Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Sijoitusstrategia

Miksi en sijoita finanssisektorille?

Finanssisektori on kiehtonut sijoitusajatuksena jo pidemmän aikaa. Korot ovat olleet pitkään pohjalla, kurittaen sektorin korkosidonnaisia tuloja. Nähdäkseni korot eivät voi alentua nykyisistä merkittävästi. Ymmärrykseni mukaan toimiala kukoistaa korkeampien korkojen markkinaympäristössä.

Tällä simppelillä ajatusmallilla sektori kokonaisuudessaan nousisi korkojen mukana, ja toisaalta nykyinen tulostaso on pääasiassa taattu, olettaen että korot eivät tosiaan voi enää alentua. En kuitenkaan sijoita sektorille. Miksi?

Mitkä toimialat kuuluvat finanssisektoriin ja mikä niille on ominaista?

Pankit, vakuutuslaitokset, ja varainhoito. Pääomasijoitusyhtiöt varauksin jos omistusyrityksistä vain rajoitettua ja pinnallista tietoa. Lasken fintech-yritykset, kuten maksupalveluteknologioita tuottavat yritykset, pois finanssisektorilta ja ennemminkin finanssisektoria palvelevaan normaaliin liiketoimintaan. Tämä on oma jaotteluni, eikä se epäilemättä pidä vettä keskusteluissa muiden aiheeseen paremmin perehtyneiden kanssa. Tästä lisää toiste.

Finanssisektorin liiketoiminnalle ominaista on vahva riippuvuus 1) korkomarkkinaan, ja 2) muuhun rahoitus- ja sijoitusmarkkinaan, ml. osakkeet. Kaikilla yrityksillä on yksi tai useampi markkinariippuus, esim. öljyn hinta tai lopputuotteen kysyntämarkkina, mutta finanssisektorilla ne ovat kai pääasiassa nämä kaksi edellämainittua. Ja nämä ovat mahdottomia ennustaa. Oikeasti. Mahdottomia.

Kun toimialan tulokset ovat enemmän riippuvaisia markkinamuutoksista, kuin yrityksen liiketoiminnasta, on myös yrityksen tulostasoa mahdotonta ennustaa luotettavasti lyhyellä aikavälillä, ja vaikeaa myös pitkällä aikavälillä.

Rajoitteeni finanssisektorilla olevan sijoituskohteen analysoinnissa

Kun teen ensikatsaukseni ei-finanssisektorilla olevan yrityksen taloudellisiin lukuihin, prosessi on normaalisti melko suoraviivainen. Liikevaihto, liikevoitto, nettotulos. Taseen pitkäaikaiset & lyhytaikaiset aineelliset omaisuuserät, yrityksen velat, taseen kokonaissumma. Liiketoiminnan rahavirta ja investoinnit. Luvut ovat loogisesti kaikilla samassa järjestyksessä ja tarkoittavat lähtökohtaisesti samoja asioita. Toki yritykset kikkailevat numeroilla, mutta se ilmenee vasta myöhemmin tarkemmassa tarkastelussa.

Kun otan tarkasteluun finanssisektoriyrityksen taloudelliset luvut, törmään useaan eri “liikevaihtolukuun” (korkokate, palkkiotuotot, hankivakuutusnetto, sijoitustuoiminnan nettotuotot…). Tulospuoli on ymmärrettävissä, mutta ei selkeä. Tulevan arviointi on vaikeaa. Kulupuolikin vaikuttaa monimutkaisemmalta, mutta on silti luettavissa. Joskaan en koe pystyväni analysoimaan sektorille ominaisia arvonmuutoksia tuloksessa.

Taseen omaisuus on painajainen tarkastella: saamiset ja niiden laatu, arvopapereiden käyvät arvot… Liiketoiminnan rahavirta on usein hyvin epätasaista ja mahdotonta ennustaa, koska rahoitusvarojen arvonmuutokset eivät tule läpi kassavirtaan kuin vasta myydessä.

” If you owe the bank $100, that’s your problem. If you owe the bank $100 million, that’s the banks problem. “

Jean P. Getty

Myönnän. Paremmalla perehtymisellä finanssisektorin luvut ovat jokseenkin ymmärrettävissä. Kuitenkin, kun näen jossain maininnan “käyvästä arvosta”, meinaan antaa ylen. Vakuutusriski on oikea riski, vaikka sitä ei hyvinä aikoina tiedosteta. Mutta etenkin pankkien lainojen laatua, on amatöörisijoittajan mahdotonta arvioida. Mielestäni ammattianalyytikolla ei ole jauhot sen paremmin pussissa. Lainojen laadun tietää tosiasiassa vain ja ainoastaan pankki, senkin sisällä tieto löytyy hajautetusti, sekä pankin auditoija, joka sekin joutuu luottamaan pitkälti pankin sanomaan.

Ehkä olen vain finanssisektorin osalta rajoittunut poikkeus. Onneksi en ole velvoitettu sijoittamaan sektorille. There is plenty of fish in the sea…

Finanssisektorisijoitus ei tuo minulle tarvittavaa turvaa

… enkä tarkoita nyt vain paljon käyttämääni turvamarginaalia, jolla viittaan sijoituksen arvon ja hinnan erotuksen tuomaan turvaan. Finanssisektorisijoitus ei tuo minulle tarvittavaa turvaa, tai turvan tunnetta, jonka saan ns. normaaliyrityksen taseen pohjalta. Minun ei tarvitse saada ostettua yritystä halvemmalla kuin sen tasearvo, enkä sitä lähtökohtaisesti vaadikaan. Mutta ainakin tiedän kuinka paljon taseessa on oikeaa varallisuutta, ja pystyn arvioimaan yrityksen selviytymiskykyä taseen perusteella merkittävien ongelmien ilmetessä.

Uskon että pystyisin pääsemään sinuiksi yrityksen tulostasojen pitkäaikaisen ennustamisen vaikeudesta. Onhan se vaikeaa normaalissakin liiketoiminnassa. Nykyinen korkotaso tuo mielestäni erinomaisen pohjan finanssisektorisijoitukselle. En tee sijoituksia makroperustein, mutta mielestäni poikkeuksellisen matala korkotaso (“once in a lifetime”) antaa positiivisen ajurin korkojen noustessa, ja käytännössä pohjan korkoperusteiselle tulostasolle, koska korkojen alentuminen on nähdäkseni mahdottomuus. Mutta ihmeellisempiäkin asioita on nähty…

Jos tekisin sijoituksen finanssisektorille, tekisin sen yritykseen jossa pääomistaja on yrityksen johdossa, toiminut todella pitkäaikaisesti konservatiivisella otteella riskien suhteen. Yrityksellä pitäisi olla todella poikkeukselliset liiketoiminnan tuloksenteon edut ja sitäkin poikkeuksellisemman alhainen arvostus, jotta pääsisin luottolaaturiskistä yli. Enkä tiedä pääsisinkö sittenkään. Keskitetyn portfolioni omistukset (tavoite 3-5 osaketta) vaativat erityisen korkean turvamarginaalin. Vaikka haluan vaurastua mahdollisimman nopeasti, sitäkin tärkempää on vaurastua. Varmasti. Toistaen yhtä lempilainauksistani:

” To finish first, you must first finish. “

Juan M. Fangio

Ehkä pääsen vielä joskus sijoittamaan finanssisektorille. Mutta sitä ennen sijoitan liiketoimintoihin, jotka koen ymmärtäväni tarvittavalla tasolla.

Rajoittunein terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Mielipidekirjoitukset

Vauhtisokeutta virtuaalivaluutoissa – Uudelleenpostaus 2017 näkemyksistäni

Joulukuun 2020 Bitcoin-rallin ihmettely vei minut takaisin vuoteen 2017, jolloin kirjoitin mielipidepostauksen toisella alustalla Bitcoinista ja virtuaalivaluutoista yleisesti. Samanlaista maniaa vaikuttaa olevan ilmoilla tänäänkin. Muistaako joku vielä tarinan tulppaaneista…?

Olen edelleen hyvin skeptinen näistä anarkistivaluutoista. En edelleenkään usko virtuaalivaluutoilla olevan tulevaisuutta ilman, että niitä hallitaan valtiotasolla. Kolme vuotta takaperin hehkutettiin, kuinka bitcoineilla voi maksaa jo valikoiduissa kaupoissa. Ehkä olen sokea, mutta kolme vuotta myöhemmin, enkä ole vielä tavannut ainuttakaan. Ja ennen kuin koen valuutan olevan käyttökelpoinen – sen tulee käydä maksuvälineenä kaikkialla.

Mielipidekirjoitus: Mahtava teknologia, arvoton valuutta (julkaistu 20.12.2017)

Oli pakko päästä kirjoittamaan hieman markkinoiden kuumimmasta aiheesta – Bitcoinista. On vähintäänkin huolestuttavaa katsoa hypetyksen aiheuttamaa nousukiitoa tälle upeaa teknologiaa käyttävälle virtuaalivaluutalle. Vieläkin huolestuttavampaa on lukea Sharevillen Bitcoin -keskustelua ja Bitcoinin jatkuvaan bullmarkkinaan uskojien kommentteja.

Uskovaisten perustelut sijoittamaansa kryptovaluuttaan ei perustu heidän omiin mielipiteisiinsä. Se ei perustu kryptovaluutan arvon tunnistamiseen. Se perustuu täysin silmittömän nousukiidon todistamisen aiheuttamaan sokeuteen.

Se, voinko katsoa tätä postausta kymmenen vuoden kuluttua ja todeta ylpeänä “told you so”, ei muuta aiemman lauseen totuusarvoa. Tämän hetken BTC-sijoittajat eivät sijoita järjellä, vaan toivolla paremmasta. Jos olen oikeassa, useat innokkaat sijoittajat tulevat poistumaan sijoitusmaailmasta, ainakin hetkellisesti, hävittyään koko sijoituspääomansa kryptovaluuttakriisin seurauksena.

Näkemykseni Bitcoinista ja muista virtuaalivaluutoista

Onko kryptovaluutan kannen alla pyörivä teknologia mullistava? Kyllä. Onko kryptovaluutalla mielestäni paikkansa globaalissa taloudessa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Kyllä, ehdottomasti. Itseasiassa olen jopa sillä kannalla, että pidemmällä aikavälillä kryptovaluutta tulee kattamaan merkittävän osan käteismarkkinoista. Tuleeko Bitcoinin arvo nousemaan? Kyllä, ehdottomasti. Tuleeko Bitcoinin arvo putoamaan kuplan seurauksena? Kyllä, ehdottomasti. Kysymys on vain: “koska?”

Näen Bitcoinilla arvoa tulevaisuudessa. Arvo ei ole lähelläkään nykyistä markkina-arvoa kuvastavaa kurssia. Bitcoinin arvo on sen alkuperäisyydessä. Ne kryptoanarkistit, jotka valuutan ovat luoneet, tulevat pitämään Bitconin elossa ikuisesti. Bitcoin tulee mielestäni kuitenkin palaamaan vuosien takaiseen, mielestäni realistiseen, arvoonsa.

Bitcoinin arvo perustuu vain sen omistajien luottamukseen siihen, että kyseinen valuutta tulee korvaamaan, ainakin osittain, nykyiset fyysiset valtioiden hallinnoimat valuutat. Bitcoin ei tuota mitään lisäarvoa käyttäjilleen. Älä ymmärrä väärin, Bitcoinin teknologia luo merkittävää lisäarvoa globaalisti. Valitettavasti se teknologia ei vain mitenkään ole sidottu Bitcoiniin. Lisäksi tämä teknologia sellaisenaan aiheuttaa merkittäviä huolenaiheita, kuten transaktiokulujen nouseminen ja nykyisten varojen keskitetty jakautuminen vain pienelle osalle sijoittajaväestöä.

Bitcoin-teknologian arvo on merkittävä, mutta koska se on avoimeen lähdekoodiin perustuva, kuka tahansa voi parantaa sitä ja luoda uuden, paremman kryptovaluutan. Näen ongelman myös nykyisten kryptovaluuttojen sääntelyssä. Kryptovaluuttojen yksi merkittävistä tekijöistä on se, ettei sitä voida säännellä tehokkaasti. Tässä on merkittävä ristiriita. Mikäli sitä ei voida säännellä, varsinkin Bitcoinin osalta siis, kuinka se voisi saavuttaa reaalimarkkinaosuutensa käytettävyyden mittapuussa, jota sen nykyinen kurssi vastaa? Mielestäni ei mitenkään.

Lienen yksi harvoista nykyisten markkinoilla olevien kryptovaluuttojen totaaliskeptikoista. En ymmärrä, kuinka ihmiset eivät tajua Bitcoinin arvon olevan sen mullistavassa tekniikassa, johon sillä ei itsessään ole mitään omistussuhdetta avoimen lähdekoodinsa vuoksi. Uskon että kryptovaluutat tulevat markkinoilla alas ryminällä. Uskon kuplan puhkeavan lyhyellä aikavälillä, mutta valitettavasti uskon kurssinousun jatkuvan vieläkin jyrkempänä ennen totaalista luotonmenetystä ja kuplan puhkeamista. Uskon että ammatikseen sijoitustoimintaa aktiivisesti harrastavat ymmärtävät tämän, ja osaavat käyttää tilaisuuden hyödykseen. Itse en aio olla osana tätä skandaalia missään muodossa – en lyhyen aikavälin bullina, enkä laskusuhdannetta odottavana shorttaajana.

Näen kryptovaluuttojen tulevaisuuden rakentuvan nykyisten teknologioiden päälle, sääntelyn kautta, valtioiden luomana kryptovaluuttana. Anonymiteetti poistuu, niin kuin tekee nykyisetkin kryptovaluutat ainakin merkittävin osin, mutta teknologia jää. Toki teknologiaa parannetaan ja se tulee kehittymään itsessäänkin nykyisen hypetyksen ja vääjäämättömän laskun seurauksena.

Toivon, että jokainen kryptovaluuttaan sijoittanut harkitsee tarkasti tekemiensä sijoutuksien painoarvoa salkussaan, ja yrittää analysoida tilanteen omalla harkinnallaan, eikä nykyisen kurssikehityksen, tolkuttomien ja perustelemattomien väittämien perusteella.

Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Sijoitusstrategia

Miksi maksan opintolainani pois etuajassa?

Olen iloinen, että sain useita kommentteja Sharevillen puolella liittyen ensimmäiseen blogipostaukseeni. Suurin osa kommenteista liittyi suunnitelmaani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Siihen varatut varathan voisi sijoittaa melko riskittömästi, koska opintolainan ehdot ovat edulliset. Olen osittain samaa mieltä, mutta velkasijoittaminen on silti monimutkainen asia. Yritän avata tässä postauksessa hieman ajatusmaailmaani velkasijoittamisesta yleisesti, mutta myös tarkentaa suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta pois maksamisesta.

Miksi opintolaina voi olla erinomainen sijoituslaina?

“Using leverage can produce superior results when the going is good, but it can wipe you out when events fail to conform to your expectations. One of the hardest things to judge is what level of risk is safe. There are no universally valid yardsticks; each situation needs to be judged on its own merit. In the final analysis you must rely on your instincts for survival.”

George Soros

Jos minun pitäisi valita jokin lainatyyppi sijoituslainaksi – se olisi opintolaina. Opintolainan ehdot ovat yleisesti erinomaiset sen ottajalle. Maltillinen marginaali. Pitkä maksuaika. Vakuudeton. Jos sijoittaisin tänään opintolainani rahallisen määrän indeksiin, ja vuoden päästä indeksi olisi -50%, pankki ei soittelisi perään.

Toisaalta indeksi voisi olla muutaman vuoden kuluttua myös +50%. Opintolainan sijoittaneen on helppo hymyillä nousumarkkinan jälkeen. Hänellä on vaihtoehto myydä pois lainan osuus, maksaa laina pois, ja jättää “ilmainen” 50% osuus kerryttämään eläkettä. Tähän väliin disclaimer: toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta on monille valitettavasti näyttänyt “uutena totuutena”- aina ei mennä ylöspäin.

Tämän hetkisellä korkotasolla voi säästötileiltä saada jopa korkeampaa korkoa, kuin mitä itse opintolainastaan maksaa. Tätä spreadia voi toki hyödyntää käytännön riskittömästi, mutta marginaalit ovat hyvin pieniä.

Opintolainan käyttäminen sijoituslainana on jokaisen henkilökohtainen päätös. Lainarahalla sijoittaminen paisuttaa markkinan tuottoja, mutta se yhtälailla paisuttaa myös markkinan tappiota. Opintolaina ei ole sijoituslainana aggressiivisemmasta päästä sen edullisten ehtojen vuoksi, mutta opintolainasijoittaminen ei ole silti ilmainen lounas. Markkinat voivat pysyä tällä hintatasolla seuraavat 17 vuotta, kuten se on monesti tehnyt aiemminkin. Tällöin opintolainan sijoittaminen maksaa sijoittajalleen korkojen ja lainan hoitokulujen verran.

Vanhempi kuva DJIA-indeksin hintakehityksestä kertoo tarpeellisen sivuttaisien markkinoiden potentiaalisista kestoista.
Velkasijoittamisesta

“To finish first, you must first finish.”

Juan Manual Fangio

On vaikea mennä konkurssiin jos ei ole velkaa. Itseasiassa se on mahdotonta. 100% konkursseista johtuu velasta. Sekä yrityksien, että yksityishenkilöiden osalta. Jos vältän velan, vältän pääoman täysimääräisen tuhoutumisen. Tämä on vaatimus taloudellisen vapauden saavuttamiseksi.

Velkavipu on vaarallinen instrumentti markkinoilla, joissa osallistujien käyttäytymistä ajaa enemmän uutisotsikot ja markkinan aiempi käyttäytymishistoria, kuin niiden yritysten taloudellinen kehitys, joita markkinoilla kaupan olevat fraktionaaliset omistusosuudet edustavat.

Argumenttina velkavivun puolesta saattaa kuulla sanottavan, että käyttäväthän yrityksetkin velkavipua operaatioissaan. Muutama ongelma. Yritykset osaavat käyttää velkavipuaan keskimäärin paremmin kuin sijoittaja, koska he tuntevat mitä yrityksen taloudessa oikeasti tapahtuu. Sijoittaja pääasiassa spekuloi lyhyen tähtäimen muutoksia.. eikä edes yrityksen taloudessa, vaan osakemarkkinoiden hintakehityksen osalta. Toiseksi – yrityksetkään eivät ole immuuneja velkavivusta johtuville ongelmille.

This time it’s different, 2020 version (nollakorot)

Nykyisessä talousympäristössä, jossa korot ovat olleet historiallisesti kroonisen alhaisia, ja jossa korona-pandemian vuoksi yrityksiä ei kirjaimellisesti voida hakea konkurssiin, muutoin kuin yrittäjän itsensä toimesta, velkavivun vaarat ovat suuremmat kuin koskaan.

“This time it’s different – korot eivät tule nousemaan ainakaan kymmeneen vuoteen, koska…”. WHAT? Millä perusteella? Kukaan ei tiedä miten korot tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa. Ei edes ne henkilöt Fedissä tai EKP:ssa, jotka asettavat ohjauskorkoja. Emme voi ennustaa inflaation kehitystä. Jos inflaatio nousee 5%-vuositasolle, veikkaisin, että emme elä enää nollakorkoympäristössä. Tästä voi myös päätellä kääntäen, että emme voi tietää, että korot nousisivat. Ne voivat toki pysyä nollassa seuraavat 10 tai 20 vuotta. Mutta rohkenen sanoa, että reilusti alemmas ne eivät enää laske.

Arvolla on asiaa nollakorkomaailman kuolevaisuudesta.

Hypoteettisesti – oletetaan että korot nousevat 5%-tasolle nopeasti. Kuinka markkinat reagoivat osakkeiden hintoihin, kun lainamarkkinalta saa jälleen positiivista tuottoa? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että osakkeiden hinnat tulevat alas.

Okei – no entäs jos sijoitan opintolainaani vastaavan summan tänään indeksiin, ja korot nousevat 5%:iin? Se “varma ilmainen lounas” ei enää ollutkaan ilmainen lounas. Historiallisesti pääsemme uudelleen nolla- tai negatiivisen koron ympäristöön ehkä n. 80 vuoden kuluttua. 80 pitkää vuotta aikaa maksaa korkeampia korkoja opintolainasta. Toki yrityksen arvot kasvavat vuosittain, ja esimerkki on kärjistetty, mutta lyhyessä ja keskipitkässä juoksussa (1-25 vuotta) tuotot voivat jäädä negatiiviseksi.

Pointtini ei ole sanoa että velkasijoittaminen olisi pahasta. Pointtini on tuoda esiin se, että velkasijoittaminen edes edullisella opintolainalla ei ole varmaa tuottoa. Varsinkaan nykyisessä, erittäin poikkeuksellisessa markkinaympäristössä.

Sijoittaisinko koskaan velkarahaa osakeindeksiin?

“For an individual investor, debt can be disastrous, making it even harder to stay in the game – both financially and emotionally – when the market turns against you.”

Guy Spier

En ole niin negatiivinen opintolainan sijoittamiseen, kuin ensimmäinen postaukseni, vastaukseni kommentteihin sharevillessä, tai ensimmäiset kappaleet saattavat antaa ymmärtää.

Yritän olla ottamatta markkinanäkemystä, mutta osakkeiden hinnat ovat tänään keskimäärin paljon normaalia korkeammalla. Näen paljon katalysaatoreita keskimääräisten arvostustasojen korjaantumiseksi historiallisiin normeihin, enkä näe yhtäkään jolla voisi perustella nykyiset arvostustasot pitkäkestoisesti. Täten en sijoita yksittäistä suurempaa summaa indekseihin tänä päivänä. Varsinkaan velkarahalla.

Mikäli markkinoiden arvostustasot korjaantuvat reilusti alle historiallisten keskiarvojensa, voin sijoittaa opintolainani maksua varten säästetyt varat osakeindekseihin. Tällöin hyväehtoisen velkavivun, kuten opintolainan, sijoittaminen voidaan jopa Arvon mielestä perustella hyvin mielin. Tämän päivän markkinatasoilla se on nähdäkseni vain vaarallista.

Kuinka säästän opintolainan ennenaikaista maksua varten?

Opintolainani lyhennykset juoksevat jo kuukausittain perivän pankin toimesta. Lyhennän lainaa n. 110€ kuukausittain. Koska muu asiakkuuteni on toisessa pankissa, eivätkä pankit suostu siirtämään opintolainoja keskenään, saan maksaa tästä huvista 7,50€ kuukaudessa. Lisäksi puolivuosittain maksan kertyneen koron summan kuukausimaksun yhteydessä.

Lainalyhennyksen ja siihen liittyvien lisämaksujen lisäksi säästän palkastani tänään kuukausittain opintolainan maksua varten noin 500€. Lisäksi olen budjetoinut lainan maksua varten myös seuraavan kahden kevään tulosbonukset, jotka ovat vuosittain keskimäärin nettona arviolta 5000€. Täten oletan saavuttavani opintolainan maksuun vaaditun rahasumman seuraavan 18kk kuluessa. Siihen asti rahat säästetään parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Tänään 8.12.2020 se on Svea Ekonomi @ 0,80%/v. Samalla tilillä makuutan osakesäästötilille tarkoitettuja varoja, joita en ole vielä saanut sijoitetuksi.

Kirjoitan myöhemmin auki oman talouteni, kuinka paljon säästän mihinkin tarkoitukseen kuukausittain tänään, ja kuinka se muuttuu opintolainan maksettuani. Kirjoitan lähiviikkoina myös yksityiskohtaisen postauksen sijoitusstrategiastani. Voi olla, että joudun jakamaan jälkimmäisen useaan osaan.

Toivottavasti tämä postaus selvensi kantaani opintolainan sijoittamisesta, ja velkasijoittamisesta ylipäätään. Mikäli olet eri mieltä kanssani – hyvä! – jatketaan keskustelua Sharevillen puolella. En väitä olevani oikeassa, vaikka saatankin argumentoida kärkkäästi. Se on vain luonteeni. Mutta sijoitan omat rahani oman analyysini perusteella. Mahdollisimman riskittömästi. Tai ainakin välttäen turhat riskit.

Varovasti liikenteessä,

Arvo Laatu