Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / kesäkuu 2021

Huh-hellettä! Ennätykselliset 25 hellepäivää kesäkuussa. Arvon Laatukämpässä ei paljon ilmastointia näy. Tuuletin auttaa hetkellisesti, mutta yöt on yhtä tuskaa. Olen nukkunut keskimäärin kesäkuun aikana n. 5h. Se alkaa näkymään jo työskentelyssä, sosiaalisessa elämässä, mutta myös sijoitustoiminnassa ja tämän blogin kirjoittelussa. Okei, okei, ei tätä olla viime aikoina muutenkaan hirveästi työstetty. Mutta osakesäästötilin tilinpäätös on työn alla ja ilmestyy ensi viikolla!

Jos jotain hyvää pitää näistä keleistä hakea, niin olen viettänyt paljon aikaa auringon alla lukien sijoituskirjallisuudesta sitä puuduttavampaa laitaa, jota muuna aktiivisempana aikana, tuskin edistäisi kovin nopeasti. Graham & Dodd – Security Analysis; ja O’Glove – Quality of Earnings, muutaman mainitakseni. Tänä keväänä on sulateltu jo kymmenisen sijoituskirjaa, ja loppuvuodelle tahti varmasti vain kiihtynee.

Kesäkuussa tein myös uuden sijoituksen osakesäästötilille. Ei ollut kotimaista. Hups. Mutta on laatua ja sijoitushorisontti siten oletettavasti pitkä. Alibabaa laitettiin salkkuun n. 25% OST-varallisuudesta (ei-realisoituja voittoja ei laskettu mukaan varallisuuteen). Kirjoittelen tästäkin myöhemmin lisää, mutta en ole päässyt vielä aiempaan Piippo-sijoitukseenkaan… Sorry!

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni vuodelle 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani ja lomarahoistani yhteensä n. 5 500€.

Kesäkuun toteutuneet säästöt
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
    • Lisäksi säästin lomarahoistani 950€ (-50€)
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 134,35€ (+1,85€)

Toteutunut tulosbonus + lomarahasäästö oli 4 593€ (-907€).

YHTEENSÄ/kk: 2 094,35€ (-48,15€)

Vuosiprogressio 2021

Vuosisäästöissä ollaan edelleen pahasti budjetoitua perässä. Sain kesäkuussa pienen palkankorotuksen, joka auttaa kuromisessa hieman. Mutta ei tarpeeksi. Tullaan jäämään budjetoidusta, mutta jokainen euro on askel lähemmäksi taloudellista vapautta!

Budjetoitu: 12 355€ / 16 710€ (73,9%)

Säästetty: 7 912,35€ / 16 710€ (47,35%)

Varallisuuden kehitys

Kokonaisvarallisuus kasvoi hieman säästöjä enemmän, kun osakesäästötilin markkina-arvoksi arvottiin hieman toukokuuta korkeampi lukema.

Kategorioiden markkina-arvon kehitys

Heinäkuussa Arvo nauttii ansaitusta kesälomasta. Tilinpäätös tulee ensi viikolla, mutta muuten hiljaisempaa koko sijoitustoiminnan osalta.

Kesälomaterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / toukokuu 2021

Toukokuu takana ja ajatukset on jo kohti kesälaitumia. Joskin lomista pääsee nauttimaan vasta heinäkuun puolella. Toukokuu oli säästömielessä juhlaa, kun firmamme pulitti vuosittaiset bonukset työn raskaan raatajille. Tulosbonuksen tilitys avasi myös Arvon rahanyöriä sen verran, että säästöt jäivät bonuksen osalta alle budjetoidun. Tärkeintä ei ole palkkapussin koko vaan säästöjen suhteellinen osuus. Mutta annettakoon se tänä keväänä itselle anteeksi.

Kuukausikiohtaiset säästötavoitteeni

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni vuodelle 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani ja lomarahoistani yhteensä n. 5 500€.

Toukokuun toteutuneet säästöt
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
    • Lisäksi säästin bonuksestani 3 643€ (-857€)
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 135€ (+2,5€)

YHTEENSÄ/kk: 4 788€ (-854,5€)

Vuosiprogressio 2021

Vuosisäästöissä ollaan edelleen pahasti budjetoitua perässä. Päämääräiset tekosyyt olen avannut kahdessa edeltävässä säästöraportissa, linkit alla.

Budjetoitu: 10 212,5€ / 16 710€ (61,1%)

Säästetty: 5 818€ / 16 710€ (34,8%)

Varallisuuden kehitys

Kokonaisvarallisuus kehittyi bonussäästöjen avulla. Osakesäästötilin markkina-arvo dippasi toukokuun aikana yli 3 000€.

Kategorioiden markkina-arvon kehitys

Toukokuun päätteeksi myös osakesäästötilin ensimmäinen tilikausi on päätöksessään. Työstän tilinpäätöstiedotetta lähiviikkojen aikana julkaistavaksi. Kirjoitan myös lisää mm. Piippo-sijoituksesta, sekä Lehdon kvartaaliraportista ja yhtiökokouksesta.

Kesäisin terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / huhtikuu 2021

Huhtikuu oli haastava sekä henkisesti että taloudellisesti. Avioeron mukana tuli monta muutosta elämään. Tämän blogin tarkoitus ei ole olla tunnekuohuinen päiväkirja, joten pyrin rajoittamaan aiheen taloudellisiin vaikutuksiin.

Aiemmat kuukausikohtaiset säästötavoitteeni

Kirjoitin vuoden 2021 taloudellisista tavoitteistani täällä. Tavoittelen säästäväni kuluvan vuoden aikana yhteensä 16 710€, josta 15 200€ suoraan palkkatuloista. Loppuosa on säästöstä on oma osuuteni (ex-)vaimon kanssa yhteisomistettavan sijoitusasunnon pääomatuloista (1 510€). Erostakin huolimatta päätimme jättää asunnon edelleen vuokralle yhteisomisteisesti.

Aiemmat kuukausikohtaiset säästötavoitteeni jakautuivat neljään osa-alueeseen:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 500€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ/kk: 1 142,50€

Lisäksi suunnittelin säästäväni vuosittaisesta tulosbonuksestani arviolta 3 000€, päästäkseni vuoden kokonaistavoitteeseen.

Korjatut kuukausikohtaiset säästötavoitteeni

Vaikka asuntosäästäminen on erostakin huolimatta järkevää, sillä haluan omistaa oman asuntoni ennen julistautumistani taloudellisesti vapaaksi, päätin kuitenkin kiihdyttää opintolainojen maksua asuntosäästöjen kustannuksella. Tämän muutoksen avulla uskon pystyväni maksamaan pois lähes 20 000€ opintolainavelkani vielä tämän vuoden puolella. Vuokralla oleva asunto kerryttää kuitenkin asuntosäästöä omalla painollaan.

Vaikka yksin asuminen on tuonut korkeammat elinkustannukset, pyrin silti pitämään kokonaissäästösumman samana. Aiemmassa säästöbudjetoinnissani oli enemmän turvamarginaalia, mutta toisaalta yksinasuvana talouden kustannuksien hallitseminen on helpompaa.

Korjatut kuukausikohtaiset säästötavoitteeni 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€

YHTEENSÄ/kk: 1 142,50€

Lisäksi suunnittelen säästäväni vuosittaisesta tulosbonuksestani ja lomarahoistani yhteensä n. 5 500€.

Huhtikuun toteutuneet säästöt
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun -340€ (1 240€ alle budjetin)
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 134€

YHTEENSÄ/kk: -96€ (1 238,5€ alle budjetin)

Vuosiprogressio 2021

Maalis- ja huhtikuun ennakoimattomat kustannukset kasvoivat yhteensä lähes 4 000€:oon. Summa on lähes 25% vuoden budjetoidusta kokonaissäästöstä. Toukokuulle ns. aiemmin ennakoimattomia kustannuksia ei pitäisi olla enää luvassa.

Pyrin edelleen saavuttamaan vuoden kokonaissäästötavoitteeni 16 710€, mutta tiedostan sen olevan hyvin epätodennäköistä. Yritän paikkailla aiheutunutta alijäämää mm. säästämällä vuosibonukseni ja lomarahat kokonaisuudessaan, sekä nipistämällä ylimääräistä sieltä-täältä.

Budjetoitu: 4 570€ / 16 710€ (27,3%)

Säästetty: 1 030€ / 16 710€ (6,2%)

Varallisuuden kehitys

Kokonaisvarallisuus kehittyi positiivisesti osakesäästötilin markkina-arvomuutosten vetämänä.

Kategorioiden markkina-arvon kehitys

Terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / maaliskuu 2021

“Failure should be our teacher, not our undertaker. Failure is delay, not defeat. It is a temporary detour, not a dead end. Failure is something we can avoid only by saying nothing, doing nothing, and being nothing.”

Denis Waitley

Maaliskuun säästöraportin kirjoittaminen on henkilökohtaisesti surullista ja vaikeaa. Päädyimme päättämään yhteiselämämme vaimoni kanssa maaliskuun aikana, jonka vuoksi kärsin tappiota niin elämässä kuin taloudessakin. Taloudellisista vaikutuksista kirjoittaminen tuntuu kylmältä. Kirjoitan kuitenkin, koska olen päättänyt seurata taloudellista kehittymistäni pitkällä aikavälillä. Ja pitkälle aikavälille mahtuu ikäviäkin asioita.

Aiemmin vuonna 2021

Kirjoitin vuoden 2021 taloudellisista tavoitteistani täällä. Tavoittelen säästäväni kuluvan vuoden aikana yhteensä 16 710€, josta 15 200€ suoraan palkkatuloista. Loppuosa on säästöstä on oma osuuteni vaimon kanssa yhteisomistettavan sijoitusasunnon pääomatuloista (1 510€).

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 500€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ/kk: 1 142,50€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani arviolta 3 000€, päästäkseni vuoden kokonaistavoitteeseeni.

Maaliskuun “säästöt”

Vuosi 2021 oli vielä helmikuun jälkeen yli budjetin. Maaliskuussa kaikki meni uusiksi. Myös budjetti. Avioeron ja siitä seuranneen muuton menot ovat vasta osin kustannettu. Olin budjetoinut maaliskuulle 1 150€ säästöjä, mutta yllättävien kulujen vuoksi kuukausi jäi lähes 2 000€ tappiolliseksi. Tappiot kustannettiin asuntosäästöistä, jossa itselläni oli käteistä yli 5 000€. Lisäksi siirsin asuntosäästötilin balanssin omassa kirjanpidossani opintolainan maksua varatun säästötilin puolelle.

Päätimme jättää 50/50 -omistetun asuntomme vuokralle vielä eromme jälkeenkin. Emme nähneet järkeä myydä asuntoa nyt kun asuntojen hinnat kyseisellä paikkakunnalla ovat poikkeuksellisen alhaiset, ja kun meillä on pitkäaikainen ja ongelmaton vuokralainen.

“Säästin” maaliskuussa:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 0€ (400€ alle budjetin)
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun -1 888€ (2 388€ alle budjetin)
  • Asuntolainan lyhennyksiä 136€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ: -1 642€ (2 784€ alle budjetin)

Vuosiprogressio 2021

Rankan maaliskuun jälkeen jäätiin pahasti budjettia perään. Budjetti menee muutenkin uusiksi, vaikkakin pyrin edelleen saavuttamaan saman kokonaissäästösumman. Asuntosäästöt, pl. omistusasunnon pääomalyhennykset, jäävät pois ja summa säästetään opintolainojen maksua varten. Opintolainojen maksun säästöt saataneen kasaan jo tämän vuoden puolella. Kirjoitan tarkennettua budjettisuunnitelmaan paremmalla ajalla.

Budjetoitu: 3 428€ / 16 710€ (20,5%)

Säästetty: 1 126€ / 16 710€ (6,7%)

Varallisuuden kehitys

Kokonaisvarallisuus kehittyi negatiivisesti aiemmin mainituista syistä johtuen. Osakesäästötili hieman positiivinen helmikuussa.

Kategorioiden markkina-arvojen kehitys

Parempia aikoja odotellen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / helmikuu 2021

Kirjoitin vuoden 2021 taloudellisista tavoitteistani täällä. Tavoittelen säästäväni kuluvan vuoden aikana yhteensä 16 710€, josta 15 200€ suoraan palkkatuloista. Loppuosa on säästöstä on oma osuuteni vaimon kanssa yhteisomistettavan sijoitusasunnon pääomatuloista (1 510€).

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 500€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ/kk: 1 142,50€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani arviolta 3 000€, päästäkseni vuoden kokonaistavoitteeseeni.

Helmikuun säästöt

Vahvan tammikuun jälkeen, säästin helmikuussa lähemmäs budjetoitua kuukausisäästösummaa, kuitenkin ylittäen sen marginaalisesti. Helmikuuhun sisältyi yksi suurempi kulutushyödykeostos, mutta pysyin kuitenkin kulutusbudjettini sisällä, vaikkakin sen ylärajalla.

Säästin helmikuussa:

  • Korkotilille / Säästöjä uutta asuntoa varten 400€
  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 580€ (80€ yli budjetin)
  • Asuntolainan lyhennyksiä 134€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€

YHTEENSÄ: 1 224€ (81€ yli budjetin)

Vuosiprogressio 2021

Vuoden säästöt ovat hyvällä mallilla ollen yli budjetoidun. Pyrin maksimoimaan ylijäämät kevätkaudella, koska kesällä kulutusbudjetissa pysyminen on haastavaa. Varsinkin jos koronapilvet kaikkoavat yltämme, ja pääsemme jälleen tapaamaan ystäviä joukoin terassi-illallisin ja muiden kulttuurimenojen tapaan. Tänä kesänä vyötä voi olla normaaliakin hankalampi pitää tiukalla.

Budjetoitu: 2 285€ / 16 710€ (13,6%)

Säästetty: 2 768€ / 16 710€ (16,5%)

Varallisuuden kehitys

Osakesäästötilin markkina-arvo nousi helmikuussa yli 13% Lehdon positiivisen tilinpäätöksen ja Componentan ilmoituksen saneerausvelkojen ennenaikaisen lyhentämisestä jälkeen. Componenta-omistukseni myin kuukauden viimeisenä pörssipäivänä.

Kategorioiden markkina-arvojen kehitys

Säästeliäin terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Sijoitusstrategia

Miten, mihin, ja milloin sijoitan osakesäästötililläni?

Aiemmin kirjoitin osakesäästötilin olevan todennäköisesti paras sijoitustili pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Tässä postauksessa kerron tarkemmin strategiastani osakesäästötilin sisällä sijoittaessani. Jaan mielipiteeni hyvän yrityksen tunnusmerkeistä, mutta en syvenny omaan yritysten arvonmäärittelyyni.

Lähtökohdista

Aika on rajallista. Työssäkäyvänä minulla ei ole rajattomasti aikaa sijoitustoiminnalle taloudellista vapautta etsiessäni. Joudun tekemään kompromisseja siinä mihin käytän aikani.

Olen luonteeltani hyvin analyyttinen. Jos kiinnostun aiheesta, kiinnostun siitä oikeasti. Käytän kaiken ylimääräisen aikani kiinnostuksen kohteeni syvälliseen ymmärtämiseen. Oli se sitten uusi harrastus, mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, tai vaikka uusi konsolipeli. Vaimokin muistuttelee aika ajoin.

Samoin perehdyin osakesijoittamiseen yhtenä taloudellisen vapauden tavoittelemisen keinoista. Aihe itsessään ei ollut mikään uusi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. En kuitenkaan koe saaneeni merkittävää hyötyä sijoitustoimintaan koulutuksestani. Opin ymmärtämään merkityksettömiä tilastoja, laskemaan täysin turhia tunnuslukuja kuten betaa… (varianssi ei ole riski, se on mahdollisuus!). Kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin kursseilta sain pohjaa yksittäisten yritysten taloudellisten lukujen tarkastelun aloittamiseksi. Mutta vain aloittamiseksi…

Keskitetty portfolio

“It is a mistake to think that one limits one’s risks by spreading too much much between enterprises about which one knows little and has no reason for special confidence… One’s knowledge and experience are definitely limited and there are seldom more than two or three enterprises at any given time in which I personally feel myself entitled to put full confidence.”

John Maynard Keynes

Minulle soveltuva suorien osakesijoituksien sijoitusstrategia on ehdottomasti keskitetty portfolio. Keskitetyn portfolion lisäksi koen että riittävä mahdollisten sijoitusten joukko on Helsingin pörssi. Sijoitusideoiden saaminen ja mahdollisten sijoitusten seuraaminen kotimarkkinoilta onnistuu osittain jo pitämällä silmät auki jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haluan myös investoida kotimaahani periaatesyistä.

Rajallisen tehtävään allokoitavan ajan vuoksi en voi seurata tiiviisti kymmeniä tai satoja yrityksiä. Sen sijaan yritän saada sijoitettuani salkkuni varallisuuden vain muutamaan yritykseen kerrallaan, ja seurata niitä hyvinkin tiiviisti. Kolmesta-viiteen yritystä on enemmän kuin tarpeeksi riskin hajauttamiseksi, mikäli tuntee yrityksensä hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan sääntö, vaan enemmänkin suuntaviivaus. En jätä kuudetta sijoitusta tekemättä, mikäli kohde on yhtä laadukas kuin aiemmat viisi ja sitä tarjotaan vähintään yhtä edullisin ehdoin. Toisaalta en myy aiemmin hankittuja pois uuden idean tieltä, mikäli niiden sijoituskeissi on edelleen validi, eikä hintakaan ole merkittävästi yli oman arvioni yrityksen oikeasta arvosta.

Koen analyyttisen luonteeni tukevan keskitetyn portfolion strategiaa. Koska haluan luonnostaan paneutua kiinnostuksen kohteisiini syvällisesti, en olisi koskaan valmis sijoittamaan, mikäli oma analyysini jäisi pintaraapaisuksi. Saan kilpailuetua instituutionaalisia sijoittajia, ja analyytikkoja vastaan, koska en ole sidottu arvostamaan yrityksiä suhteessa toisiinsa. 50% verrokkiryhmää halvempi 1€ kolikko on mielestäni silti kallis, jos se maksaa 2€.

Mahdollisesti mielenkiintoisten yritysten tunnuspiirteitä

Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the mediocre.

Warren E. Buffett

Laatuyritys omaa mielestäni muutamat tietyt ominaisuudet. Nämä ominaisuudet tekevät laatuyrityksestä täydellisiä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Jos saan salkkuuni kolmekin laatuyritystä alennuksesta, olen tyytyväinen salkkuni hajautukseen. Keskivertoyrityksiä tarvitsisin useamman, mutta laatuyrityksen ominaisuudet tekevät siitä vähäriskisemmän sijoituskohteen pitkäaikaisesti. Olettaen että laadusta ei ole maksettu liikaa. Turvamarginaali ennen kaikkea.

Kilpailuetu

Laatuyrityksellä on vahva kilpailuetu muihin saman markkinan yrityksiin nähden. Kilpailuetu voi näkyä monella eri tavalla. Kulutustuotteissa se voi olla rikkomaton brändi, kuten Apple tai Marimekko.

Teknologiayrityksissä se voi olla pitkällä patentilla suojattu valmistus- tai ominaisuusetu, jota voidaan kaupallistaa “omalla monopoliasemalla” tai lisensoimalla teknologia muille toimijoille.

Niche-teollisuudessa se voi olla luonnollinen maantieteellinen monopoliasema. Kilpailuetu näkyy yleensä kilpailijoita parempana hinnoitteluvoimana, joka valuu mukavasti alariveille.

Vahva kassavirta

Laatuyrityksellä on vahva ja ennustettava kassavirta. Vahva kassavirta kertoo yrityksen tuloksen terveydestä. Kirjanpitokikkailuilla tuloslaskelmaa saa kaunisteltua vuositasolla, ja huonot vuodet voidaan piilottaa “kertaluontoisten kulujen” ja “oikaistujen tuloksien” taakse.

Kassavirta ei valehtele – se kertoo mistä rahaa valuu yritykseen sisään, ja mistä ulos. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Yrityksen pitkäkatseista omistajaa kiinnostaa yrityksen tuottama kassavirta, joka valuu hänen taskuihinsa joko 1) osinkojen, 2) yrityksen omien osakkeiden oston, tai 3) kassavirralla kustannettujen kasvuinvestointejen kautta, jolla vastaavasti kasvatetaan tulevia kassavirtoja.

Hyvä johto investoi vain kannattavaan kasvuun

Ah, kannattavat kasvuinvestoinnit. Kolmas laatuyrityksen tunnusmerkki, oma ehdoton feivöritti, koska se kertoo useastakin asiasta. Se ilmenee usein ROIC%-luvusta (return on invested capital, %), jota Charlie Mungerkin on kommentoinut olevan sijoittajalle yrityksen tärkein tunnusluku. Jatkuvat kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen johdon laadusta. Hyvä yritysjohto osaa ensisijaisesti allokoida yrityksen varoja, ja toissijaisesti johtaa yrityksen operatiivista toimintaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta huono yritysjohtaja saa yrityksen tulevaisuuden kuralle nopeammin ja pitkäkestoisemmin missaamalla ensin mainitun.

Toisaalta kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen jatkuvista kasvumahdollisuuksista. Mikäli kasvuinvestoinnit pysyvät vähintään yhtä kannattavana, kuin yrityksen aiempi liiketoiminta, yrityksellä on todennäköisesti vielä aikaa kasvaa, ja siten kasvattaa omistajansa kukkaroa tyydyttävällä tavalla. Trendinomaisesti heikkenevä kasvuinvestointien kannattavuus kielii potentiaalisen kasvun tulevansa tiensä päähän.

Kun yritys pystyy investoimaan kannattavasti aiempia kassavirtojaan, omistajan näkökulmasta nämä varat sijoitetetaan hänen puolestaan reaali P/B ratiolla 1. Koitappa löytää laatuyritys tuolla hinnalla pörssistä johon sijoittaa, ja mieti seuraavan kerran kahdesti ennen kuin pyydät laatuyrityksen yhtiökokouksessa suurempaa osuutta yrityksen tuloksesta jaettavan osinkojen muodossa.

Tänään joudun tekemään kompromisseja myös sijoituksissani

Valitettavasti tänään elämme yhtä historian surkeimmista ajoista osakesijoittajan näkökulmasta. Osakkeiden hintakehitys on karannut käsistä, ja joukkona niitä arvostetaan reilusti korkeammalla kertoimella historialliseen keskiarvoonsa nähden. Se ei tarkoita etteikö hyviä sijoituskohteita voisi löytää, mutta se pienentää niiden löytämisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Sain osakesäästötilille sijoitettavan perintövarallisuuden käyttööni kesäkuussa 2020. Osakkeiden hinnat olivat nousseet jo lähes maaliskuun 2020 “romahdusta” edeltäville tasoille. En löytänyt mitään ostettavaa. Jos jokin laatuyritys oli ollut ostohinnoissa maaliskuun pohjilla, se ei ollut sitä enää kesäkuussa.

Lähtökohtaisesti pyrin olemaan kärsivällinen ostojen kanssa, mutta 100% käteispositio usean vuoden oletuksella ei lämmitä. Laatuyrityksiä on vaikea löytää alennuksesta sijoittajalle hyvinäkään aikoina. Saadakseni varallisuutta sijoitettua, jouduin laajentamaan mahdollisten sijoitusten joukkoa ainakin hetkellisesti “laatua halvalla, omista pitkään”-ideologiastani, kohti “keskivertoa halvalla, omista kunnes arvo on realisoitunut lähelle omaa arviota yrityksen oikeasta arvosta”. Täältäkään on tänään vaikea löytää ostettavaa.

Viitekehys osakesijoituksien allokaatiolle

Koska en halua täyttää salkkuani keskivertoyrityksillä, määrittelin itselleni säännöt siitä, kuinka paljon salkun varallisuudesta voin sijoittaa “minkäkin laatuiseen yritykseen”, ja millä alennuksella omaan arviooni yrityksen oikeasta arvosta. Täten salkussa on aina käteistä laadukkaiden yritysten hankinnalle, kun tilaisuus siihen avautuu. Tämä viitekehys on ensimmäinen drafti, jota korjailen varmasti tulevina vuosina suuntaan tai toiseen.

Ostot, ylärajaan salkun varallisuudestaLaatuyrityksetKeskivertoyrityksetKeskivertoyritykset, riskinen
35%:iin asti-33%-33%-50%
50%:iin asti-33%-50%-67%
70%:iin asti-33%-67%N/A
85%:iin asti-50%N/AN/A
100%:iin asti-67%
N/AN/A
Salkun prosentuaalinen alennusvaatimus ja yritystyypin maksimiallokaatio.

Laatuyrityksen tunnuspiirteitä kuvailin aiemmassa kappaleessa. Kiteytettynä se omaa vahvan kilpailuedun, vahvan kassavirran, ja sillä on osaava johto, kannattavat kasvuinvestointimahdollisuudet. Tähän kategoriaan pääsee tänään vain muutamat yritykset Helsingin pörssistä.

Jokseenkin riskitön keskivertoyritys on estabiloitunut yritys, jonka voin olettaa näkyvän yrityskentässä vielä 10 vuoden kuluttua, mutta joka ei kuitenkaan täytä laatuyrityksen kriteerejä. Tähän kategoriaan pudonnee käytännössä ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistan yrityksistä. Jotain esimerkkejä: Aktia, Fiskars, Valmet, Stora Enso. Omasta salkusta Lehto Group pudonnee tähän kategoriaan myös, vaikka yrityksen viime vuosien korjausrakentamishankkeiden vaikeuksien vuoksi moni pudottaisi yrityksen kategoriaa alemmas. Onneksi voin tehdä omat kategorisointini. Lehto-sijoituksestani myöhemmin lisää.

Jokseenkin riskinen keskivertoyritys on aiemmasta derivoituna yritys, jolla on yksi tai useampi riski, jonka vuoksi yritys ei välttämättä näy yrityskentässä enää 10 vuoden kuluttua. Tähän kuuluu myös ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistasta. Esimerkkinä omasta salkusta: Componenta, joka on pieni sopimusvalmistaja metalliteollisuudessa, jolla riskinä esim. palveltavan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta. Sisältää myös muita epävarmuustekijöitä. Lue lisää Componenta-sijoituksestani täältä.

Omistusten seuranta

Seuraan omistamiani yrityksiä hyvin tiiviisti. Luen kaikki yrityksen pörssitiedotteet ja seuraan uutisointia yrityksestä. Katson yrityksen tuottamat videot, markkinointimateriaalit ja kuuntelen toimitusjohtajan kommentit haastatteluissa. Luen analyytikkojen raportit, koska siellä on usein hyviä pointteja taustatiedoista, joita voin tarkastella itse syvemmin.

Katson myös analyytikon kootut arvaukset, eli ennustusosion, huvittuneena sanomalehden sarjakuvaosion tapaan. Ja ihan oikeasti vain huvittuakseni. Suositusten arvo on nolla, eikä se ole edes analyytikkojen syytä. Yritystä ei vain yksinkertaisesti voi arvostaa 12 kuukauden kiitoradalla. Sama kun koittaisi laskeutua jumbojetillä maantien ohituskaistalle. Sokkona.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut tilinpäätöstiedotteiden taloudellisten lukujen kehityksestä. Toki luen myös kvartaaliraportit, koska niistä saa usein hyödyllistä lisätietoa esim. yrityksen hankkeiden etenemisestä, mutta en lue niitä luvut edellä. Seuraan myös lähimpien kilpailijoiden menestystä pintapuolisesti, saadakseni kuvan yritykseni liiketoimen kokonaismarkkinan kehityksestä.

Yritysten tulevaisuuden näkymät eivät muutu useita kertoja päivässä. Ne harvoin muuttuvat useita kertoja vuodessa. Ne eivät muutu, koska kuluttajaluottamus tai teollisuusindeksi on noussut tai laskenut. Ei, jos sijoituksien horisontti on omistajan tavoin lähtökohtaisesti pitkäkatseinen, yli syklien, tai ikuisesti. Spekuloijat spekuloikoon sydämensä kyllyyksiin. Harva jopa voitollisesti.

Koska sitten myyn?

Sijoitan laatuyrityksiin pitkäjänteisesti. Osta ja omista. Eli seuraa todella tarkasti, mutta reagoi vain ääritapauksissa. Jos omistamaani laatuyritystä ostetaan pörssistä naurettavan korkealla hinnalla – fine, myydään pois, koska varat saan sijoitettua varmasti tehokkaammin. Yritys menettää ainoan asiakkaansa, jonka liiketoimintaan koko arvonmääritykseni perustuu – fine, myydään pois, koska sijoituskeissi on oikeasti muuttunut. Koko liikevaihdon häviäminen on sijoitustoiminnassa riski. Yrityksen osakkeiden hinnan muutos ei ole riski – se on mahdollisuus – myydä todella kalliilla, ostaa todella halvalla, tai olla reagoimatta kokonaisuudessaan.

Keskivertoyritykset myyn herkemmin, hyvinkin riippuvaisesti siitä, saanko sijoitettua varat parempaan yritykseen, ja halvemmalla, aiemman kappaleen vaatimukset huomioiden. Suorittaakseni tällaisen vaihtotoimenpiteen, hintaeron tulee olla huomattava. Esim. nykyinen omistus +50% oikeasta arvosta, ja vaihtokohde -50%. En vexlaa pienillä eroilla, koska miellän sen treidaukseksi, josta aiheutuu turhia ylimääräisiä kuluja, ja koska yritysten arvonmääritys ei ole tarkkaa tiedettä. Jos vaihtelisin yrityksiä arvojakaumalla +10%/-10%, ottaisin merkittävän riskin, koska oman arvonmääritykseni tulisi olla melko tarkka. Ja realisoisin varman riskin myynti- ja ostokuluista. Usein.

Riskiset keskivertoyritykset myyn, kun yritystä ostetaan pörssissä lähellä sille määrittelemääni käypää arvoa. Näiden osalta en odottele parempaa ostokohdetta. En ostaisi näitäkään yrityksiä, jos en odottaisi yrityksen pärjäävän vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä (10v). Tiedostan kuitenkin että yksi tai useampi mahdollisesti realisoituva riski näiden yrityksen osalta on olemassa.

Näistä lähtökohdista laatuyritysten metsästykseen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Hyvää uutta vuotta! – Taloudelliset tavoitteeni vuodelle 2021

Vuosi 2020 on taputeltu. Menneen vuoden merkittävimmät tavoitteet allekirjoittaneelle, oli korjailla pitkään vinksallaan ollutta taloutta negatiivisen oman pääoman korkojen makselusta, positiivisen oman pääoman talouteen. Toisinsanoen kulutusluotot on maksettu ja korkoja maksetaan enää opintolainasta. Okei, okei. Korkoja maksetaan myös asuntolainasta, mutta se on sentään tuottava assetti, joka maksaa korot itsessään.

Uusi vuosi startataan totuttuun tapaan “uudenvuoden lupauksilla”, mutta koska niistä ei tunnetusti koskaan pidetä kiinni – olkoon minulla vain tavoitteita. Olen määritellyt vuodelle 2021 seuraavat taloudelliset tavoitteet taulukoituna, ja alempana avattuna:

1. Säästän palkkatuloistani vähintään 15 120€

Koska sijoitettava pääomani on vielä suhteessa pieni palkkatuloihini verrattuna, lisäpääoman säästäminen on prioriteettini numero uno. Mitä nopeammin saan pääomaani kasvatettua ja sijoitettua, sitä parempi. Nyt nurkissa ei pyöri vielä jälkikasvua, ja korona painaa kulutusta alaspäin. Koskaan ei ole ollut parempaa aikaa maksimoida säästöjä ja lisätä sijoitettavaa pääomaa.

15 120€ on noin 45% nettotuloistani ennen lomarahoja ja mahdollisia tulospalkkioita.

2. Varaan säästöistäni opintolainan maksua varten vähintään 10 320€

Moni teistä lukijoista oli vahvasti eri mieltä suunnitelmastani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Voisin ehkä sijoittaa varat tehokkaammin, mutta aion pitää kiinni suunnitelmastani. Ja vaikka haluan saavuttaa taloudellisen vapauden mahdollisimman nopeasti, en halua käyttää sen saavuttamiseen merkittävää velkavipua. Mielenrauha ennen kaikkea.

MUTTA, kuten postauksessani kerroin – jätän itselleni takaoven käyttää opintolainan maksamiseen varatut varat sijoituksiin, mikäli markkinoilla on merkittävää epävakautta. Tämä vaatisi kuitenkin huomattavia ja ilmiselviä alennuksia yhtiöiden oikeisiin arvoihin. Maaliskuuta 2020 vastaava kevyt -30% korjausliike jo valmiiksi korkeilta arvostustasoilta tuskin muuttaisi vielä suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mikäli onnistun tavoitteessani, jäisi vuoden 2021 jälkeen negatiivista pääomaa korjattavaksi enää n. 6 500€.

3. Säästän sijoitusasunnon pääomatuotoista ja palkkatuloistani 6 390€ uuden asunnon hankintaa varten

Tämä on täysi toisinto kuluneelta vuodelta. Säästän kuukausittain 400€ uutta asuntoa varten, sekä lyhennämme sijoitusasuntomme lainaa vuokratuottojen ylijäämän verran (oma osuuteni n. 132,5€/kk). Tällä hetkellä 400€ kuukausisäästösumma sijoitetaan parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Varojen sijoittaminen osakkeisiin ei käy Laatulassa päinsä, koska säästöaika on oletettavasti alle 10 vuotta.

4. Oma pääomani kasvaa 50 000€:oon

Tämähän kuulostaa jo ihan hyvältä pesämunalta. Hyvä alku sijoitustoiminnalle. Jos päädyn määrittelemään taloudellisen vapauden arvoksi 1 000 000€, olen prosentuaalisesti jo 5% vapaa.

Entäs ne sijoitustuotot? Enkö meinaa saavuttaa 50% kasvua osakesäästötililleni vuonna 2021? Toivottavasti, mutta tuskin. Viime vuosikymmen on vääristänyt “sijoittajien” odotuksia realistisista pitkäkestoisista vuosituotoista. Tähtään 15% keskimääräiseen tuottoon osakesäästötilillä tästä päivästä taloudellisen vapauden saavuttamiseen saakka, ja tämäkin tavoite on vähintään kunnianhimoinen. 50% tuotto-odotukset on jotain Don Trumpin mediapuheen ja hulluinhuoneen pääsykokeiden väliltä.

Se, tuottaako sijoitustoimintani vuonna 2021 +50% vai -30% näennäistä pääoman kehitystä on minulle täysi mysteeri. Siihen vaikuttaa vuositasolla pääasiassa pörssin markkinakehitys, osittain omistamieni yritysten liiketoiminnan kehitys, ja vain hitusen oma sijoitustoimintani menestys. Oletan, että 20 vuoden otannalla oman sijoitustoimintani merkitys on suuri, mutta en näe hyötyä asettaa mitään tavoitetta yhden vuoden seurantajaksolle.

Vuoden päästä samoihin aikoihin merkataan kirjoihin joku luku tältäkin saralta, mutta tänään tärkeintä on lisätä pääomaa säästämällä palkkatuloista. 20 vuoden kuluttua sijoitustoiminnan menestys on toivottavasti tärkeämpää.

Menestyksekästä ja säästeliästä vuotta kaikille toivoen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Sijoitusstrategia

Miksi maksan opintolainani pois etuajassa?

Olen iloinen, että sain useita kommentteja Sharevillen puolella liittyen ensimmäiseen blogipostaukseeni. Suurin osa kommenteista liittyi suunnitelmaani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Siihen varatut varathan voisi sijoittaa melko riskittömästi, koska opintolainan ehdot ovat edulliset. Olen osittain samaa mieltä, mutta velkasijoittaminen on silti monimutkainen asia. Yritän avata tässä postauksessa hieman ajatusmaailmaani velkasijoittamisesta yleisesti, mutta myös tarkentaa suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta pois maksamisesta.

Miksi opintolaina voi olla erinomainen sijoituslaina?

“Using leverage can produce superior results when the going is good, but it can wipe you out when events fail to conform to your expectations. One of the hardest things to judge is what level of risk is safe. There are no universally valid yardsticks; each situation needs to be judged on its own merit. In the final analysis you must rely on your instincts for survival.”

George Soros

Jos minun pitäisi valita jokin lainatyyppi sijoituslainaksi – se olisi opintolaina. Opintolainan ehdot ovat yleisesti erinomaiset sen ottajalle. Maltillinen marginaali. Pitkä maksuaika. Vakuudeton. Jos sijoittaisin tänään opintolainani rahallisen määrän indeksiin, ja vuoden päästä indeksi olisi -50%, pankki ei soittelisi perään.

Toisaalta indeksi voisi olla muutaman vuoden kuluttua myös +50%. Opintolainan sijoittaneen on helppo hymyillä nousumarkkinan jälkeen. Hänellä on vaihtoehto myydä pois lainan osuus, maksaa laina pois, ja jättää “ilmainen” 50% osuus kerryttämään eläkettä. Tähän väliin disclaimer: toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta on monille valitettavasti näyttänyt “uutena totuutena”- aina ei mennä ylöspäin.

Tämän hetkisellä korkotasolla voi säästötileiltä saada jopa korkeampaa korkoa, kuin mitä itse opintolainastaan maksaa. Tätä spreadia voi toki hyödyntää käytännön riskittömästi, mutta marginaalit ovat hyvin pieniä.

Opintolainan käyttäminen sijoituslainana on jokaisen henkilökohtainen päätös. Lainarahalla sijoittaminen paisuttaa markkinan tuottoja, mutta se yhtälailla paisuttaa myös markkinan tappiota. Opintolaina ei ole sijoituslainana aggressiivisemmasta päästä sen edullisten ehtojen vuoksi, mutta opintolainasijoittaminen ei ole silti ilmainen lounas. Markkinat voivat pysyä tällä hintatasolla seuraavat 17 vuotta, kuten se on monesti tehnyt aiemminkin. Tällöin opintolainan sijoittaminen maksaa sijoittajalleen korkojen ja lainan hoitokulujen verran.

Vanhempi kuva DJIA-indeksin hintakehityksestä kertoo tarpeellisen sivuttaisien markkinoiden potentiaalisista kestoista.
Velkasijoittamisesta

“To finish first, you must first finish.”

Juan Manual Fangio

On vaikea mennä konkurssiin jos ei ole velkaa. Itseasiassa se on mahdotonta. 100% konkursseista johtuu velasta. Sekä yrityksien, että yksityishenkilöiden osalta. Jos vältän velan, vältän pääoman täysimääräisen tuhoutumisen. Tämä on vaatimus taloudellisen vapauden saavuttamiseksi.

Velkavipu on vaarallinen instrumentti markkinoilla, joissa osallistujien käyttäytymistä ajaa enemmän uutisotsikot ja markkinan aiempi käyttäytymishistoria, kuin niiden yritysten taloudellinen kehitys, joita markkinoilla kaupan olevat fraktionaaliset omistusosuudet edustavat.

Argumenttina velkavivun puolesta saattaa kuulla sanottavan, että käyttäväthän yrityksetkin velkavipua operaatioissaan. Muutama ongelma. Yritykset osaavat käyttää velkavipuaan keskimäärin paremmin kuin sijoittaja, koska he tuntevat mitä yrityksen taloudessa oikeasti tapahtuu. Sijoittaja pääasiassa spekuloi lyhyen tähtäimen muutoksia.. eikä edes yrityksen taloudessa, vaan osakemarkkinoiden hintakehityksen osalta. Toiseksi – yrityksetkään eivät ole immuuneja velkavivusta johtuville ongelmille.

This time it’s different, 2020 version (nollakorot)

Nykyisessä talousympäristössä, jossa korot ovat olleet historiallisesti kroonisen alhaisia, ja jossa korona-pandemian vuoksi yrityksiä ei kirjaimellisesti voida hakea konkurssiin, muutoin kuin yrittäjän itsensä toimesta, velkavivun vaarat ovat suuremmat kuin koskaan.

“This time it’s different – korot eivät tule nousemaan ainakaan kymmeneen vuoteen, koska…”. WHAT? Millä perusteella? Kukaan ei tiedä miten korot tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa. Ei edes ne henkilöt Fedissä tai EKP:ssa, jotka asettavat ohjauskorkoja. Emme voi ennustaa inflaation kehitystä. Jos inflaatio nousee 5%-vuositasolle, veikkaisin, että emme elä enää nollakorkoympäristössä. Tästä voi myös päätellä kääntäen, että emme voi tietää, että korot nousisivat. Ne voivat toki pysyä nollassa seuraavat 10 tai 20 vuotta. Mutta rohkenen sanoa, että reilusti alemmas ne eivät enää laske.

Arvolla on asiaa nollakorkomaailman kuolevaisuudesta.

Hypoteettisesti – oletetaan että korot nousevat 5%-tasolle nopeasti. Kuinka markkinat reagoivat osakkeiden hintoihin, kun lainamarkkinalta saa jälleen positiivista tuottoa? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että osakkeiden hinnat tulevat alas.

Okei – no entäs jos sijoitan opintolainaani vastaavan summan tänään indeksiin, ja korot nousevat 5%:iin? Se “varma ilmainen lounas” ei enää ollutkaan ilmainen lounas. Historiallisesti pääsemme uudelleen nolla- tai negatiivisen koron ympäristöön ehkä n. 80 vuoden kuluttua. 80 pitkää vuotta aikaa maksaa korkeampia korkoja opintolainasta. Toki yrityksen arvot kasvavat vuosittain, ja esimerkki on kärjistetty, mutta lyhyessä ja keskipitkässä juoksussa (1-25 vuotta) tuotot voivat jäädä negatiiviseksi.

Pointtini ei ole sanoa että velkasijoittaminen olisi pahasta. Pointtini on tuoda esiin se, että velkasijoittaminen edes edullisella opintolainalla ei ole varmaa tuottoa. Varsinkaan nykyisessä, erittäin poikkeuksellisessa markkinaympäristössä.

Sijoittaisinko koskaan velkarahaa osakeindeksiin?

“For an individual investor, debt can be disastrous, making it even harder to stay in the game – both financially and emotionally – when the market turns against you.”

Guy Spier

En ole niin negatiivinen opintolainan sijoittamiseen, kuin ensimmäinen postaukseni, vastaukseni kommentteihin sharevillessä, tai ensimmäiset kappaleet saattavat antaa ymmärtää.

Yritän olla ottamatta markkinanäkemystä, mutta osakkeiden hinnat ovat tänään keskimäärin paljon normaalia korkeammalla. Näen paljon katalysaatoreita keskimääräisten arvostustasojen korjaantumiseksi historiallisiin normeihin, enkä näe yhtäkään jolla voisi perustella nykyiset arvostustasot pitkäkestoisesti. Täten en sijoita yksittäistä suurempaa summaa indekseihin tänä päivänä. Varsinkaan velkarahalla.

Mikäli markkinoiden arvostustasot korjaantuvat reilusti alle historiallisten keskiarvojensa, voin sijoittaa opintolainani maksua varten säästetyt varat osakeindekseihin. Tällöin hyväehtoisen velkavivun, kuten opintolainan, sijoittaminen voidaan jopa Arvon mielestä perustella hyvin mielin. Tämän päivän markkinatasoilla se on nähdäkseni vain vaarallista.

Kuinka säästän opintolainan ennenaikaista maksua varten?

Opintolainani lyhennykset juoksevat jo kuukausittain perivän pankin toimesta. Lyhennän lainaa n. 110€ kuukausittain. Koska muu asiakkuuteni on toisessa pankissa, eivätkä pankit suostu siirtämään opintolainoja keskenään, saan maksaa tästä huvista 7,50€ kuukaudessa. Lisäksi puolivuosittain maksan kertyneen koron summan kuukausimaksun yhteydessä.

Lainalyhennyksen ja siihen liittyvien lisämaksujen lisäksi säästän palkastani tänään kuukausittain opintolainan maksua varten noin 500€. Lisäksi olen budjetoinut lainan maksua varten myös seuraavan kahden kevään tulosbonukset, jotka ovat vuosittain keskimäärin nettona arviolta 5000€. Täten oletan saavuttavani opintolainan maksuun vaaditun rahasumman seuraavan 18kk kuluessa. Siihen asti rahat säästetään parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Tänään 8.12.2020 se on Svea Ekonomi @ 0,80%/v. Samalla tilillä makuutan osakesäästötilille tarkoitettuja varoja, joita en ole vielä saanut sijoitetuksi.

Kirjoitan myöhemmin auki oman talouteni, kuinka paljon säästän mihinkin tarkoitukseen kuukausittain tänään, ja kuinka se muuttuu opintolainan maksettuani. Kirjoitan lähiviikkoina myös yksityiskohtaisen postauksen sijoitusstrategiastani. Voi olla, että joudun jakamaan jälkimmäisen useaan osaan.

Toivottavasti tämä postaus selvensi kantaani opintolainan sijoittamisesta, ja velkasijoittamisesta ylipäätään. Mikäli olet eri mieltä kanssani – hyvä! – jatketaan keskustelua Sharevillen puolella. En väitä olevani oikeassa, vaikka saatankin argumentoida kärkkäästi. Se on vain luonteeni. Mutta sijoitan omat rahani oman analyysini perusteella. Mahdollisimman riskittömästi. Tai ainakin välttäen turhat riskit.

Varovasti liikenteessä,

Arvo Laatu

Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Matka taloudelliseen vapauteen alkaa tästä

“A good financial plan is a road map that shows us exactly how the choices we make today will affect our future.”

Alexa Von Tobel

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oman elämäni pitkäaikaisen talouden suunnittelu kolmekymppisenä avasi silmäni. Korkoa-korolle -efektin avulla voisin olla riippumaton oravanpyörästä.

Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri, mutta oman talouden suunnittelu ja korkoa-korolle -efektin ymmärtäminen on ollut minulta hämärässä koko kaksikymppiseni. Olen tiennyt konseptit, mutta en ymmärtänyt niitä tarpeeksi syvällisesti edistääkseni oman elämäni taloutta. Iän mukana lienee tullut viisautta, koska tänään asiat ovat paremmin.

Mitä on taloudellinen vapaus?

“The goal isn’t more money. The goal is living life on your terms.”

Chris Brogan

Taloudellinen vapaus on olla riippumaton työn rahallisesta korvauksesta. Se ei tarkoita etteikö työtä voisi tai kannattaisi tehdä. Työskentely on ihmiselle välttämätöntä. Se antaa onnistumisen tunteita. Tarkoituksen elämälle. Työskentely ei siis itsessään ole pahasta.

Mikäli olet riippuvainen työn rahallisesta korvauksesta, on hyvin todennäköistä, että et työskentele juuri siinä tehtävässä jossa haluaisit. Todennäköisesti olet tehnyt jonkin kompromissin. Ehkä olet muuttanut pois kotipaikkakunnaltasi vastentahtoisesti, tai työskentelet alalla jossa et muuten työskentelisi. Ehkä työskentelet sellaisen esimiehen alaisuudessa, jota et voi sietää. Ehkä haluaisit tehdä vapaaehtoistyötä, mutta et voi, koska olet taloudellisesti riippuvainen nykyisestä palkastasi.

Miksi palkankorotuksesi tulee sinulle kalliiksi?

“Don’t save what is left after spending, but spend what is left after saving.”

Warren E. Buffett

Mitä pidemmälle pääset urallasi ja mitä enemmän tulosi kasvavat, sitä vähemmän sinulle jää säästöön. Menot kasvavat vähintäänkin tulojen suhteessa. Usein nopeammin.

“Sain palkankorotuksen – palkitsen itseni uudella autolla”. Elämänlaatu nousee hieman, mutta taloudellinen vapaus on jopa aiempaa kauempana, koska nyt tarvitset aiempaa enemmän pääomaa kustantaaksesi infloituneen elämäntapasi. Olisi kannattanut jättää palkankorotus kollegalle. Tai ymmärtää jättää tuoreet dollarit säästöön kokonaisuudessaan. Tai vähintäänkin pitää säästöjen prosentuaalinen suhde ennallaan.

Rehellisyyden nimissä ja tekopyhyyden välttääkseni myönnän, että itseltänikin lipsuu välillä. Nykyisillä tuloillani saatan silti välillä ostaa “jotain kivaa”, koska minulla on siihen mahdollisuus. Yritän kuitenkin pitää ei-välttämättömät ostokset hallussa muutamalla tavalla: ostamalla vain tuotteita, joista nautin pitkäaikaisesti. Laadukkaita pitkäikäisiä tuotteita. En osta uutta autoa päivittääkseni vanhan, jos vanha toimii hyvin. En osta mitään hetken mielijohteesta. Harkitsen isompien, ei-välttämättömien, ostoksien ostoa monta kuukautta, tai jopa vuotta etukäteen, kunnes viimein vedän liipasimesta. Näin pitkälti etukäteen ajateltujen, vaikkakin edelleenkin ei-välttämättömien, ostoksien osalta en ole koskaan katunut jälkikäteen.

Salainen resepti taloudellisen vapauden saavuttamiselle on pitää oma kustannustaso vakiona vaikka tulot kasvaisivatkin. Tulojen kasvattaminen nopeuttaa taloudellista vapauttasi vain, jos kasvuosuudesta menee säästöön suhteessa enemmän kuin menoihin. Mielellään kasvuosuus säästetään täysimääräisenä.

Kuinka saavutan taloudellisen vapauden?

Tavoitteeni taloudelliseen vapauteen asti on säästää absoluuttisesti vähintään yhtä paljon tuloistani kun säästän tänään, ja samalla minimoida kulutuksen kasvun määrää. Ideaalitapauksessa säästän myös suhteellisesti yhtä paljon kuin tänään. Mahdolliset elämänmuutokset, kuten perheenlisäykset tai asunnon osto kasvattavat kuitenkin välttämättömiä menoja. Oleellisinta onkin ymmärtää turhan kulutuksen kasvattamisen välttäminen.

Saavutan taloudellisen vapauden sijoittamalla säästöni, sekä sijoituksien mahdolliset osingot ja korot uudelleen. Sijoitan järkevästi kulut minimoiden. Pääoman menetyksen riskin välttääkseni jaan sijoitukseni kahteen osa-alueeseen: taloudellisen vapauden -salkkuun (“FIRE“) ja muuhun sijoitustoimintaan. Taloudellisen vapauden saavutettuani kaikki varat voidaan kuitenkin ynnätä yhteen. Ennen FIRE-säästöjen aloittamista, aion kuitenkin maksaa opintolainani pois kokonaisuudessaan.

Kun opintolainani on maksettu pois, sijoitan FIRE-salkkuuni kuukausittain tai neljännesvuosittain laajasti hajautettuihin passiivisiin osakeindeksirahastoihin. Indeksirahastot olen valinnut priorisoiden laajaa hajautusta ja mahdollisimman pieniä kustannuksia. FIRE-salkku on pitkässä juoksussa päämääräinen sijoitussalkkuni.

Muu sijoitustoiminta koostuu pääasiassa erillisestä osakesalkusta, jolla sijoitan Helsingin pörssin yhtiöihin. Salkun pääoma on peräisin yksittäisestä perintösummasta. Koko perintö sijoitetaan osakesäästötilin (“OST“) kautta keskitetysti muutamiin yhtiöihin kerrallaan, ensisijaisesti pitkällä aikajänteellä. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa laatuyhtiöiden löytäminen järkevään hintaan on hankalaa, teen myös arvosijoituksia heikompiin yhtiöihin lyhyellä- tai keskipitkällä aikajänteellä. Aion säästää myös lisää sijoitusvarallisuutta osakesäästötilille vuosittaisten bonusten muodossa – kunhan opintolaina on ensin maksettu pois – siihen asti kunnes osakesäästötilin maksimitalletukset ovat täynnä. Sen jälkeen myös bonukset säästetään FIRE-salkkuun.

Lisäksi muuhun sijoitustoimintaan lasketaan nykyinen sijoitusasunto. Sijoitusasunto on aiemmin omaan käyttöön ostettu, mutta joka on jäänyt paikkakunnanvaihdoksen jäljiltä vuokralle. Minulla ei ole kiinnostusta hankkia enempää sijoitusasuntoja, ja tämäkin menee myyntiin kun aika on sopiva. Asunnosta saatavat varat tullaan käyttämään uuden oman asunnon ostoon, kunhan sellainen päätetään hankkia. Lisäksi säästän erikseen kuukausittain uutta asuntoa varten korkoa kerryttävälle säästötilille.

Kirjoitan tarkemmin sijoitusstrategiastani myöhemmin erillisessä päivityksessä.

Taloudellisen vankeuden aste tänään? (7.12.2020)

Tänään olen oman talouteni vanki. Joudun työskentelemään palkan perässä halusin sitä tai en. Päivätyöni on jotain miellyttävän ja siedettävän väliltä. Sen osalta asiat voisivat olla paljon huonomminkin. Mutta työskentelisinkö nykyisessä tehtävässäni, mikäli olisin taloudellisesti vapaa? Tuskin.

Tässä taloudellisen vapauden tavoitteluni lähtötilanne 7.12.2020:

Oman arvioni mukaan opintolaina on maksettu pois kokonaisuudessaan n. 18 kuukauden kuluttua. Kirjoitan oman talouteni budjetoinnista ja säästösummista erillisessä päivityksessä.

Lopullinen taloudellisen vapauden euromääräinen arvo on vielä suunnitteilla. Todennäköisesti se tulee asettumaan johonkin 1M€ + omistusasunnon arvo tienoille. 1M€ tarjoaa 4%-teorian mukaan “turvallista” 40k€ bruttotuloa, josta pois pääomaverot. Tuo summa on nähdäkseni kuitenkin nettonakin enemmän kuin tarpeeksi omalla kulutuskäyttäytymiselläni. Inflaatio tulee toki kasvattamaan lopullista summaa. Perehdyn myös tähän aiheeseen tarkemmin tulevissa päivityksissä.

Eiköhän tässä ollut tarpeeksi avauspostaukseen.

Taloudellista vapautta etsimässä,

Arvo Laatu