Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Miten, mihin, ja milloin sijoitan osakesäästötililläni?

Aiemmin kirjoitin osakesäästötilin olevan todennäköisesti paras sijoitustili pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Tässä postauksessa kerron tarkemmin strategiastani osakesäästötilin sisällä sijoittaessani. Jaan mielipiteeni hyvän yrityksen tunnusmerkeistä, mutta en syvenny omaan yritysten arvonmäärittelyyni.

Lähtökohdista

Aika on rajallista. Työssäkäyvänä minulla ei ole rajattomasti aikaa sijoitustoiminnalle taloudellista vapautta etsiessäni. Joudun tekemään kompromisseja siinä mihin käytän aikani.

Olen luonteeltani hyvin analyyttinen. Jos kiinnostun aiheesta, kiinnostun siitä oikeasti. Käytän kaiken ylimääräisen aikani kiinnostuksen kohteeni syvälliseen ymmärtämiseen. Oli se sitten uusi harrastus, mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, tai vaikka uusi konsolipeli. Vaimokin muistuttelee aika ajoin.

Samoin perehdyin osakesijoittamiseen yhtenä taloudellisen vapauden tavoittelemisen keinoista. Aihe itsessään ei ollut mikään uusi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. En kuitenkaan koe saaneeni merkittävää hyötyä sijoitustoimintaan koulutuksestani. Opin ymmärtämään merkityksettömiä tilastoja, laskemaan täysin turhia tunnuslukuja kuten betaa… (varianssi ei ole riski, se on mahdollisuus!). Kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin kursseilta sain pohjaa yksittäisten yritysten taloudellisten lukujen tarkastelun aloittamiseksi. Mutta vain aloittamiseksi…

Keskitetty portfolio

“It is a mistake to think that one limits one’s risks by spreading too much much between enterprises about which one knows little and has no reason for special confidence… One’s knowledge and experience are definitely limited and there are seldom more than two or three enterprises at any given time in which I personally feel myself entitled to put full confidence.”

John Maynard Keynes

Minulle soveltuva suorien osakesijoituksien sijoitusstrategia on ehdottomasti keskitetty portfolio. Keskitetyn portfolion lisäksi koen että riittävä mahdollisten sijoitusten joukko on Helsingin pörssi. Sijoitusideoiden saaminen ja mahdollisten sijoitusten seuraaminen kotimarkkinoilta onnistuu osittain jo pitämällä silmät auki jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haluan myös investoida kotimaahani periaatesyistä.

Rajallisen tehtävään allokoitavan ajan vuoksi en voi seurata tiiviisti kymmeniä tai satoja yrityksiä. Sen sijaan yritän saada sijoitettuani salkkuni varallisuuden vain muutamaan yritykseen kerrallaan, ja seurata niitä hyvinkin tiiviisti. Kolmesta-viiteen yritystä on enemmän kuin tarpeeksi riskin hajauttamiseksi, mikäli tuntee yrityksensä hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan sääntö, vaan enemmänkin suuntaviivaus. En jätä kuudetta sijoitusta tekemättä, mikäli kohde on yhtä laadukas kuin aiemmat viisi ja sitä tarjotaan vähintään yhtä edullisin ehdoin. Toisaalta en myy aiemmin hankittuja pois uuden idean tieltä, mikäli niiden sijoituskeissi on edelleen validi, eikä hintakaan ole merkittävästi yli oman arvioni yrityksen oikeasta arvosta.

Koen analyyttisen luonteeni tukevan keskitetyn portfolion strategiaa. Koska haluan luonnostaan paneutua kiinnostuksen kohteisiini syvällisesti, en olisi koskaan valmis sijoittamaan, mikäli oma analyysini jäisi pintaraapaisuksi. Saan kilpailuetua instituutionaalisia sijoittajia, ja analyytikkoja vastaan, koska en ole sidottu arvostamaan yrityksiä suhteessa toisiinsa. 50% verrokkiryhmää halvempi 1€ kolikko on mielestäni silti kallis, jos se maksaa 2€.

Mahdollisesti mielenkiintoisten yritysten tunnuspiirteitä

Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the mediocre.

Warren E. Buffett

Laatuyritys omaa mielestäni muutamat tietyt ominaisuudet. Nämä ominaisuudet tekevät laatuyrityksestä täydellisiä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Jos saan salkkuuni kolmekin laatuyritystä alennuksesta, olen tyytyväinen salkkuni hajautukseen. Keskivertoyrityksiä tarvitsisin useamman, mutta laatuyrityksen ominaisuudet tekevät siitä vähäriskisemmän sijoituskohteen pitkäaikaisesti. Olettaen että laadusta ei ole maksettu liikaa. Turvamarginaali ennen kaikkea.

Kilpailuetu

Laatuyrityksellä on vahva kilpailuetu muihin saman markkinan yrityksiin nähden. Kilpailuetu voi näkyä monella eri tavalla. Kulutustuotteissa se voi olla rikkomaton brändi, kuten Apple tai Marimekko.

Teknologiayrityksissä se voi olla pitkällä patentilla suojattu valmistus- tai ominaisuusetu, jota voidaan kaupallistaa “omalla monopoliasemalla” tai lisensoimalla teknologia muille toimijoille.

Niche-teollisuudessa se voi olla luonnollinen maantieteellinen monopoliasema. Kilpailuetu näkyy yleensä kilpailijoita parempana hinnoitteluvoimana, joka valuu mukavasti alariveille.

Vahva kassavirta

Laatuyrityksellä on vahva ja ennustettava kassavirta. Vahva kassavirta kertoo yrityksen tuloksen terveydestä. Kirjanpitokikkailuilla tuloslaskelmaa saa kaunisteltua vuositasolla, ja huonot vuodet voidaan piilottaa “kertaluontoisten kulujen” ja “oikaistujen tuloksien” taakse.

Kassavirta ei valehtele – se kertoo mistä rahaa valuu yritykseen sisään, ja mistä ulos. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Yrityksen pitkäkatseista omistajaa kiinnostaa yrityksen tuottama kassavirta, joka valuu hänen taskuihinsa joko 1) osinkojen, 2) yrityksen omien osakkeiden oston, tai 3) kassavirralla kustannettujen kasvuinvestointejen kautta, jolla vastaavasti kasvatetaan tulevia kassavirtoja.

Hyvä johto investoi vain kannattavaan kasvuun

Ah, kannattavat kasvuinvestoinnit. Kolmas laatuyrityksen tunnusmerkki, oma ehdoton feivöritti, koska se kertoo useastakin asiasta. Se ilmenee usein ROIC%-luvusta (return on invested capital, %), jota Charlie Mungerkin on kommentoinut olevan sijoittajalle yrityksen tärkein tunnusluku. Jatkuvat kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen johdon laadusta. Hyvä yritysjohto osaa ensisijaisesti allokoida yrityksen varoja, ja toissijaisesti johtaa yrityksen operatiivista toimintaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta huono yritysjohtaja saa yrityksen tulevaisuuden kuralle nopeammin ja pitkäkestoisemmin missaamalla ensin mainitun.

Toisaalta kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen jatkuvista kasvumahdollisuuksista. Mikäli kasvuinvestoinnit pysyvät vähintään yhtä kannattavana, kuin yrityksen aiempi liiketoiminta, yrityksellä on todennäköisesti vielä aikaa kasvaa, ja siten kasvattaa omistajansa kukkaroa tyydyttävällä tavalla. Trendinomaisesti heikkenevä kasvuinvestointien kannattavuus kielii potentiaalisen kasvun tulevansa tiensä päähän.

Kun yritys pystyy investoimaan kannattavasti aiempia kassavirtojaan, omistajan näkökulmasta nämä varat sijoitetetaan hänen puolestaan reaali P/B ratiolla 1. Koitappa löytää laatuyritys tuolla hinnalla pörssistä johon sijoittaa, ja mieti seuraavan kerran kahdesti ennen kuin pyydät laatuyrityksen yhtiökokouksessa suurempaa osuutta yrityksen tuloksesta jaettavan osinkojen muodossa.

Tänään joudun tekemään kompromisseja myös sijoituksissani

Valitettavasti tänään elämme yhtä historian surkeimmista ajoista osakesijoittajan näkökulmasta. Osakkeiden hintakehitys on karannut käsistä, ja joukkona niitä arvostetaan reilusti korkeammalla kertoimella historialliseen keskiarvoonsa nähden. Se ei tarkoita etteikö hyviä sijoituskohteita voisi löytää, mutta se pienentää niiden löytämisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Sain osakesäästötilille sijoitettavan perintövarallisuuden käyttööni kesäkuussa 2020. Osakkeiden hinnat olivat nousseet jo lähes maaliskuun 2020 “romahdusta” edeltäville tasoille. En löytänyt mitään ostettavaa. Jos jokin laatuyritys oli ollut ostohinnoissa maaliskuun pohjilla, se ei ollut sitä enää kesäkuussa.

Lähtökohtaisesti pyrin olemaan kärsivällinen ostojen kanssa, mutta 100% käteispositio usean vuoden oletuksella ei lämmitä. Laatuyrityksiä on vaikea löytää alennuksesta sijoittajalle hyvinäkään aikoina. Saadakseni varallisuutta sijoitettua, jouduin laajentamaan mahdollisten sijoitusten joukkoa ainakin hetkellisesti “laatua halvalla, omista pitkään”-ideologiastani, kohti “keskivertoa halvalla, omista kunnes arvo on realisoitunut lähelle omaa arviota yrityksen oikeasta arvosta”. Täältäkään on tänään vaikea löytää ostettavaa.

Viitekehys osakesijoituksien allokaatiolle

Koska en halua täyttää salkkuani keskivertoyrityksillä, määrittelin itselleni säännöt siitä, kuinka paljon salkun varallisuudesta voin sijoittaa “minkäkin laatuiseen yritykseen”, ja millä alennuksella omaan arviooni yrityksen oikeasta arvosta. Täten salkussa on aina käteistä laadukkaiden yritysten hankinnalle, kun tilaisuus siihen avautuu. Tämä viitekehys on ensimmäinen drafti, jota korjailen varmasti tulevina vuosina suuntaan tai toiseen.

Ostot, ylärajaan salkun varallisuudestaLaatuyrityksetKeskivertoyrityksetKeskivertoyritykset, riskinen
35%:iin asti-33%-33%-50%
50%:iin asti-33%-50%-67%
70%:iin asti-33%-67%N/A
85%:iin asti-50%N/AN/A
100%:iin asti-67%
N/AN/A
Salkun prosentuaalinen alennusvaatimus ja yritystyypin maksimiallokaatio.

Laatuyrityksen tunnuspiirteitä kuvailin aiemmassa kappaleessa. Kiteytettynä se omaa vahvan kilpailuedun, vahvan kassavirran, ja sillä on osaava johto, kannattavat kasvuinvestointimahdollisuudet. Tähän kategoriaan pääsee tänään vain muutamat yritykset Helsingin pörssistä.

Jokseenkin riskitön keskivertoyritys on estabiloitunut yritys, jonka voin olettaa näkyvän yrityskentässä vielä 10 vuoden kuluttua, mutta joka ei kuitenkaan täytä laatuyrityksen kriteerejä. Tähän kategoriaan pudonnee käytännössä ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistan yrityksistä. Jotain esimerkkejä: Aktia, Fiskars, Valmet, Stora Enso. Omasta salkusta Lehto Group pudonnee tähän kategoriaan myös, vaikka yrityksen viime vuosien korjausrakentamishankkeiden vaikeuksien vuoksi moni pudottaisi yrityksen kategoriaa alemmas. Onneksi voin tehdä omat kategorisointini. Lehto-sijoituksestani myöhemmin lisää.

Jokseenkin riskinen keskivertoyritys on aiemmasta derivoituna yritys, jolla on yksi tai useampi riski, jonka vuoksi yritys ei välttämättä näy yrityskentässä enää 10 vuoden kuluttua. Tähän kuuluu myös ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistasta. Esimerkkinä omasta salkusta: Componenta, joka on pieni sopimusvalmistaja metalliteollisuudessa, jolla riskinä esim. palveltavan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta. Sisältää myös muita epävarmuustekijöitä. Lue lisää Componenta-sijoituksestani täältä.

Omistusten seuranta

Seuraan omistamiani yrityksiä hyvin tiiviisti. Luen kaikki yrityksen pörssitiedotteet ja seuraan uutisointia yrityksestä. Katson yrityksen tuottamat videot, markkinointimateriaalit ja kuuntelen toimitusjohtajan kommentit haastatteluissa. Luen analyytikkojen raportit, koska siellä on usein hyviä pointteja taustatiedoista, joita voin tarkastella itse syvemmin.

Katson myös analyytikon kootut arvaukset, eli ennustusosion, huvittuneena sanomalehden sarjakuvaosion tapaan. Ja ihan oikeasti vain huvittuakseni. Suositusten arvo on nolla, eikä se ole edes analyytikkojen syytä. Yritystä ei vain yksinkertaisesti voi arvostaa 12 kuukauden kiitoradalla. Sama kun koittaisi laskeutua jumbojetillä maantien ohituskaistalle. Sokkona.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut tilinpäätöstiedotteiden taloudellisten lukujen kehityksestä. Toki luen myös kvartaaliraportit, koska niistä saa usein hyödyllistä lisätietoa esim. yrityksen hankkeiden etenemisestä, mutta en lue niitä luvut edellä. Seuraan myös lähimpien kilpailijoiden menestystä pintapuolisesti, saadakseni kuvan yritykseni liiketoimen kokonaismarkkinan kehityksestä.

Yritysten tulevaisuuden näkymät eivät muutu useita kertoja päivässä. Ne harvoin muuttuvat useita kertoja vuodessa. Ne eivät muutu, koska kuluttajaluottamus tai teollisuusindeksi on noussut tai laskenut. Ei, jos sijoituksien horisontti on omistajan tavoin lähtökohtaisesti pitkäkatseinen, yli syklien, tai ikuisesti. Spekuloijat spekuloikoon sydämensä kyllyyksiin. Harva jopa voitollisesti.

Koska sitten myyn?

Sijoitan laatuyrityksiin pitkäjänteisesti. Osta ja omista. Eli seuraa todella tarkasti, mutta reagoi vain ääritapauksissa. Jos omistamaani laatuyritystä ostetaan pörssistä naurettavan korkealla hinnalla – fine, myydään pois, koska varat saan sijoitettua varmasti tehokkaammin. Yritys menettää ainoan asiakkaansa, jonka liiketoimintaan koko arvonmääritykseni perustuu – fine, myydään pois, koska sijoituskeissi on oikeasti muuttunut. Koko liikevaihdon häviäminen on sijoitustoiminnassa riski. Yrityksen osakkeiden hinnan muutos ei ole riski – se on mahdollisuus – myydä todella kalliilla, ostaa todella halvalla, tai olla reagoimatta kokonaisuudessaan.

Keskivertoyritykset myyn herkemmin, hyvinkin riippuvaisesti siitä, saanko sijoitettua varat parempaan yritykseen, ja halvemmalla, aiemman kappaleen vaatimukset huomioiden. Suorittaakseni tällaisen vaihtotoimenpiteen, hintaeron tulee olla huomattava. Esim. nykyinen omistus +50% oikeasta arvosta, ja vaihtokohde -50%. En vexlaa pienillä eroilla, koska miellän sen treidaukseksi, josta aiheutuu turhia ylimääräisiä kuluja, ja koska yritysten arvonmääritys ei ole tarkkaa tiedettä. Jos vaihtelisin yrityksiä arvojakaumalla +10%/-10%, ottaisin merkittävän riskin, koska oman arvonmääritykseni tulisi olla melko tarkka. Ja realisoisin varman riskin myynti- ja ostokuluista. Usein.

Riskiset keskivertoyritykset myyn, kun yritystä ostetaan pörssissä lähellä sille määrittelemääni käypää arvoa. Näiden osalta en odottele parempaa ostokohdetta. En ostaisi näitäkään yrityksiä, jos en odottaisi yrityksen pärjäävän vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä (10v). Tiedostan kuitenkin että yksi tai useampi mahdollisesti realisoituva riski näiden yrityksen osalta on olemassa.

Näistä lähtökohdista laatuyritysten metsästykseen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Taloudellinen vapaus

Onko osakesäästötili on paras väline pitkäaikaiselle osakesijoittajalle?

Mikä on osakesäästötili?

Osakesäästötili on arvo-osuustiliä vastaava osakesijoitustili yksityishenkilöille, jonka sisällä voidaan ostaa ja myydä yritysten omistusosuuksia eli osakkeita. Osakesäästötilin mahdolliset myyntivoitot ja osingot jätetään verottamatta tilin sisällä. Toisin kuin arvo-osuustilillä, verotus tapahtuu vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa. Tällöin käytetään normaalia pääomatuoton veroprosenttia 30%/34% osakesäästötilin voitoille, eli talletusten ja salkun nostoajankohdan markkina-arvon erotukselle.

Osakesäästötilin kautta sijoittava ei pääse hyödyntämään hankintameno-olettamaa pitkäaikaisille sijoituksilleen, jolla todellista myyntivoittoverotusta voidaan saada alennettua huomattavasti. Koska osakesäästötilin sisällä ei veroteta, hän ei myöskään pääse hyödyntämään veroetuja tappiollisista sijoituksistaan. Tähän on poikkeus: mikäli sijoittajan koko osakesäästötilisalkku on tappiolla, hän voi hyödyntää tappioita verotuksessaan myymällä tilin kaikki omistukset, ottamalla rahat ulos ja lopettamalla koko tilin.

Osakesäästötilin hyöty muodostuu verotuksen lykkääntymisestä tulevaisuuteen. Koska verotus tapahtuu vasta tililtä nostettaessa, pitkäkatseinen, osingot ja luovutusvoitot uudelleensijoittava sijoittaja, pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti.

Korkoa korolle -efekti

Compound interest is the 8th wonder of the world. He who understands it, earns it – he who doesn’t, pays it.

Albert Einstein

Korkoa korolle -efekti on monelle tuttu, mutta harva oikeasti ymmärtää sen merkityksen. Ihmiset ovat luonnostaan lyhytkatseisia. Efektin merkitys selkenee parhaiten pitkäaikaisen sijoittajan tuottoja havainnoivasta kuvaajasta.

Aloitussumma on 10 000€. Kuvaajan ainut muuttuja on salkun vuosituottojen uudellensijoitus (0% vs. 100%), ja vakioina käytetään historiallista keskiarvoa markkinatuotoille inflaatiokorjattuna (7%). Kaikki esimerkin luvut aloitussummasta poiketen ovat bruttolukuja, eli summat ennen veroja.

Ensimmäisenä vuonna salkku tuottaa 700€. Kalle Kuluttaja käyttää tuottonsa vuosittain elintasonsa ylläpitämiseen, hänen salkkunsa arvo 50 vuoden kuluttua on 10 000€, ja se tuottaa vuosittain edelleen 700€. Kalle on käyttänyt salkun tuottoja 50 vuoden aikana 35 000€. Kalle on iloinen ja toteaa että “kauppa se on mikä kannattaa”.

Yrjö Ymmärtäväinen on kuitenkin hieman fiksumpi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin. Myös Yrjö saa ensimmäisenä vuonna 700€ tuottoa. Hän kuitenkin sijoittaa salkun vuosittaiset tuotot uudelleen. Yrjön salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 294 570€. Yrjön salkku tuottaa 50 vuoden kuluttua 19 271€ vuositasolla. Yrjö on astetta iloisempi ja opettaa lapsenlapsilleen korkoa korolle -efektistä.

Ossi Osakepoimija on Yrjön lapsenlapsi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin, ymmärtää bisneksen päälle ja osaa arvostaa yrityksiä keskimääräistä paremmin. Hän ymmärtää osakkeiden olevan osuuksia yrityksen liiketoiminnasta – ei lottokuponkeja – ja sijoittaa yrityksiin kun hinnat ovat alle niiden todellisten arvon. Hän saavuttaa 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton.

Ossilla menee 50 vuoden kuluttua vieläkin astetta lujempaa. Ossin salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 10 836 574€. Ossin salkku tuottaa 50 vuoden jälkeen vuosittain 1 413 466€. Hän ei ole stressannut vuosituotoistaan vuosikymmeniin.

Mitä merkitystä tällä on osakesäästötilin kannalta?

Osakesäästötilin verotuksen lykkäyksellä nostohetkeen on merkittävä hyöty pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Hän pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti, kun verottaja ei käy nappaamassa palaa juustosta joka vuosi. On tärkeää, että juusto sijoitetaan uudelleen täysimääräisesti.

Alla olevassa kuvassa vertailtu verottajan vuosittaisten maistiaisten vaikutusta pitkäaikaisen sijoittajan pitkäaikaiseen tuottoon. Oletetaan sijoittajan nauttivan edelleen keskimääräistä 7% vuosituottoa. Oletetaan myös että tämä 7% vuosituotto muodostuu puoliksi osinkotuotosta (verotetaan @ 25,5%), ja puoliksi myyntivoitoista (verotetaan @ 30%) – eli keskimäärin 27,75% verokanta vuosittaisista tuotoista.

Arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua 117 856€. Osakesäästötilillä 294 570€. On tärkeää huomioida, että arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua vähemmän jäljellä olevaa verotettavaa tuloa, koska tuloja on verotettu osittain jo matkan varrella. Esimerkin vuoksi yksinkertaistetaan, ja oletetaan että 50 vuoden kuluttua mitään verotettavaa ei enää ole. Osakesäästötilin kertyneistä voitoista tulee verottaa suurin osa 34%-kannalla, mikäli salkku tyhjennettäisiin 50 vuoden kuluttua. Esimerkin vuoksi verotetaan koko summa 34%-kannalla.

  • Arvo-osuustilin loppusumma 50v jälkeen (optimistinen verotus)
    • 117 856€
  • Osakesäästötilin loppusumma 50v jälkeen (yliverotettu kokonaan 34% -kannalla)
    • 187 816€

HUOM: Tämä esimerkki AOT:n ja OST:n verotuksesta ei ole täydellinen. Sen tarkoitus on illustroida verotuksen vaikutusta korkoa korolle -efektiin pitkässä juoksussa. AOT:n verotusta suhteessa OST:hen on mahdoton arvioida tarkasti, koska:

  • AOT:lla voidaan hyödyntää hankintameno-olettamaa pitkäaikaisten omistuksien verotuksessa (voidaan päästä reilusti alle 30% luovutusvoittoveroon)
  • AOT:n tuottojen jakauma osinkojen ja luovutusvoittojen kesken on mahdoton arvioida etukäteen
Kenelle osakesäästötili sopii parhaiten?

Loppuen lopuksi sen, kumpi sijoitustili on parempi sinulle, ratkaisee sijoituksiesi tulokset. Valitettavasti ne eivät ole tiedossa etukäteen.

Lähtökohtaisesti osakesäästötili on parempi varallisuuden keräysvaiheessa olevalle, pitkäaikaiselle osakesijoittajalle, joka sijoittaa luovutusvoittonsa ja osinkonsa uudelleen täysimääräisesti. Se on parempi myös sijoittajalle, joka muuttaa salkkunsa sisältöä sen verran usein, että ei pääsisi hyötymään hankintameno-olettamasta täysimääräisesti.

Arvo-osuustili on lähtökohtaisesti parempi sijoittajalle, joka ei ole enää varallisuuden keräysvaiheessa, vaan nauttii jo omistuksiensa jakamia osinkoja pääomaverotusta pienemmällä osinkoverotuksella. Se on parempi myös pitkäaikaisille sijoituksille yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoja, vaan kasvattavat liiketoimeaan tai ostavat omia osakkeitaan – kasvattaen siten nykyisten omistajien omistussuhdetta.

Mihin Arvo tähtää?

Arvo Laatu uskoo aiemman esimerkin Ossi Osakepoimijan olevan velho sijoituksissaan (“Wizard of OMX Helsinki”). Arvo uskoo osaavansa arvostaa yrityksiä huomattavasti keskimääräistä (Yrjö) paremmin, ja saavuttavansa Ossin kaltaisia tuottoja onnistuneella osakepoiminnalla (15% p.a.). Arvo ei ole kuitenkaan varma osaamisestaan. Arvo yhdessä kaikkien muiden osakepoimijoiden kanssa luulee voittavansa markkinat 90% varmuudella. Mikä on matemaattinen mahdottomuus. Hän voi olla varma osaamisestaan vasta 50 vuoden kuluttua. Siihen asti tuuri voi häntä koijata – suuntaan tai toiseen.

Koska en voi olla varma omasta osaamisestani osakepoiminnassa, sijoitan suuren osan pääomastani seuraten Yrjöä. Tähdäten keskimääräiseen markkinatuottoon, oletettavasti n. 7% p.a. Voisin saavuttaa tämän suorilla osakesijoituksilla, ostaen satoja eri yritystä maailmanlaajuisesti, mutta saavutan saman huomattavasti helpommin ostamalla indeksirahastoja. Tästä lisää omassa postauksessaan myöhemmin.

Koska olen kuitenkin toiveikas osaamisestani osakepoiminnan saralla – sijoitan könttäsumman osakesäästötilin kautta osakemarkkinalle. Pyrin saavuttamaan 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton seuraavan 50 vuoden aikana tälle salkulle. Sijoitan osakesäästötilin kautta arvo-osuustilin sijaan, koska olen vasta kerryttämässä varallisuutta, ja haluan painottaa varallisuuden kerrytyksen nopeutta lopullisen varallisuuden vuosittaisen verotuksen hinnalla.

Kerron tarkemmin osakesijoitusstrategiastani osakesäästötilin sisällä myöhemmässä postauksessa.

Hyvää Joulua kaikille toivottaen,

Arvo Laatu