole stressannut vuosituotoistaan vuosikymmeniin.

Mitä merkitystä tällä on osakesäästötilin kannalta?

Osakesäästötilin verotuksen lykkäyksellä nostohetkeen on merkittävä hyöty pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Hän pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti, kun verottaja ei käy nappaamassa palaa juustosta joka vuosi. On tärkeää, että juusto sijoitetaan uudelleen täysimääräisesti.

Alla olevassa kuvassa vertailtu verottajan vuosittaisten maistiaisten vaikutusta pitkäaikaisen sijoittajan pitkäaikaiseen tuottoon. Oletetaan sijoittajan nauttivan edelleen keskimääräistä 7% vuosituottoa. Oletetaan myös että tämä 7% vuosituotto muodostuu puoliksi osinkotuotosta (verotetaan @ 25,5%), ja puoliksi myyntivoitoista (verotetaan @ 30%) – eli keskimäärin 27,75% verokanta vuosittaisista tuotoista.

Arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua 117 856€. Osakesäästötilillä 294 570€. On tärkeää huomioida, että arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua vähemmän jäljellä olevaa verotettavaa tuloa, koska tuloja on verotettu osittain jo matkan varrella. Esimerkin vuoksi yksinkertaistetaan, ja oletetaan että 50 vuoden kuluttua mitään verotettavaa ei enää ole. Osakesäästötilin kertyneistä voitoista tulee verottaa suurin osa 34%-kannalla, mikäli salkku tyhjennettäisiin 50 vuoden kuluttua. Esimerkin vuoksi verotetaan koko summa 34%-kannalla.

  • Arvo-osuustilin loppusumma 50v jälkeen (optimistinen verotus)
    • 117 856€
  • Osakesäästötilin loppusumma 50v jälkeen (yliverotettu kokonaan 34% -kannalla)
    • 187 816€

HUOM: Tämä esimerkki AOT:n ja OST:n verotuksesta ei ole täydellinen. Sen tarkoitus on illustroida verotuksen vaikutusta korkoa korolle -efektiin pitkässä juoksussa. AOT:n verotusta suhteessa OST:hen on mahdoton arvioida tarkasti, koska:

  • AOT:lla voidaan hyödyntää hankintameno-olettamaa pitkäaikaisten omistuksien verotuksessa (voidaan päästä reilusti alle 30% luovutusvoittoveroon)
  • AOT:n tuottojen jakauma osinkojen ja luovutusvoittojen kesken on mahdoton arvioida etukäteen
Kenelle osakesäästötili sopii parhaiten?

Loppuen lopuksi sen, kumpi sijoitustili on parempi sinulle, ratkaisee sijoituksiesi tulokset. Valitettavasti ne eivät ole tiedossa etukäteen.

Lähtökohtaisesti osakesäästötili on parempi varallisuuden keräysvaiheessa olevalle, pitkäaikaiselle osakesijoittajalle, joka sijoittaa luovutusvoittonsa ja osinkonsa uudelleen täysimääräisesti. Se on parempi myös sijoittajalle, joka muuttaa salkkunsa sisältöä sen verran usein, että ei pääsisi hyötymään hankintameno-olettamasta täysimääräisesti.

Arvo-osuustili on lähtökohtaisesti parempi sijoittajalle, joka ei ole enää varallisuuden keräysvaiheessa, vaan nauttii jo omistuksiensa jakamia osinkoja pääomaverotusta pienemmällä osinkoverotuksella. Se on parempi myös pitkäaikaisille sijoituksille yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoja, vaan kasvattavat liiketoimeaan tai ostavat omia osakkeitaan – kasvattaen siten nykyisten omistajien omistussuhdetta.

Mihin Arvo tähtää?

Arvo Laatu uskoo aiemman esimerkin Ossi Osakepoimijan olevan velho sijoituksissaan (“Wizard of OMX Helsinki”). Arvo uskoo osaavansa arvostaa yrityksiä huomattavasti keskimääräistä (Yrjö) paremmin, ja saavuttavansa Ossin kaltaisia tuottoja onnistuneella osakepoiminnalla (15% p.a.). Arvo ei ole kuitenkaan varma osaamisestaan. Arvo yhdessä kaikkien muiden osakepoimijoiden kanssa luulee voittavansa markkinat 90% varmuudella. Mikä on matemaattinen mahdottomuus. Hän voi olla varma osaamisestaan vasta 50 vuoden kuluttua. Siihen asti tuuri voi häntä koijata – suuntaan tai toiseen.

Koska en voi olla varma omasta osaamisestani osakepoiminnassa, sijoitan suuren osan pääomastani seuraten Yrjöä. Tähdäten keskimääräiseen markkinatuottoon, oletettavasti n. 7% p.a. Voisin saavuttaa tämän suorilla osakesijoituksilla, ostaen satoja eri yritystä maailmanlaajuisesti, mutta saavutan saman huomattavasti helpommin ostamalla indeksirahastoja. Tästä lisää omassa postauksessaan myöhemmin.

Koska olen kuitenkin toiveikas osaamisestani osakepoiminnan saralla – sijoitan könttäsumman osakesäästötilin kautta osakemarkkinalle. Pyrin saavuttamaan 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton seuraavan 50 vuoden aikana tälle salkulle. Sijoitan osakesäästötilin kautta arvo-osuustilin sijaan, koska olen vasta kerryttämässä varallisuutta, ja haluan painottaa varallisuuden kerrytyksen nopeutta lopullisen varallisuuden vuosittaisen verotuksen hinnalla.

Kerron tarkemmin osakesijoitusstrategiastani osakesäästötilin sisällä myöhemmässä postauksessa.

Hyvää Joulua kaikille toivottaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Ensimmäinen suora osakesijoitukseni – Componentasta löytyi arvoa

Componenta-sijoitus 25.9.2020

Perjantaina 25.9.2020 elettiin jänniä aikoja Laatulassa. Olin aiemmin samalla viikolla tehnyt päätöksen vihdoinkin sijoittaa valitsemaani yritykseen. Perjantaina myös rahat oli saatu siirrettyä säästötililtä osakesäästötilille. Enää oli jäljellä ostotoimeksiantojen antaminen.

Olisin voinut ostaa yritystä jo avauksen myyntilaidasta, mutta päätin katsella hetken päivän kurssikehitystä. Nauttia tilanteesta. Tai ehkä kerätä rohkeutta. Sshh, älkää kertoko muille.

Yksin kulmakuppilassa lounastaessani kurssi oli tullut mukavasti alas ja päätin vetäistä liipasimesta. Olin Componentan vähemmistöomistaja. Yhtäaikaa onnellinen ja kauhuissani. En halunnut epäonnistua ensimmäisessä sijoituksessani.

  • Omistus: 71 884 Componentan osaketta
  • Keskihinta: 0,0626€
  • Sijoitettu pääoma: 15,33% osakeportfoliosta (4500€+9€ kulut)
Miksi sijoitin Componentaan?

Componenta ei täyttänyt kriteeristöäni laadukkaasta pitkäaikaisesta sijoituskohteesta. Yrityksen liikevaihto oli laskenut 2011 vuoden 576,4 miljoonasta eurosta aina 39,3 miljoonaan euroon vuonna 2018. Lukuisia konsernin tytäryhtiöitä ajettiin edellisinä vuosina saneerauksen kautta konkurssiin tai myytiin. Vuonna 2019 yrityksestä oli enää jäljellä Suomen valimotoiminta, joka oli tervein kaikista liiketoiminnoista. Sekin saneerauksessa.

Yhtiö oli ollut liian aggressiivinen kasvuhankkeissaan, eikä ollut tehnyt riittäviä selvitystöitä uusia alueita vallatessaan. Surkein esimerkki oli Hollannista ostettu liiketoiminta, joka nojasi käytännössä yhteen suureen asiakkaaseen, ja joka menetettiin käytännössä heti omistuksen siirryttyä Componentalle. Hankitun tytäryhtiön kohtalo oli selvä heti kättelyssä.

Siltikin yrityksen tulevaisuus oli syyskuussa 2020 nähdäkseni ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Komas-yrityskauppa rahoitettiin omilla osakkeilla. Jäljellä oleva liiketoiminta tuotti positiivista kassavirtaa. Saneerausvelat olivat maltilliset aina vuoteen 2023 asti, johon siihenkin oman arvioni mukaan yritys pystyisi säästämään niin halutessaan. Tiukat vuodet olisivat edessä, mutta tästä selvittäisiin.

Yrityksen väliaikaisesti toimitusjohtajanakin toiminut, hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, vaikutti rehelliseltä ja osaavalta kaverilta. Suutarilla oli merkittävä henkilökohtainen omistus yhtiössä. Hän oli tehnyt paljon ikäviä, mutta ehdottoman tarpeellisia päätöksiä toimitusjohtajakautensa aikana. Johdon ja hallituksen rehellisyys ja rationaalinen päätöksenteko ovat välttämättömyyksiä mille tahansa yritykselle, mutta korostuvat varsinkin yrityksessä, jossa uusia virheitä ei saa enää syntyä – konkurssin uhalla. Tällä oli merkittävä vaikutus siihen, että päädyin ottamaan riskin alaspäin trendaavaan yrityksen omistamisessa.

Yrityksen omistusosuuksia myytiin arvioni mukaan pörssissä huomattavalla alennuksella yrityksen oikeaan arvoon verraten. Ainakin jos katsoi pidemmälle, aina saneerausvelkojen jälkeiseen aikaan asti. Yritystä hinnoiteltiin pörssissä käytännössä konkurssiyhtiönä, vaikkei siihen nykyisellä ydinliiketoiminnalla enää nähdäkseni ollut syytä.

Vain muutama viikko sijoituksen jälkeen

Vain toista viikkoa sijoitukseni jälkeen Componenta löytyi otsikoista. Pääomistaja – CapManin rahastot – olivat myyneet koko omistuksensa blokkikauppana Kyösti Kakkosen ja Erkki Etolan vetämälle sijoittajaryhmälle. Osake pomppasi 40 prosentia viikossa. Ei ehkä se arvonpurkautuminen jota odotin.

Samassa yhteydessä ilmoitettiin Componentan suunnittelevan etuoikeusmerkintäantia loppuvuodelle, johon uudet ja osa vanhoistakin pääomistajista oli jo lupautunut osallistua täysimääräisesti. Yhtiö ilmoitti suunnittelevansa maksavan saneerausvelat pois annista kerättävillä varoilla. Lisäksi ilmoitettiin annin jälkeisestä käänteissplitistä, jossa 50 vanhaa osaketta muutettaisiin yhdeksi uudeksi osakkeeksi.

Toisin kuin annilla, käänteissplitillä ei ole mitään vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Mielestäni on lähinnä huvittavaa kuinka erinäisillä palstoilla spekuloidaan kurssin tippuvan tai nousevan käänteissplitin vuoksi. Nopealla matematiikalla omistusosuudet pysyvät samana.

Merkintäanti-ilmoitus heti osakesijoitukseni jälkeen oli kuitenkin jokseenkin harmittava uutinen, koska olin arvellut yhtiön selviytyvän saneerausveloistaan liiketoiminnan rahavirroilla. Hallituksen puheenjohtajan yhtiökokouspuheenvuoron perusteella saatoin olla väärässä. Toisaalta saneerausvelkojen ennenaikainen poismaksu mahdollistaa yritykselle parempia rahoitus- ja maksuehtoja, sekä pitkäkestoisempia asiakassopimuksia. Puolensa siinäkin. Laskin silti omaa arviotani yrityksen oikeasta markkina-arvosta tämän perusteella jonkin verran. Onneksi olin ostanut omistusosuuteni reilulla turvamarginaalilla. Annin vuoksi arvioimani tuottopotentiaali laski kuitenkin huomattavasti.

Osallistuin antiin ja hyödynsin arbitraasia

Merkintäoikeusanti järjestettiin marras-joulukuussa – jokainen osakkeenomistaja sai yhden oikeuden merkitä yksi uusi osake á 0,04€ kutakin omistamaansa osaketta kohden. Lisäksi toissijaisessa merkinnässä, saatuja merkintäoikeuksia jo käyttäneillä, oli etuoikeus ensisijaisessa merkinnässä merkitsemättä jääneisiin osakkeisiin.

Osallistuin antiin täysimääräisesti ja laitoin tilaukseen n. 2/3 merkintäoikeuksiani vastaavan määrän toissijaisia merkintöjä.

Osallistuin myös arbitraasiin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kun yrityksen uudet ensisijaisen merkinnän perusteella jaetut, väliaikaisesti kaupankäynninkohteena olevat osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi maanantaina 7.12., sai vanhoista osakkeista huomattavasti paremman hinnan kuin uusista. Osakkeet yhdistettäisiin vielä saman viikon aikana. Päädyin myymään ns. vanhat osakkeeni laitaan á 0,066€ ja ostin uusia, väliaikaisesti omana osakkeenaan vaihdettavia, samalla summalla á 0,062€. Omistukseni yrityksessä kasvoi minuutissa 5,56%.

Sain merkintäoikeuksien perusteella merkitsemieni osakkeiden lisäksi 18 169 osaketta toissijaisesta merkinnästä, joka oli 25,28%:a merkintäoikeuksilla merkitsemieni osakkeiden määrästä.

Täten kokonaissijoitukseni Componentaan tänään 14.12.2020:

  • Omistus: 165 953 osaketta
  • Hankintahinta: 8 092€ (sisältäen kulut)
  • Keskihinta: 0,0488€
  • 18.12 toteutettavan käänteissplitin jälkeen:
    • Omistus: 3 320 osaketta
    • Keskihinta: 2,437€
Sijoitushorisontti Componenta-sijoitukselle

Kuten mainitsin heti alkuun – Componenta ei yrityksenä vastaa sitä tasoa jota odotan pitkäkestoisilta sijoituksiltani. Kyseessä on täysiverinen arvosijoitus. Heikkoa halvalla. Myyn sijoitukseni heti kun saan 90% siitä arvosta, jonka itse olen yrityksen arvoksi arvioinut. Täten pidän sijoitusta lyhytkestoisena sijoituksena, mutta lopulta sen määrittelee markkinat. Korjaan arviotani yhtiön oikeasta arvosta jatkuvasti uuden tiedon perusteella, painottaen kuitenkin vuosittaisia tilinpäätöksiä. Pidän silmällä kaikkia muitakin tiedotteita ja raportteja.

Pyrin välttämään merkittäviä muutoksia arviooni yrityksen arvosta lyhytaikaisten ja -katseisten muutoksien vuoksi. Vaikka sijoitushorisonttini on tässä sijoituksessa lyhyt (oletus alle 5 vuotta), pyrin silti määrittelemään yritysten arvot suhdannevaiheesta riippumattomasti. Yrityksen liiketoiminta harvoin muuttuu merkittävästi yhden kvartaalin aikana. Miksi siis tekisin radikaaleja muutoksia arviooni yrityksen arvosta kvartaaleittain? Toki radikaali muutos yrityksen rahoitustilanteessa tai liiketoiminnassa vaatii aina tilanteen tarkastelun, mutta usein kvartaalitason muutokset ovat käytännön merkityksettömiä.

Jänniä aikoja kaikille Componenta-omistajille toivottaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Miksi maksan opintolainani pois etuajassa?

Olen iloinen, että sain useita kommentteja Sharevillen puolella liittyen ensimmäiseen blogipostaukseeni. Suurin osa kommenteista liittyi suunnitelmaani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Siihen varatut varathan voisi sijoittaa melko riskittömästi, koska opintolainan ehdot ovat edulliset. Olen osittain samaa mieltä, mutta velkasijoittaminen on silti monimutkainen asia. Yritän avata tässä postauksessa hieman ajatusmaailmaani velkasijoittamisesta yleisesti, mutta myös tarkentaa suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta pois maksamisesta.

Miksi opintolaina voi olla erinomainen sijoituslaina?

“Using leverage can produce superior results when the going is good, but it can wipe you out when events fail to conform to your expectations. One of the hardest things to judge is what level of risk is safe. There are no universally valid yardsticks; each situation needs to be judged on its own merit. In the final analysis you must rely on your instincts for survival.”

George Soros

Jos minun pitäisi valita jokin lainatyyppi sijoituslainaksi – se olisi opintolaina. Opintolainan ehdot ovat yleisesti erinomaiset sen ottajalle. Maltillinen marginaali. Pitkä maksuaika. Vakuudeton. Jos sijoittaisin tänään opintolainani rahallisen määrän indeksiin, ja vuoden päästä indeksi olisi -50%, pankki ei soittelisi perään.

Toisaalta indeksi voisi olla muutaman vuoden kuluttua myös +50%. Opintolainan sijoittaneen on helppo hymyillä nousumarkkinan jälkeen. Hänellä on vaihtoehto myydä pois lainan osuus, maksaa laina pois, ja jättää “ilmainen” 50% osuus kerryttämään eläkettä. Tähän väliin disclaimer: toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta on monille valitettavasti näyttänyt “uutena totuutena”- aina ei mennä ylöspäin.

Tämän hetkisellä korkotasolla voi säästötileiltä saada jopa korkeampaa korkoa, kuin mitä itse opintolainastaan maksaa. Tätä spreadia voi toki hyödyntää käytännön riskittömästi, mutta marginaalit ovat hyvin pieniä.

Opintolainan käyttäminen sijoituslainana on jokaisen henkilökohtainen päätös. Lainarahalla sijoittaminen paisuttaa markkinan tuottoja, mutta se yhtälailla paisuttaa myös markkinan tappiota. Opintolaina ei ole sijoituslainana aggressiivisemmasta päästä sen edullisten ehtojen vuoksi, mutta opintolainasijoittaminen ei ole silti ilmainen lounas. Markkinat voivat pysyä tällä hintatasolla seuraavat 17 vuotta, kuten se on monesti tehnyt aiemminkin. Tällöin opintolainan sijoittaminen maksaa sijoittajalleen korkojen ja lainan hoitokulujen verran.

Vanhempi kuva DJIA-indeksin hintakehityksestä kertoo tarpeellisen sivuttaisien markkinoiden potentiaalisista kestoista.
Velkasijoittamisesta

“To finish first, you must first finish.”

Juan Manual Fangio

On vaikea mennä konkurssiin jos ei ole velkaa. Itseasiassa se on mahdotonta. 100% konkursseista johtuu velasta. Sekä yrityksien, että yksityishenkilöiden osalta. Jos vältän velan, vältän pääoman täysimääräisen tuhoutumisen. Tämä on vaatimus taloudellisen vapauden saavuttamiseksi.

Velkavipu on vaarallinen instrumentti markkinoilla, joissa osallistujien käyttäytymistä ajaa enemmän uutisotsikot ja markkinan aiempi käyttäytymishistoria, kuin niiden yritysten taloudellinen kehitys, joita markkinoilla kaupan olevat fraktionaaliset omistusosuudet edustavat.

Argumenttina velkavivun puolesta saattaa kuulla sanottavan, että käyttäväthän yrityksetkin velkavipua operaatioissaan. Muutama ongelma. Yritykset osaavat käyttää velkavipuaan keskimäärin paremmin kuin sijoittaja, koska he tuntevat mitä yrityksen taloudessa oikeasti tapahtuu. Sijoittaja pääasiassa spekuloi lyhyen tähtäimen muutoksia.. eikä edes yrityksen taloudessa, vaan osakemarkkinoiden hintakehityksen osalta. Toiseksi – yrityksetkään eivät ole immuuneja velkavivusta johtuville ongelmille.

This time it’s different, 2020 version (nollakorot)

Nykyisessä talousympäristössä, jossa korot ovat olleet historiallisesti kroonisen alhaisia, ja jossa korona-pandemian vuoksi yrityksiä ei kirjaimellisesti voida hakea konkurssiin, muutoin kuin yrittäjän itsensä toimesta, velkavivun vaarat ovat suuremmat kuin koskaan.

“This time it’s different – korot eivät tule nousemaan ainakaan kymmeneen vuoteen, koska…”. WHAT? Millä perusteella? Kukaan ei tiedä miten korot tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa. Ei edes ne henkilöt Fedissä tai EKP:ssa, jotka asettavat ohjauskorkoja. Emme voi ennustaa inflaation kehitystä. Jos inflaatio nousee 5%-vuositasolle, veikkaisin, että emme elä enää nollakorkoympäristössä. Tästä voi myös päätellä kääntäen, että emme voi tietää, että korot nousisivat. Ne voivat toki pysyä nollassa seuraavat 10 tai 20 vuotta. Mutta rohkenen sanoa, että reilusti alemmas ne eivät enää laske.

Arvolla on asiaa nollakorkomaailman kuolevaisuudesta.

Hypoteettisesti – oletetaan että korot nousevat 5%-tasolle nopeasti. Kuinka markkinat reagoivat osakkeiden hintoihin, kun lainamarkkinalta saa jälleen positiivista tuottoa? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että osakkeiden hinnat tulevat alas.

Okei – no entäs jos sijoitan opintolainaani vastaavan summan tänään indeksiin, ja korot nousevat 5%:iin? Se “varma ilmainen lounas” ei enää ollutkaan ilmainen lounas. Historiallisesti pääsemme uudelleen nolla- tai negatiivisen koron ympäristöön ehkä n. 80 vuoden kuluttua. 80 pitkää vuotta aikaa maksaa korkeampia korkoja opintolainasta. Toki yrityksen arvot kasvavat vuosittain, ja esimerkki on kärjistetty, mutta lyhyessä ja keskipitkässä juoksussa (1-25 vuotta) tuotot voivat jäädä negatiiviseksi.

Pointtini ei ole sanoa että velkasijoittaminen olisi pahasta. Pointtini on tuoda esiin se, että velkasijoittaminen edes edullisella opintolainalla ei ole varmaa tuottoa. Varsinkaan nykyisessä, erittäin poikkeuksellisessa markkinaympäristössä.

Sijoittaisinko koskaan velkarahaa osakeindeksiin?

“For an individual investor, debt can be disastrous, making it even harder to stay in the game – both financially and emotionally – when the market turns against you.”

Guy Spier

En ole niin negatiivinen opintolainan sijoittamiseen, kuin ensimmäinen postaukseni, vastaukseni kommentteihin sharevillessä, tai ensimmäiset kappaleet saattavat antaa ymmärtää.

Yritän olla ottamatta markkinanäkemystä, mutta osakkeiden hinnat ovat tänään keskimäärin paljon normaalia korkeammalla. Näen paljon katalysaatoreita keskimääräisten arvostustasojen korjaantumiseksi historiallisiin normeihin, enkä näe yhtäkään jolla voisi perustella nykyiset arvostustasot pitkäkestoisesti. Täten en sijoita yksittäistä suurempaa summaa indekseihin tänä päivänä. Varsinkaan velkarahalla.

Mikäli markkinoiden arvostustasot korjaantuvat reilusti alle historiallisten keskiarvojensa, voin sijoittaa opintolainani maksua varten säästetyt varat osakeindekseihin. Tällöin hyväehtoisen velkavivun, kuten opintolainan, sijoittaminen voidaan jopa Arvon mielestä perustella hyvin mielin. Tämän päivän markkinatasoilla se on nähdäkseni vain vaarallista.

Kuinka säästän opintolainan ennenaikaista maksua varten?

Opintolainani lyhennykset juoksevat jo kuukausittain perivän pankin toimesta. Lyhennän lainaa n. 110€ kuukausittain. Koska muu asiakkuuteni on toisessa pankissa, eivätkä pankit suostu siirtämään opintolainoja keskenään, saan maksaa tästä huvista 7,50€ kuukaudessa. Lisäksi puolivuosittain maksan kertyneen koron summan kuukausimaksun yhteydessä.

Lainalyhennyksen ja siihen liittyvien lisämaksujen lisäksi säästän palkastani tänään kuukausittain opintolainan maksua varten noin 500€. Lisäksi olen budjetoinut lainan maksua varten myös seuraavan kahden kevään tulosbonukset, jotka ovat vuosittain keskimäärin nettona arviolta 5000€. Täten oletan saavuttavani opintolainan maksuun vaaditun rahasumman seuraavan 18kk kuluessa. Siihen asti rahat säästetään parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Tänään 8.12.2020 se on Svea Ekonomi @ 0,80%/v. Samalla tilillä makuutan osakesäästötilille tarkoitettuja varoja, joita en ole vielä saanut sijoitetuksi.

Kirjoitan myöhemmin auki oman talouteni, kuinka paljon säästän mihinkin tarkoitukseen kuukausittain tänään, ja kuinka se muuttuu opintolainan maksettuani. Kirjoitan lähiviikkoina myös yksityiskohtaisen postauksen sijoitusstrategiastani. Voi olla, että joudun jakamaan jälkimmäisen useaan osaan.

Toivottavasti tämä postaus selvensi kantaani opintolainan sijoittamisesta, ja velkasijoittamisesta ylipäätään. Mikäli olet eri mieltä kanssani – hyvä! – jatketaan keskustelua Sharevillen puolella. En väitä olevani oikeassa, vaikka saatankin argumentoida kärkkäästi. Se on vain luonteeni. Mutta sijoitan omat rahani oman analyysini perusteella. Mahdollisimman riskittömästi. Tai ainakin välttäen turhat riskit.

Varovasti liikenteessä,

Arvo Laatu