Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Alibaba-omistukset arvo-osuustilille

Alibaba ja Piippo ovat molemmat laskeneet ostohinnoistani reilusti. Tämän seurauksena osakesäästötilin aiemmat voittoni pyyhkiytyivät eilen nollille ja sen alle. Tämä mahdollisti taktisen liikkeen siirtää Alibaba-omistukset verovapaasti osakesäästötililtä arvo-osuustilille. Otin siitä mahdollisuudesta kiinni.

Alibaba-omistukset

Tein ensimmäisen sijoituksen Alibabaan kesäkuussa 2021 keskihintaan $212 (yht. 9k€). Tuplasin position osakemäärän lokakuussa 2021 keskihintaan $168 (lisäys 7,25k€). Keskihinnaksi USA:n markkinoiden kautta ostetuille Alibaba ADR:ille muodostui $190, ja sijoitettua pääomaa 16,25k€.

Ensimmäisen sijoituksen tehtyäni en vielä ajatellut sijoittavani arvo-osuustilin kautta lainkaan, vaan pyrin pitämään sijoitukseni osakesäästötilillä. Lisäysostot oli kuitenkin jo tarkoitus hankkia Hong Kongin pörssistä USA:n sijaan, mutta osakesäästötililläni oli pääomaa, jota en saanut verovapaasti siirrettyä korkotilille, joten päätin tehdä lisäyksen USA:n pörssistä.

Miksi halusin Alibaba-osakkeet Hong Kongin pörssistä?

Alibaba kuuluu omassa sijoitusskaalassani laatuyhtiöiden kategoriaan. Pyrin omistamaan hankkimiani laatuyhtiöitä pitkäjänteisesti, niin kauan kunnes yrityksen liiketoiminta (ei pörssikurssi) heikkenee tai sen kasvu näyttää olevan ohi. Myyn myös mikäli yrityksen hinnoittelu pörssissä kasvaa naurettavan suureksi.

Osakesäästötilillä olleet Alibaba ADR:t saattavat kohdata sijoittajasta riippumattoman lyhyen lopun, mikäli USA poistaa osakkeet listaltaan. Kirjoitin Kiina ja listaltapoistoriskeistä aiemmin täällä.

Listaltapoisto pakottaisi sijoittajan myymään omistuksensa, ja siten realisoimaan voitot tai tappiot. Tämä ei olisi katastrofi osakesäästötilillä, jossa myyntivoitoista ei tarvitse maksaa veroa. Sijoittaja voisi tämän seurauksena ostaa samalla summalla Alibabaa Hong Kongin pörssistä, mikäli osakesäästötilin palveluntarjoaja tarjoaa kyseistä markkinaa sijoitettavaksi. Minun ei sitä tee. Täten rahat olisivat osaltani jumissa osakesäästötilillä, ellen ole valmis maksamaan voittoveroja rahojen siirtämiseksi. Jota en ole.

Omistuksieni laskeneet markkina-arvot mahdollistivat verovapaan siirron

Kun Alibaba ja Piippo -omistuksieni realisoimattomat tappiot ylittivät eilen aiempien Lehto ja Componenta -sijoituksieni realisoidut voitot, laski osakesäästötilini kokonaistuotot negatiivisen puolelle. Tämä mahdollisti tilin eurobalanssin verovapaan siirron pois osakesäästötililtä.

Myin eilen 22.11.2021 illalla koko Alibaba-omistukseni keskihintaan $136,76, ja ostin tänään aamuyöllä vastaavan määrä osakkeita Hong Kongin pörssistä arvo-osuustilille toiselta palveluntarjoajalta, jolla em. markkina on tarjontalistalla. Hinta oli samalla tippunut pisteeseen, jossa olin valmis tekemään pienen lisäyksen positioon (3k€).

Omistan nyt 1000 Alibaban osaketta Hong Kongin pörssistä hintaan 133 HKD á osake. Ottaen huomioon realisoidun tappion Alibaba-osakkeista osakesäästötilin puolella, keskihintani on pienen lisäyksen jälkeen 169 HKD. Kokonaissijoitukseni Alibabaan euromääräisesti on tänään 23.11.2021 kuluineen yhteensä 19,3k€, eli 54,8% osakeportfoliostani at cost.

Myynnin ja sitä seuranneen verovapaan varainsiirron jälkeen osakesäästötilille voi tallettaa vielä yli 40k€. Tämäkin on plussaa, koska osakesäästötili on arvokas väline sijoittaa kotimaisiin yrityksiin. Tämä mahdollistaa aiempaa suunnitelmaa suuremmat säästöt osakesäästötilille.

Arvo-osuustili lukitsee omistuksen kymmeneksi vuodeksi

Arvo-osuustili on erinomainen väline sijoittaa laatuyhtiöön, jota pyrin omistamaan lähtökohtaisesti ikuisesti. Hankintameno-olettaman 40% sääntö astuu voimaan vasta kymmenen vuotta hankinnan jälkeen. Täten teknisesti lukitsen sijoitukseni Alibabaan tänään kymmeneksi vuodeksi.

En kuitenkaan omista osakkeita sokeasti. Mikäli yhtiön liiketoiminta kokee merkittäviä pitkävaikutteisia negatiivisia käänteitä, tai yritystä myydään hetkellisesti järkyttävän korkealla hinnalla, saatan silti myydä omistukseni myyntivoittoverojenkin uhalla. Lähtökohtaisesti odotan kuitenkin omistukseni kerryttävän korkoa korolle yrityksen sisällä minun puolestani pitkään, hyvällä tuotto-odottamalla.

Olen edelleen valmis kasvattamaan positiotani porrastetusti. Minulla on vielä 6k€ vapaata osakkeisiin suunnattua pääomaa sijoittamatta. Mikäli saan nekin laitettua Alibabaan, kasvaa omistukseni Alibabassa salkkuun suhteutettuna lähes 75%:iin. So be it.

(Disclaimer: en suosittele kenenkään seuraavan yhtä riskialtista sijoitusstrategiaa kuin minä. Itsekään en laittaisi yhtä paljon yhteen sijoitukseen, ellen tulisi säästämään seuraavien vuosien aikana sen verran paljon muihin sijoituksiin, ja siten pitkässä juoksussa tämä sijoitus on oikeasti kokoluokkaa ”keskisuuri”.)

”Big opportunities in life have to be seized. We don’t do very many things, but when we get the chance to do something that’s right and big, we’ve got to do it. And even to do it in a small scale is just as big of a mistake almost as not doing it at all. I mean, you really got to grab them when they come. Because you’re not going to get 500 great opportunities. You would be better off if you got a punch card with 20 punches on it. And every financial decision you made you used up a punch.”

Warren Buffett

Think this one as 1 of my 20 punches,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Häpeämätön kloonaaja – Alibaba-sijoitukset 06/21 & 10/21

I’m a shameless copycat. Everything in my life is cloned… I have no original ideas.

Mohnish Pabrai

Sijoitin kesäkuussa Alibaba Groupiin ja lisäsin positioon lokakuussa hinnan lasketeltua hieman. Tein sijoituksen arvostamieni sijoittajien vanavedessä, mutta en kuitenkaan sokkona heidän salkkujaan peilaten.

Arvostamani sijoittajat Alibaba-veneessä: Charlie Munger, Mohnish Pabrai, Greg Alexander, Guy Spier, Tweedy Browne -rahasto.

18.6.2021: Alibaba ADR, 50kpl, @ $212 (~9k€)

15.10.2021: Alibaba ADR, 50kpl @ $168 (~7,25k€)

Keskihinta per ADR: $190

Sijoitettu pääoma: 16 250€ (~45% salkun pääomasta)

Olen valmis lisäämään positioon porrastetusti alemmilla hinnoilla, mutta seuraavat ostot tekisin erilliselle arvo-osuustilille, ja tekisin ne Hong Kongin pörssistä. Sinne piti tuo toinenkin pommi laittaa, mutta hinta nousi juuri ennen seuraavaa toimeksiantoa. Joten päätin ottaa OST:lle ensin lisää.

Miksi poikkesin sijoitussuunnitelmastani?

Osakesijoitussalkkuni suunnitelma on sijoittaa suomalaisiin pörssiyhtiöihin, pääsääntöisesti pitäen salkussa 3-5 yhtiötä kerrallaan. Viime tarkastelulla Alibaba Group on kiinalainen yhtiö ja salkussani on sen lisäksi vain yksi toinen omistus.

Vastaus on väliotsikon kysymykseen on yksinkertainen. Helsingin pörssistä ei löydy tällä hetkellä ostettavaa, enkä halua istua yli 50% käteisposition päällä tästä ikuisuuteen. Olen ehkä kärsimätön, mutta en hetken mielijohteesta. Tein tarvittavat analyysit ja ymmärrän mediassa paisutetut Kiina-riskit.

En ymmärrä yrityksen kaikkia liiketoimintoja yksityiskohtaisella tasolla. Mutta koen ymmärtäväni niistä tärkeimmät riittävän hyvin. Yhtiötä myydään vähintäänkin maltillisella hinnalla pörssissä Kiina-riskien vuoksi.

Päädyin tutustumaan sijoitukseen arvostamieni ja seuraamieni sijoittajien perässä. En lähtenyt tutkimaan yritystä sijoitusmielessä, vaikka sijoittamaan päädyinkin. Pyrin vain ymmärtämään kuinka nämä supersijoittajat ajattelevat. Lopulta sijoituksen tehtyäni voin kuitenkin rauhoitella mieltäni sillä, että moni arvostamistani sijoittajista on analysoinut yrityksen liiketoiminnan ja riskit, ja kuten minäkin, päätynyt tekemään sijoituksen yhtiöön.

Poliittiset riskit Kiinassa

En tee tai jätä tekemättä sijoituspäätöksiäni makroennusteiden tai mediasirkuksen perusteella, mutta mediassa pyörivien Kiina-riskien ymmärtäminen on silti tärkeää. Ei sen takia, että ne nostetaan nyt ylös mediassa, vaan koska tahansa muulloinkin.

Poliittiset riskit ovat aina todellisia. Kiinassa, mutta myös kaikkialla muualla maailmassa. Miksi ne olisivat tänään yhtään korkeammalla kuin kaksi vuotta sitten, jolloin niistä ei puhuttu mediassa lainkaan, ja jolloin Kiinan kasvumarkkinat kiinnostivat lähes kaikkia.

Kiinan talouteen vaikuttavat viimeaikaiset poliittiset päätökset ovat mielestäni vastaavia toimia, joita länsimaiset verrokkinsa ovat tehneet ja tekisivät aivan yhtälailla. Euroopan GDPR-lainsäädännöstä (yksityisyydensuoja) ei ole montaa vuotta aikaa. Ja vaikka silläkin oli epäilemättä negatiivisia vaikutuksia talouteen lyhyellä tähtäimellä, nähdäkseni talous kuitenkin pyörii edelleen.

Alibaba tarjoaa digitaalisia kaupankäyntialustoja, etenkin Kiinalaisille yhtiöille, myydä ja ostaa tavaraa B2B, sekä myydä kuluttajille. Nämä digitaaliset alustat ovat erittäin tärkeäitä koko Kiinan taloudelle. Tästä syystä ”Kiinan rautainen nyrkki” ei mielestäni ole halukas lyömään tätä alustaa rikki. Heillä on tarve näyttää kuka on pomo, mutta ei tuhota bisnestä, joka pyörittää isoa osaa koko Kiinan taloudesta.

Kiinan Alibaballe asettama 2,8 miljardin dollarin monopolisakko on vastaava mitä mikä tahansa länsimaiden maa antaisi omalla markkinalla toimivalleen yhtiölle. Kiinassa säännöt eivät ole selkeät, joten Alibaba pystyy korjaamaan toimintaansa vasta jälkikäteen. Sakko oli n. 10% yhden vuoden tuloksesta, ja oletan sen olevan kertaluontoinen kuluerä.

Alibaba ilmoitti tukevansa Kiinan ”common prosperity”-hankkeita 15,5 miljardilla dollarilla 5 vuoden aikana. Tämä epäilemättä oli hallinnon painostama lahjoitus, mutta käsittelen sitä itse 3,1 miljardin dollarin vuosittaisena lisäverona. Epäselvää itselleni on, onko tämä suora lahjoitus, vai mahdollisesti valtion suuntaama sijoitus, josta Alibaba hyötyisi itsekin. Mutta arvostuksessa oletin sen olevan suora lahjoitus/lisävero.

VIE-sopimus- ja kauppapaikkariskit

Mediassa on tuotu esiin myös riskiä siitä, että Alibaban osakkeet (ADR) poistetaan USA:n pörssistä, jos ja kun Kiina ei salli USA:n laajempaa auditointia yrityksen kirjoihin. Tämä on riski joka voi hyvin realisoitua kolmen vuoden kuluttua siintävässä deadlinessa. Mutta tämäkin riski on paisutettu turhuuksiin kahdesta syystä; 1) sijoittaja omistaa osakkeet vaikka niiden kauppapaikka suljettaisiin (over-the-counter still works!), ja 2) sijoittaja voi koska tahansa myydä USA:n pörssiin suunnatut ADR:t ja ostaa samalla summalla yhtiön osakkeita Hong Kongin pörssistä. Arbtiraasi pitää huolen siitä, että yhtiön hinta näiden kahden kauppapaikan välillä pysyy kutakuinkin yhtenevänä, koska suuremmat omistajat voivat siirtää välittäjänsä avulla ADR-omistuksiaan suoraan Hong Kongiin myytäväksi.

Yksi todellinen riski sijoittajalle on kuitenkin VIE-sopimuskuvio, jolla yhtiöt kiertävät Kiinan lakia, koska maassa yhtiöitä ei saa omistaa ulkomaiset entiteetit. Mikäli hallitus kieltäisi VIE-sopimukset virallisesti, ja pakottaisivat yhtiöt noudattamaan kieltoa, on mahdollista että sijoittajan Alibaba-omistuksien arvot sulaisivat nollaan. Tätä riskiä en pidä olemattomana, mutta en myöskään korkeana. Mikäli Kiina ei sallisi tätä kuviota käytännössä, maa ei hyötyisi ulkomaisista sijoituksista talouskasvunsa osa-ajurina. Kiinalle talouskasvu on se kone, jolla maa rahoittaa ”common prosperity”-ideologiaansa.

Sijoitushorisontti

Yhtiö on liiketoiminnaltaan ja tulevaisuuden näkymiltään timanttinen. Todellinen compounderi maantieteellisellä markkinalla, joka itsessään kasvaa merkittävästi. Sellainen joka kuuluu määritelmääni laatuyhtiöstä. Ja senkin skaalan yläpäähän. Yhtiö tekee korkeaa suhteellista pääoman tuottoa, ja pystyy sijoittamaan tuotot yrityksen sisällä uudelleen ja uudelleen. Loputon tämäkään runway ei ole, koska puhutaan nyt jo maailman yhdestä suurimmista yhtiöistä. Mutta sitä on mielestäni jäljellä vielä reilusti.

E-commercen käyttäjämäärä ei voi kasvaa loputtomasti (nyt jo +1mrd), mutta käyttäjien kulutus voi kasvaa Kiinan talouskasvun vetämänä. Alibaban pilvipalvelinliiketoiminta on vasta skaalautumassa ylöspäin, eikä tee vielä voittoa, mutta tulee olemaan markkinoiden voittaja Kiinassa ja sen lähialueilla. Pilvipalvelinliiketoiminta on todella kannattavaa. Lisäksi Alibaba tekee jatkuvasti laajentumissijoituksia erinäisiin palvelualueisiin, jotka ovat lähellä yhtiön ydinliiketoimintaa tai tukevat sitä. Toistaiseksi olen ollut samaa mieltä johdon laajentumishankkeista.

Yhtiö on sellainen, jota omistan lähtökohtaisesti niin kauan, kunnes sen kasvu hyytyy. En myy osakkeita vaikka hinta ylittäisi määrittelemäni intrisiittisen arvon. Tähän teen kuitenkin poikkeuksen, mikäli:

  • 1) Hinta muodostuu naurettavan suureksi, tai
  • 2) Hinta on reilusti yli intrisiittisen arvon ja löydän paremman vaihtoehtoisen sijoituskohteen, laatuyhtiö-kategoriasta

Sijoitin yhteensä 45% osakesijoitusvarallisuudestani Alibabaan. Olen valmis ottamaan korkeampaa yhtiökohtaista riskiä vielä tässä vaiheessa sijoitusuraani (sijoitukset alle 100k€), koska tulen lisäämään sijoituspääomaa palkkatuloistani vielä vuosikausia. Uskon pienentäväni yhtiökohtaista limittiäni ostoajankohdan allokaatiossa kun salkku ylittää 100k€ (~33%?), ja pienentävän sitä edelleen mitä lähempänä ollaan taloudellista vapautta (~1M€, ~20%?).

Salkku tänään

Salkussa on tänään kaksi yhtiötä. Nostaisin lukumäärää mielelläni, mutta mikään seuraamistani yhtiöistä ei ole lähelläkään ostohintoja. Jos kaikkien seuraamieni yhtiöiden kurssit tippuisivat huomenna 50%, saisin nostettua omistamieni yhtiöiden lukumäärän kolmeen. Ja te hassut kun taisitte luulla että en ole kovin konservatiivinen sijoituksissani.. noh, ainakin olen arvostuksien osalta 😉

Kirjoitan vielä joku päivä Piippo-omistuksestani. Mutta toistaiseksi odottelen vielä josko sitä pääsisi tankkaamaan lisää.

Timanttisin laatuomistusterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Lehto pakkaan, lisää Piippoa

Myin koko Lehto-omistukseni puolivuotiskatsauksen jälkeen avaushuutokaupassa @ 1,70€ (12.8.2021). Kaksi ensimmäistä sijoitustani pysyivät siten salkussani korkeintaan puolisen vuotta – olenko sittenkään se pitkäaikainen sijoittaja, joka kuvittelin olevani?

Lehdon puolivuotiskatsaus

Lehdon puolivuosikatsaus oli numeraalisesti odotusten mukainen. Liikevaihto edelleen laskussa vertailukauteen nähden ja liiketulos lähellä nollaa. Tilauskanta oli jo elpymässä ja liikevaihto noussee kasvuun jo ensi vuonna. Liiketuloksen odotetaan pysyvän kuluvanakin vuonna positiivisena, joskin vain hyvin maltillisesti. Odotin pientä positiivista yllätystä numeroissa, mutta en ollut varsinaisesti pettynyt näkemääni.

Uuden toimitusjohtajan kommentit puolivuotiskatsauksessa, erillisessä pörssitiedotteessa, ja puolivuotiskatsauksen webcastissa taas pelästytti pahemman kerran.

Ensinnäkin se erillinen lehdistötiedote. Toimitusjohtaja ilmoitti molempien liiketoiminta-alueiden johtajien vaihtuvan. Asuntorakentamisen johtaja vaihtuisi heti, ja toimitusjohtaja ottaisi itse väliaikaisen vastuun liiketoiminta-alueen johtamisesta. Toimitilarakentamisen johtaja vaihtuisi vuoden vaihteessa.

Tällaiset talonpuhdistusratkaisut lienee normaaleja uuden toimitusjohtajan astuessa saappaisiinsa, mutta en rehellisesti odottanut tätä. Oman näkemykseni mukaan molemmat näistä nykyisistä liiketoiminta-alueista kuuluu Lehdon ydinosaamisalueeseen, joiden liiketoiminnan odotin korjaantuvan pienemmilläkin toimenpiteillä.

Lisäksi toimitusjohtaja ilmoitti tulevien vuosien kannattavuuden olevan heikkoa tai maltillista, sekä käynnistävänsä yhtiön strategian tarkastelun ja muutostoimet. Näiden muutosten tulokset olisivat näkyvissä n. 7 vuoden kuluttua.

Uudet suunnitelmat luovat merkittävää epävarmuutta

Pelästyin jo ”clean house”-toimista, mutta viimeistään toimitusjohtajan kommentit käänteen kestosta ja tulevien vuosien heikosta kannattavuudesta, sekä strategiatyön uudelleenkäynnistämisestä, ja panostuksista ”uuteen” hybridirakentamisen tarjontaan sai minut myymään koko position kertalaakista. Lisäksi aiemman johdon kommentit tehtaan kannattavuuteen tarvittavasta volyymistä ei tainnut pitää paikkansa, sillä ilmeisesti tällä liikevaihdolla mennään jo +/- 0 -kannattavuudessa. Pfft.

Kannattavuuskäänne kestäisi vielä pari vuotta, jonka aikana kannattavuus olisi maltillista. Odotin kannattavuuden kääntyvän ydinliiketominta-alueilla ensi vuonna jo soveltuville tasoille (~5% EBIT). Kommenteista päätellen se ei tule toteutumaan.

Odotin myös, että uusi toimitusjohtaja tulee ottamaan operatiivista otetta nykyliiketoimintojen kannattavuuden palauttamiseksi. Toimitusjohtaja otti kuitenkin selvästi täysin erilaisen roolin, ja lähtee toteuttamaan omia näkemyksiään strategiatyön kautta. Haetaanko tässä toimarille pitkää kautta, vai oikeasti hyvää osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä? Vaikka strategiatyö kantaisi hedelmää myöhemmin, muuttaa lyhyen aikavälin (1-5v) heikko kannattavuus yrityksen oikeaa arvoa pahasti alaspäin. Ainakin minun papereissani.

Lehto Group -sijoituksen tulos ja päätelmät

”When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?”

John Maynard Keynes

Toisin kuin Componenta-sijoitus, joka oli nähdäkseni virhe, Lehto-sijoitus oli mielestäni hyvä sijoitus sijoitushetkellä. Koin saavani omistukseni hyvällä turvamarginaalilla. Saatoin olla liian optimistinen ydinliiketoimintojen terveydestä, mutta en ole varma olinko edes pahasti väärässä. Koen että toimitusjohtajamuutos oli ennalta-arvaamattoman huono muutos yrityksen arvon puolesta. Tänäänkin voin olla väärässä myydessäni omistukseni, koska uskon laivan kyllä kääntyvän. Jos laiva kääntyy nopeammin kuin uusi toimitusjohtaja antoi ymmärtää, voisi sijoitus olla edelleen erinomainen. Uudet epävarmuudet olivat kuitenkin liikaa pysyäkseni omistajana.

Aion jatkossa olla varovaisempi mahdollisten toimitusjohtajamuutosten osalta. Oppia ikä kaikki.

Ostin Lehtoa kahdessa erässä yhteensä 9k€ (11/2020 & 1/2021) keskihinnalla 1,22€. Myin omistukseni 12,7k€:lla keskihintaan 1,70€. Sijoitus jäi siten 3,7k€ voitolle (41%).

Lisäsin Piippo-positioon

Lehdosta kertyi melko paljon käteistä, ja Piippo oli edelleen ostohinnoissa. En halunnut aiemmin laittaa viimeisiä roposia (30% cash) Piippoon vielä näillä hinnoilla, mutta vapautuneen käteismäärän turvin tuplasin positioni 9k€:oon. Olen edelleen valmis kasvattamaan positiota, mikäli hinta tulee reilusti alas puolivuotiskatsauksen jälkeen (19.8.2021) tai myöhemmin. Ja kustannusinflaatiopaineen, sekä tiedostaen, että Piippo pystyy siirtämään kustannukset asiakkaalle vasta viiveellä.. en ihmettelisi vaikka pääsisin ostoksille.

Taas reiluhkon käteisposition päällä istuen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Osakesäästötilin ensimmäisen vuoden tilinpäätös

Sain osakesäästötilille sijoitettavan varallisuuden 29 350€ käyttööni kesäkuussa 2020. Varallisuus on siis ollut sijoitettavanani nyt jo vuoden, joten on aika tehdä katsaus ensimmäiseen vuoteen osakesijoittajana.

Kuinka sijoitan osakesäästötilillä?

Rule number 1: Don’t lose money.

Rule number 2: Never forget rule number 1.

W. E. Buffett

Sijoitusfilosofiani suorien osakkeiden osalta on simppeli. Sijoitetaan yritykseen, jos ja vain jos sijoitus koetaan turvalliseksi, ja erittäin kannattavaksi. Muuten makuutetaan rahaa tilillä kunnes tilaisuus aukeaa.

Mikä on turvallinen sijoitus? Mikään ei ole varmaa, mutta minun kirjoissani turvallinen sijoitus on sellainen, joka on tuettu alunperin Benjamin Grahamin termein ”turvamarginaalilla”. Osta reilusti yrityksen oikeaa arvoa halvemmalla hinnalla. Graham haki turvamarginaalinsa pääasiassa yrityksen taseesta. Itse tarkastelen taseen lisäksi myös yrityksen liiketoiminnan arvoa ja kestävyyttä. Kokemus ensimmäiseltä vuodelta kuitenkin osoittaa, että tarvitsen turvamarginaalia, sekä taseesta, että yrityksen liiketoiminnan arvosta.

Mikä on erittäin kannattava sijoitus? Yksinkertaista. Sellainen, jossa on merkittävä turvamarginaali! Merkittävä turvamarginaali yrityksen liiketoiminnan arvoon on suoraan verrannollinen korkeampaan tuottoon. Jos arvioit yrityksen liiketoiminnan tuottavan 10€:n sijoituksellesi 1€:n vuodessa – saat 10% tuoton, olettaen että saat myytyä omistuksesi samaan hintaan vuoden päätteeksi. Jos vaadit samalle sijoitukselle 50% turvamarginaalin, ja maksat yrityksestä siten 5€ – saat 20% tuoton.

Helppoa ja kannattavaa? Noh, ei kuitenkaan helppoa. Yrityksen arvostaminen on vaikeaa. Mitä pidemmälle arvioit yrityksen tulevaisuutta, sitä enemmän muuttujia, sitä enemmän epävarmuutta, sitä vaikeampaa. Yrityksen tase on helppo analysoida, koska siinä ei tehdä oletuksia tulevasta. Yrityksen nykyinen liiketoiminta on hyvin analysoitavissa, mutta nykyinen tuloskunto ei ole tae tulevasta. Analyytikot eivät pääse lähellekään yhden vuoden ennusteissaan. Ja itse pyrin katsomaan vähintään 5-10 vuoden päähän. Tämän vuoksi teen arvioni konservatiivisin odotuksin ja vaadin sijoituksiltani merkittävää turvamarginaalia.

  • Laatuyhtiöt: -33%
  • Vakaat yhtiöt: -50%
  • Keskivertoyhtiöt: -67%

*** Lisäksi portfolioni täyttyessä vaadin lisäturvamarginaalia, säilyttääkseni täten aina käteiskassaa markkinoiden epävarmuuden aiheuttamia tilaisuuksia varten

Laaja turvamarginaali johtaa harvoihin sijoituksiin

Sijoitusfilosofiani mukainen strategia sopii vain kärsivälliselle sijoittajalle. Kun markkinat ovat jo valmiiksi kalliit, merkittävän hyviä tilaisuuksia helpoille, laajan turvamarginaalin sijoituksille ei vain yksinkertaisesti löydy montaa.

Olen kerännyt 29 yhtiön ostoslistan yhtiöistä, jotka täyttävät sekä taseperusteiset minimivaatimukseni, ja jotka ovat liiketoiminnaltaan turvallisia pidemmän aikavälin sijoitukselle. Oma arvioni tämän ostoslistan keskimääräisestä vuosituotoista nykyhinnoilla (7.7.2021) on 4,39% 5-10v sijoitushorisontilla. Ja listassa ei ole ainuttakaan pörssin arvosijoittajan näkökulmasta sikahinnoiteltua trendiyhtiötä kuten Revenio tai Qt Group. Yhtiöt voivat olla kyllä hintansa väärti, mutta hinnoittelu vaatii niin kovat kasvuodotukset ja niin pitkälle ajalle, että en itse pääse niiden kanssa sinuiksi. Sijoitusmielessä siis.

Tein ensimmäisen vuoden aikana sijoituksia yhteensä neljään yhtiöön. Näistä ensimmäinen oli virhearvio, ja myin osakkeet heti sen ymmärrettyäni. Jäin kyllä tästäkin virhearviosta hieman voitolle. Koska reilu turvamarginaali. Hehee, gotta love it!

Ensimmäisen vuoden sijoitukset

Tein ensimmäisen sijoitukseni lähes neljän kuukauden odotuksen jälkeen siitä, kun olin saanut sijoitettavan varallisuuden käyttööni. Sijoitin 25.9.2020 Componentaan 4,5k€. Sijoitus kasvoi marras-joulukuun merkintäoikeusantiin osallistumiseni jälkeen yhteensä yli 8k€:oon.

Componenta-sijoitus oli täysiverinen arvosijoitus. Pyrin odottamaan arvostustason korjaantumista, jonka jälkeen olisin myynyt omistukseni. Vähensin omistustani yhtiössä tammikuussa, koska koin sijoituksen kasvaneen suhteellisesti liian suureksi salkussani. Myin loputkin omistukseni yhtiössä helmikuun 2021 julkaistun tilinpäätöksen jälkeen.

Tilinpäätös osoitti minun tehneen virhearvion yrityksen todellisesta tuloksentekokyvystä, sillä olin arvioinut yhden tärkeän arvonmuodostuksen komponentin väärin. Jäin sijoituksesta voitolle 2,6k€ (32%), ja nämä voitot ovat siten realisoituneet tämän tilinpäätöksen ns. kirja-arvoon.

Sijoitin marraskuussa rakennusyhtiö Lehto Groupiin 4,5k€. Yhtiön osakkeita oli poljettu jo useamman vuoden, kun yhtiön laajenemisyritys korjausrakentamiseen oli epäonnistunut pahasti. Sijoitus oli houkutteleva, koska yrityksen normaali tulostaso oli näkemykseni mukaan merkittävästi osakkeen hinnoittelua korkeampi, ja tase antoi myös pientä turvamarginaalia sijoitukselle.

Lisäsin omistustani tammikuussa 4,5k€:lla. Myös Lehto-sijoitus on lähtökohtaisesti arvosijoitus, jonka odotan myyväni arvostuksen korjaannuttua. Mutta näen Lehdossa myös kasvupotentiaalia, joten saatan jättää hieman pelivaraa myynnin osalta. Katsotaan kuinka yhtiö kehittyy ennen arvon purkautumista.

Toukokuussa 2021 sijoitin paalauslankoja ja -verkkoja valmistavaan Piippoon 4,5k€. Tästä sijoituksesta en vielä tilinpäätöksen laatimispäivään mennessä ole kirjoittanut omaa blogikirjoitusta, mutta päivitän sen tänne myöhemmin. Piippoa myytiin ja myydään näkemykseni mukaan merkittävällä alennuksella sekä yrityksen liiketoimintaan että taseeseen nähden. Olen valmis sijoittamaan yritykseen enemmänkin, mikäli yrityksen markkina-arvo laskee edelleen.

Kesäkuussa tein jo poikkeuksen sijoitusstrategiastani, ja sijoitin Helsingin pörssin ulkopuoliseen yhtiöön. Tein 9k€ sijoituksen kiinalaiseen Alibaba Groupiin. Useampi sijoitussankareistani (Charlie Munger, Li Lu, Mohnish Pabrai) oli tehnyt viimeisen 12 kuukauden sisällä sijoituksen yritykseen, joten innostuin tutkimaan tilannetta. Lasken yrityksen laatuyrityskategoriaan, ja koin saavani sijoitukselle isomman turvamarginaalin, kuin mitä odotan Helsingin pörssin vastaavalta yhtiöltä. Sijoituksessa on toki omat riskinsä, pääasiassa liittyen osakkeiden poistamiseen USA:n markkinoilta. Muitakin poliittisia riskejä löytyy, mutta niistä en ole yhtä huolissani.

Osakesäästötilin salkku tilinpäätöshetkellä

Salkussani on tilinpäätöshetkellä 30.6. kolme yhtiötä, ja n. 9k€ käteistä. Salkun kokonaisarvo ostohinnoin on 32 073€, joka on 2 723€ (8,49%) enemmän kuin tilikauden aloitushetkellä. Erotus muodostuu Componenta-sijoituksen realisoiduista voitoista ja käteiskorkotilin tuotoista.

OsakeLukumääräKeskihintaYhteensä
Piippo12003,96 €4 752,00 €
Lehto Group75001,22 €9 150,00 €
Alibaba50179,60 €8 980,00 €
Käteinen9 191,00 €
OST-salkun omistukset, ostohinnoin

Salkun kokonaisarvo tilinpäätöshetken markkina-arvoin oli 35 374€, joka on 6 024€ (20,52%) enemmän kuin tilikauden aloitushetkellä.

OsakeLukumääräMarkkinahinta 30.6.2021Yhteensä
Piippo12003,70 €4 440,00 €
Lehto Group75001,62 €12 180,00 €
Alibaba50191,26 €9 563,00 €
Käteinen9 191,00 €
OST-salkun omistukset, tilinpäätöshetken markkinahinnoin (30.6.2021)
Mietteitä ensimmäisen tilikauden tuloksesta

Lähdin tilikauteen 100% käteispositiolla, markkinatilanteessa joka on hyvin haastava omalle sijoitusstrategialleni, ja päädyin yli 20% vuosituottoon markkina-arvoin. Olen erittäin tyytyväinen. Toki markkinat puhalsivat ylöspäin paljon enemmänkin. Minulla oli kuitenkin tilikauden aikana keskimäärin reilusti yli 50% käteispositio. Ensimmäinen tilikausi oli siltä osin varmasti poikkeus, koska uusia sijoituksia oli hyvin hankala löytää, ja vanhoja ei ennestään vain ollut.

Componenta-sijoitus oli virhe. Arvioin väärin sekä merkintäoikeusannin tarpeen, että siitä riippumattoman komponentin yrityksen liiketoiminnan arvonmuodostuksessa. Reilu turvamarginaali teki sijoituksesta silti voitollisen, mutta sijoitus oli virhe siitäkin huolimatta. Yritän oppia virheistäni jatkuvasti. Muilta osin sijoituksien lopulliset tulokset ovat vielä hämärän peitossa. Niin kuin pitääkin. Yhtiöiden kehitys ei muodostu uutisten tai kvartaalituloksen perusteella.

Uuteen tilikauteen lähdetään vain 30% käteispositiolla, ja portfoliolla, jonka omistuksilla on oman näkemykseni mukaan paljon ylöspäin korjaamisen varaa. Etsin jatkuvasti uusia sijoituskohteita, ja odotan mahdollisia hintapoikkeamia jo omistamissani ja seuraamissani yhtiöissä.

Tilinpäätösterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Mielipidekirjoitukset Sijoitusstrategia

Miksi en sijoita finanssisektorille?

Finanssisektori on kiehtonut sijoitusajatuksena jo pidemmän aikaa. Korot ovat olleet pitkään pohjalla, kurittaen sektorin korkosidonnaisia tuloja. Nähdäkseni korot eivät voi alentua nykyisistä merkittävästi. Ymmärrykseni mukaan toimiala kukoistaa korkeampien korkojen markkinaympäristössä.

Tällä simppelillä ajatusmallilla sektori kokonaisuudessaan nousisi korkojen mukana, ja toisaalta nykyinen tulostaso on pääasiassa taattu, olettaen että korot eivät tosiaan voi enää alentua. En kuitenkaan sijoita sektorille. Miksi?

Mitkä toimialat kuuluvat finanssisektoriin ja mikä niille on ominaista?

Pankit, vakuutuslaitokset, ja varainhoito. Pääomasijoitusyhtiöt varauksin jos omistusyrityksistä vain rajoitettua ja pinnallista tietoa. Lasken fintech-yritykset, kuten maksupalveluteknologioita tuottavat yritykset, pois finanssisektorilta ja ennemminkin finanssisektoria palvelevaan normaaliin liiketoimintaan. Tämä on oma jaotteluni, eikä se epäilemättä pidä vettä keskusteluissa muiden aiheeseen paremmin perehtyneiden kanssa. Tästä lisää toiste.

Finanssisektorin liiketoiminnalle ominaista on vahva riippuvuus 1) korkomarkkinaan, ja 2) muuhun rahoitus- ja sijoitusmarkkinaan, ml. osakkeet. Kaikilla yrityksillä on yksi tai useampi markkinariippuus, esim. öljyn hinta tai lopputuotteen kysyntämarkkina, mutta finanssisektorilla ne ovat kai pääasiassa nämä kaksi edellämainittua. Ja nämä ovat mahdottomia ennustaa. Oikeasti. Mahdottomia.

Kun toimialan tulokset ovat enemmän riippuvaisia markkinamuutoksista, kuin yrityksen liiketoiminnasta, on myös yrityksen tulostasoa mahdotonta ennustaa luotettavasti lyhyellä aikavälillä, ja vaikeaa myös pitkällä aikavälillä.

Rajoitteeni finanssisektorilla olevan sijoituskohteen analysoinnissa

Kun teen ensikatsaukseni ei-finanssisektorilla olevan yrityksen taloudellisiin lukuihin, prosessi on normaalisti melko suoraviivainen. Liikevaihto, liikevoitto, nettotulos. Taseen pitkäaikaiset & lyhytaikaiset aineelliset omaisuuserät, yrityksen velat, taseen kokonaissumma. Liiketoiminnan rahavirta ja investoinnit. Luvut ovat loogisesti kaikilla samassa järjestyksessä ja tarkoittavat lähtökohtaisesti samoja asioita. Toki yritykset kikkailevat numeroilla, mutta se ilmenee vasta myöhemmin tarkemmassa tarkastelussa.

Kun otan tarkasteluun finanssisektoriyrityksen taloudelliset luvut, törmään useaan eri ”liikevaihtolukuun” (korkokate, palkkiotuotot, hankivakuutusnetto, sijoitustuoiminnan nettotuotot…). Tulospuoli on ymmärrettävissä, mutta ei selkeä. Tulevan arviointi on vaikeaa. Kulupuolikin vaikuttaa monimutkaisemmalta, mutta on silti luettavissa. Joskaan en koe pystyväni analysoimaan sektorille ominaisia arvonmuutoksia tuloksessa.

Taseen omaisuus on painajainen tarkastella: saamiset ja niiden laatu, arvopapereiden käyvät arvot… Liiketoiminnan rahavirta on usein hyvin epätasaista ja mahdotonta ennustaa, koska rahoitusvarojen arvonmuutokset eivät tule läpi kassavirtaan kuin vasta myydessä.

” If you owe the bank $100, that’s your problem. If you owe the bank $100 million, that’s the banks problem. ”

Jean P. Getty

Myönnän. Paremmalla perehtymisellä finanssisektorin luvut ovat jokseenkin ymmärrettävissä. Kuitenkin, kun näen jossain maininnan ”käyvästä arvosta”, meinaan antaa ylen. Vakuutusriski on oikea riski, vaikka sitä ei hyvinä aikoina tiedosteta. Mutta etenkin pankkien lainojen laatua, on amatöörisijoittajan mahdotonta arvioida. Mielestäni ammattianalyytikolla ei ole jauhot sen paremmin pussissa. Lainojen laadun tietää tosiasiassa vain ja ainoastaan pankki, senkin sisällä tieto löytyy hajautetusti, sekä pankin auditoija, joka sekin joutuu luottamaan pitkälti pankin sanomaan.

Ehkä olen vain finanssisektorin osalta rajoittunut poikkeus. Onneksi en ole velvoitettu sijoittamaan sektorille. There is plenty of fish in the sea…

Finanssisektorisijoitus ei tuo minulle tarvittavaa turvaa

… enkä tarkoita nyt vain paljon käyttämääni turvamarginaalia, jolla viittaan sijoituksen arvon ja hinnan erotuksen tuomaan turvaan. Finanssisektorisijoitus ei tuo minulle tarvittavaa turvaa, tai turvan tunnetta, jonka saan ns. normaaliyrityksen taseen pohjalta. Minun ei tarvitse saada ostettua yritystä halvemmalla kuin sen tasearvo, enkä sitä lähtökohtaisesti vaadikaan. Mutta ainakin tiedän kuinka paljon taseessa on oikeaa varallisuutta, ja pystyn arvioimaan yrityksen selviytymiskykyä taseen perusteella merkittävien ongelmien ilmetessä.

Uskon että pystyisin pääsemään sinuiksi yrityksen tulostasojen pitkäaikaisen ennustamisen vaikeudesta. Onhan se vaikeaa normaalissakin liiketoiminnassa. Nykyinen korkotaso tuo mielestäni erinomaisen pohjan finanssisektorisijoitukselle. En tee sijoituksia makroperustein, mutta mielestäni poikkeuksellisen matala korkotaso (”once in a lifetime”) antaa positiivisen ajurin korkojen noustessa, ja käytännössä pohjan korkoperusteiselle tulostasolle, koska korkojen alentuminen on nähdäkseni mahdottomuus. Mutta ihmeellisempiäkin asioita on nähty…

Jos tekisin sijoituksen finanssisektorille, tekisin sen yritykseen jossa pääomistaja on yrityksen johdossa, toiminut todella pitkäaikaisesti konservatiivisella otteella riskien suhteen. Yrityksellä pitäisi olla todella poikkeukselliset liiketoiminnan tuloksenteon edut ja sitäkin poikkeuksellisemman alhainen arvostus, jotta pääsisin luottolaaturiskistä yli. Enkä tiedä pääsisinkö sittenkään. Keskitetyn portfolioni omistukset (tavoite 3-5 osaketta) vaativat erityisen korkean turvamarginaalin. Vaikka haluan vaurastua mahdollisimman nopeasti, sitäkin tärkempää on vaurastua. Varmasti. Toistaen yhtä lempilainauksistani:

” To finish first, you must first finish. ”

Juan M. Fangio

Ehkä pääsen vielä joskus sijoittamaan finanssisektorille. Mutta sitä ennen sijoitan liiketoimintoihin, jotka koen ymmärtäväni tarvittavalla tasolla.

Rajoittunein terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Sulatin Componenta-omistukseni tilinpäätöksen jälkeen

Myin tänään positioni Componentassa aamun tilinpäätöksen jälkeen. Nopealla katsauksella tilinpäätös osui odotuksiin ja yllätyinkin että kurssi laahasi eilisen päätöksen alapuolella. Tilinpäätöksen perusteella tein kuitenkin muutoksia pitkän aikavälin arvostukseeni, joka pudotti tavoitehintani markkinahinnan alapuolelle. Kirjoitin aiemmin sijoituksestani Componentaan täällä.

Tilinpäätös 2020

Componentan tilinpäätöstiedote julkaistiin 26.2.2021. Yleisesti ottaen tilinpäätös oli odotuksien mukainen, nähdäkseni jopa positiivinen, mutta markkina reagoi siihen silti negatiivisesti. Todennäköisesti lähinnä yleisen markkinakehityksen vuoksi.

Tilinpäätöksestä kävi ilmi muutamia asioita, joiden perusteella totesin aiemmat olettamani yrityksen liiketoiminnan oikeasta arvosta liian optimistiseksi. Tämä laski oman tarkennetun arvioni markkinahinnan alapuolelle, jonka vuoksi irtauduin positiostani. Onnekseni sijottaessani hyödynsin reilua turvamarginaalia mahdollisten virhearviointieni varalle. Keskiostohintani oli silti alle uuden arvion, joten turvamarginaalin vuoksi sijoitus oli silti tyydyttävä.

Componenta-sijoitukseni tulokset

Sijoitin Componentaan alunperin 25.9.2020. Silloinen ostohintani splittikorjattuna oli 3,13€/kpl. Myöhemmin loppuvuonna toteutettuun etuoikeusmerkintäantiin sijoitin täysimääräisesti merkintäoikeuksieni verran (1:1) ja sain sijoitettua myös toissijaisessa merkinnässä n. 25% merkintäoikeuksiani vastaavan määrän.

Tämän lisäksi merkintäoikeuksien perusteella annettujen väliaikaisosakkeiden tullessa kaupankäynnin kohteeksi, hyödynsin arbitraasia myymällä normaalin osakesarjani omistuksen splittikorjattuna hintaan 3,30€/kpl, ja ostin väliaikaisia myyntisummalla hintaan 3,10€/kpl, täten nostaen alkuperäisten osakkeiden lukumääräistä omistustani yli 5,5% (annin jälkeen n. 2,4%).

Kokonaissijoitukseni Componentaan oli:

  • 1438 kpl @ 3,13€, yht. 4 509€ (alkuperäinen sijoitus)
  • 1802 kpl @ 2€, yht. 3 604€ (merkintäetuoikeusanti + toissijainen merk.)
  • 80 kpl @ 0,175€, yht. 14€ (osakesarja-arbitraasi, sis. toimeksiantokulut)
  • YHT. 3320 kpl @ 2,44€ (8 090€)

Kaikki luvut ovat splittikorjattuja.

Tein tammikuussa allokaatiomuutoksen salkkuni yhtiöihin, myyden osan Componenta-sijoituksestani, siirtäen summan lähes kokonaisuudessaan Lehto Groupiin, jossa näin korkeamman potentiaalin ja pidemmän sijoitushorisontin.

  • Myyty 19.1.2021: 1820 kpl @ 3,07€ (5 580€)

Lopulta tänään 26.2.2021 julkaistun tilinpäätöksen perusteella sulatin loput Componenta-positiostani aiemmin mainituista syistä. Pidän Componentan pidempikatseista tarinaa edelleen mielenkiintoisena, mutta toistaiseksi seuraan sitä sivurajojen ulkopuolelta.

  • Myyty 26.2.2021: 1500 kpl @ 3,40€ (5 100€)

Sijoituksen kokonaistulos:

  • Ostettu 3320 kpl @ 2,44€ avg. (8 090€)
  • Myyty 3320 kpl @ 3,22€ avg. (10 690€)
  • Tuottoa: 2 600€ (32%)
Kohti uusia puolionnistumisia!

Kokonaisuudessaan Componentassa pikaisesti tapahtuneet suuret muutokset, ja oma liian optimistinen alkuperäinen näkymys, jättivät sijoituksen tuloksen odotuksistani. Kuitenkin positiivinen tulos ensimmäisestä sijoituksestani on positiivinen kokemus jo itsessään. Toistaiseksi jatketaan Lehto Groupin omistajana ja n. 60% käteispainolla. Etsin edelleen aktiivisesti uusia sijoituskohteita, ja yksi onkin jo lyhyenmatkan kiikarissa. Tunnustelen vielä hieman parempaa hintaa. Turvamarginaali osoittautui tärkeäksi jo Componentan osalta. Enköhän ole liian optimistinen jatkossakin.

Massiivista käteispositiota jälleen kantaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Lehdon tilinpäätös 2020

Lehto Group julkaisi vuoden 2020 tilinpäätöksensä eilen 18.2.2021. Tilinpäätös osui yhtiön antamien ohjeistuksien ylälaitaan, aiheuttaen melko positiivisen kurssireaktion (+11%).

Avaan tässä artikkelissa tulkintojani yrityksen tilinpäätöksestä ja päivitän oman Lehto-sijoitukseni näkymät ja tavoitteet. Toivon että lukija ymmärtää tekstin sisältävän kirjoittajan johtopäätöksiä, joten lukekaa skeptisesti, älkääkä varsinkaan käyttäkö allekirjoittaneen amatöörisijoittajan blogipostauksia sijoitusneuvoina.

Taloudelliset luvut

Yritys haarukoi Q3-tuloksen yhteydessä Q4:lle 150-170 miljoonan liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta. Toteutunut liikevaihto oli 169,7M€ ja liiketulos 4,9M€, osuen liikevaihdon osalta haarukan ylälaitaan, eikä liiketuloskaan jäänyt satoihin tuhansiin, mikä vaikutti olevan sijoituskansan arvio.

Koko vuoden luvut jäivät edelleen historiankirjoihin korjausvuoden lukuina, liikevaihdon (2020: 544,7M€) laskiessa -18,4% aiempaan vuoteen verrattuna (2019: 667,7M€), ja liike- ja nettotuloksen jäädessä negatiivisiksi (2020: -2,9M€ & -8,2M€). Molemmat tulosluvut antoivat silti helpotusta sijoittajien huolille suurempien tappioiden jatkumisesta (2019: -41,8M€ & -35,7M€).

Lehdon liiketoiminnan koko vuoden kassavirta oli 73,6M€ positiivinen. Huomattavasti normaalia liiketoiminnan tasoa korkeampi, saati sitten nykytilaa, ja selittyy käytännössä kokonaisuudessaan gryndituotannon vähennyksiä seuraavasta varaston pääomien vapautumisesta. Massiivinen kassavirtainjektio (ml. osakeannin nettovirta 19,3M€) mahdollisti yrityksen velkojen merkittävän leikkauksen. Yrityksen tase on nyt erinomaisella tolalla.

Ajatuksia tilinpäätöksestä ja esityksestä

Liikevaihdon lasku ei tullut yllätyksenä yhtiön kannattavuuden tervehdyttämisohjelman edetessä. Asuntoliiketoiminnassa parempikatteista, mutta pääomaa sitovaa gryndituotantoa on vähennetty johdon mukaan n. 25 prosentiin asuntotuotannon liikevaihdosta. Gryndituotantoa halutaan epäilemättä lisätä uudelleen yrityksen kääntäessä fokuksensa jälleen kasvuun, oletettavasti viimeistään strategiankauden päättyessä 2023.

Yhtiö ohjeistaa edelleen laskevaa liikevaihtoa vuodelle 2021, mikä on loogista tervehdyttämisohjelman jatkuessa ja yrityksen kokonaismarkkinan kehitysnäkemykset (laskeva) huomioon ottaen. Johto arvioi hoivaliiketoiminnan kasvavan lähivuosina, kun julkisen puolen asiakkaat aktivoituvat koronan jälkeen.

Yhtiö ohjeistaa positiivisen liiketuloksen vuodelle 2021, mutta CFO ei tarkentanut useista kysymyksistä huolimatta ohjeistuksen viitearvoja. Mielestäni ihan loogista, koska yritys on edelleen kannattavuuden eheyttämisvaiheessa, eikä muutenkaan toimi vielä täysin normaaleilla tasoilla. Miksi tehdä turhia ennustuksia 12kk päähän alati muuttuvassa tilanteessa.

Pidemmälle aikavälille webcast tarjosi merkittävää lisätietoa pitkäkatseiselle omistajalle. Yritys voi saavuttaa hyvän liiketuloksen (mutta ei merkittävää…) nykyisellä liikevaihdolla, ottaen huomioon erityisesti ei-skaalautuvat kulut tehtaiden käyttöasteen osalta. Lisäksi johto kertoi, että yrityksen tehdaskapasiteetti tukisi nykyisen käyttöasteen tuplauksen tai triplauksen, ennen uusia investointitarpeita. Täten yrityksen ei tarvitse kasvaa väkisin pienentääkseen tehtaiden kiinteitä kuluja, eikä sen tarvitse investoida kapasiteettiin keskipitkällä aikavälillä. Toisinsanoen yrityksen kasvupotentiaali on maksettu jo etukäteen, eikä se itsessään aiheuta merkittäviä ongelmia kannattavuudelle liiketoiminnan eheyttämisvuosina. Nice!

Oman sijoitusnäkymän muutokset

Laskin hieman arvioitani vuosittaisten investointien tarpeesta. En tehnyt muutoksia arviooni normaalista tuloksesta tai sen saavuttamisen aikatauluun. Arvioni yrityksen oikeasta arvosta nousi marginaalisesti.

Luottamukseni sijoituskeissiini (käännetarinaan) vahvistui. Kaiken kaikkiaan varsinkin tilinpäätösesitys-webcast vahvisti luottoa siihen, että johto tekee, ja on tehnyt, tarvittavia toimia tuloksen tervehdyttämiseksi, tulevaisuuden varmistamiseksi, ja että sänky on lyhyellä aikavälillä (<3v) pedattu uutta kasvupolkua varten. Uusi vuonna 2021 aloittava toimitusjohtaja mukaanlukien.

Mielestäni yrityksen osakkeet ovat edelleen merkittävässä aliarvostuksessa yrityksen oikeaan pitkän aikavälin arvoon nähden. Lehdon painoarvo salkusta on jo kolmannes, joten en lisäile positioon. Tämän tilinpäätöksen jälkeen uskon pysyväni omistajana vielä oikean arvon ylittyessäkin, koska näen yrityksellä olevan vielä merkittävästi kasvuvaraa, etenkin Suomen markkinalla, mutta myös Ruotsissa. Pidän yritystä edelleen keskivertoyrityksenä omalla yksinkertaisella skaalallani.

Iloisin omistajaterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Allokaatiomuutos osakesalkun yhtiöihin

Tein tänään 19.1.2021 allokaatiomuutoksen osakesalkkuni yhtiöihin. Myin osan Componenta-omistuksestani rahoittaakseni lisäykset Lehto-omistukseeni. Kirjoitan postauksessani ajatukseni allokaatiomuutoksen taustalla.

Osakesalkku ennen allokaatiomuutosta 19.1.2021.
Componenta-omistus kasvoi annin myötä liikaa

Kirjoitin Componenta-sijoituksestani aiemmin täällä. Alkuperäinen sijoituspäätökseni Componentaan oli sijoittaa 4 500€ pääomaa, eli n. 15% salkkuni varallisuudesta. Alkuperäiseen sijoituskeissiini ei oltu huomioitu mahdollista merkintäetuoikeusantia, ja sen tuomaa vaatimusta suuremmasta pääomasijoituksesta.

Edullisin ehdoin tarjotun merkintäetuoikeusannin, ja sitä edeltäneen kurssinousun myötä omistukseni Componentassa oli kasvanut markkina-arvolla mitaten jo yli 10 000€:oon, eli noin kolmannekseen salkkuni kokonaisvarallisuudesta.

Merkintäetuoikeusannin myötä aiheutunut laimennusvaikutus alkuperäiseen omistukseeni laski myös arviotani omistukseni intrisiittisestä – eli oikeasta – arvosta. Kansankielisesti alkuperäisen sijoitukseni tuottopotentiaali laski annin yhteydessä. Omistuksella on edelleen tuottopotentiaalia, mutta se on jonkin verran matalampi kuin mitä se oli ennen antia.

Ostin Lehtoa marraskuussa liian vähän

Kirjoitin Lehto-sijoituksestani aiemmin täällä vasta viikko takaperin. Sijoituksen Lehtoon tein kuitenkin jo marraskuussa 2020. Näin Lehdossa merkittävän tuottopotentiaalin.

Yhtiötä hinnoiteltiin kriisiyhtiönä, vaikka näkemykseni mukaan tulos oli laskenut vain väliaikaisesti. Liiketoimintaa oli laajennettu pahasti tappiollisiin korjausrakentamisprojekteihin. Liiketoiminta-alue on sittemmin pikaisesti lakkautettu, mutta sen ongelmat heijastuvat tulokseen edelleen.

Tuottopotentiaali Lehdolla sen ostopäivänä oli huomattavasti korkeampi kuin samaan aikaan merkintäetuoikeusannissa olleella Componenta-omistuksellani. En kuitenkaan tuolloin halunnut allokoida näihin kahteen käänneyhtiöön yhteensä enempää kuin 50% osakesalkun varallisuudesta, joten sijoitin Lehtoon vain 4 500€, eli n. 15% salkun kokonaisvarallisuudesta.

Lehdon hinta pörssissä on harmillisesti sittemmin noussut hieman (n. 17,5%), mutta onneksi kuitenkin hyvin vähän arvioimaani oikeaan arvoon ja kokonaispotentiaaliin nähden.

Lehdon parempi riskisuoja oikeuttaa suuremman allokaation

Tarkastin vuoden vaihteessa omistuksiani ja niiden sijoitustarinaa uudelleen. Tulin siihen tulokseen, että nykyisilläkin arvostuksilla omistan ennemmin Lehtoa 30% allokaatiolla, kuin Componentaa. Uskon edelleen molempiin yhtiöihin, mutta näistä kahdesta yhtiöstä Lehdolla on useita etuja Componentaan nähden.

Lehto on arvioni mukaan melko riskitön keskivertoyhtiö, jolla on kasvuvaraa omassa markkinassaan. Sillä on tehdasvalmisteisten moduulien vuoksi kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden, joskaan ei kestävää sellaista. Lehdon markkina-arvo on kutakuinkin sama kuin arvioni sen aineellisesta netto-omaisuudesta annin jälkeen, joka antaa riskisuojaa omistukselle. Tilinpäätös julkaistaan vasta helmikuun puolella. Näen Lehdossa yrityksen jota haluan omistaa, vaikka markkina-arvo ylittäisi oman arvioni yrityksen arvosta. Componentasta luovun jo aiemmin.

Pyrin välttämään jatkossa vastaavia allokaatiomuutoksia, koska en välitä erityisemmin treidauksesta aiheutuvista turhista toimenpidekuluista. Tämän pystyin perustelemaan itselleni turhan korkealla riskisemmän sijoituksen prosenttiosuudella.

Osakesalkku allokaatiomuutoksen jälkeen 19.1.2021.

Käteiskassaa epätoivosesti sijoittaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Modulaarista rakentamista osakesalkkuun – onko Lehdon vaikeat vuodet takana?

Alla lyhyesti osakesalkkuni toisesta sijoituksesta, jonka tein Lehto Groupiin. Jaan postauksessa tärkeimmät syyt tekemälleni sijoitukselle. En kuitenkaan avaa arvonmääritystäni.

Lehto Group -sijoitus 25.11.2020

Tein osakesalkkuni toisen sijoituksen Lehto Groupiin 25.11.2020. Viikkoa aiemmin Lehto oli ilmoittanut päättäneensä jo aiemmin ilmoitetun merkintäetuoikeusannin järjestämisestä. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkoi ostopäivänäni 25.11.2020.

  • Omistus: 4025 Lehto Groupin osaketta
  • Keskihinta: 1,118€
  • Sijoitettu pääoma: n. 15% osakeportfoliosta (4500€ + 9€ kulut)
Korjausrakentamisen ongelmat toivat poikkeuksellisia tappioita

Lehto Groupilla on ollut takanaan raskaat kaksi vuotta. Vuoden 2019 aikana yhtiö kirjautti tulokseen raskaita tappioita, ensisijaisesti pahasti kannattamattomista korjausrakentamisen projekteista, mutta myös heikentyneistä tuloksista muilta jo vakiintuneilta liiketoimialoilta. Yhtiö oli selvästi tehnyt virheen laajentaessaan ydinosaamisensa – moduulipohjaisen asunto- ja toimitilatuotannon – ulkopuolelle.

Korjausrakentamisprojektien virheitä maksellaan vielä vuonna 2020, kun tulos näyttäisi jäävän hieman pakkaselle. Mutta mielestäni reagointi virheeseen oli nopeaa. Harvoin näin merkittäviä yritysjohdon virhearviointeja korjataan parilla tappiollisella vuodella.

Kesäkuussa 2020 Lehto ilmoitti suunnittelevansa antia yhtiön kassan ja oman pääoman vahvistamiseksi. 18.11.2020 hallituksen päättämästä annista annettiin virallinen ilmoitus. Merkintäetuoikeusannilla kerättäisiin yhtiön kassaan 20M€. Annissa annettaisiin n. 29M uutta osaketta, ulkona olevien n. 58M osakkeen lisäksi.

Miksi sijoitin Lehto Groupiin?

Lehto Group antoi minulle positiivisen kuvan siitä, kuinka laajentuminen kannattamattomaan korjausrakentamiseen päätettiin pistää jäihin. Mikä tärkeintä, päätös tehtiin nopeasti, mutta minulle potentiaalisena omistajana tärkeää oli myös se, että sovitut työt päätettiin tehdä loppuun ja kohteet toimitettaisiin asiakkaalle pahasti tappiollisenakin. Yhtiö ei yksinkertaisesti pärjää pitkässä juoksussa, mikäli sillä ei ole tämänkaltaista asiakas ensin -mentaliteettia.

”If you believe in unlimited quality and act in all your business dealings with total integrity, the rest will take care of itself.”

Frank Perdue

Vuoden 2020 kvartaaliraportit piirsivät kuvaa ongelmien haihtumisesta yhdessä lopetetun korjausrakentamisliiketoiminnan kanssa. Tulos oli tervehtymässä ja kassavirta reilusti positiivista. Laskevaa liikevaihtoa vaikuttaisi kauhistelleen moni, mutta eikö se ole looginen jatkumo lopetetuille liiketoiminnoille, tiivistetyille tilauskirjoille, sekä hieman laskusuuntaan kääntyvälle rakennusmarkkinalle?

Ostoaikoihin käynnissä ollut merkintäetuoikeusanti oli mielestäni jokseenkin epäolennainen yhtiön menestyksen kannalta. Varat tulisivat kyllä helpottamaan yhtiön rahoitusongelmia, mutta yhtiön finanssit eivät nähdäkseni olleet kriisissä. Pidin osakeantia kaikinpuolin neutraalina holdaavalle omistajille, mutta positiivisena minulle itselleni, koska se loi erinomaisen paikan ostoon.

Oletin merkinnän menevän läpi täysimääräisenä, ja teinkin sijoitukseni sillä oletuksella. Ostin pörssistä vanhoja osakkeita hintaan 1,118€/kpl, eli ostin yritystä hieman alle 100M€ valuaatiolla, mikäli oletukseni annin täysimääräisestä läpimenosta piti paikkansa. Tyydyttävä hinta yhtiöstä, joka saisi annista kassaan 20M€ helpotusta, ja joka vielä ennen vuotta 2019 teki neljä vuotta putkeen nettotulosta yli 20M€ vuodessa, yhteensä 131M€.

Yhtiö on todistanut pörssikautensa aikana tehdasesivalmisteisen moduulirakentamispohjaisen liiketoimintamallinsa kannattavuuden asumis- ja toimitilarakennuksen toimialoilla. Sillä oli vahvaa kasvua näillä toimialoilla, ja mielestäni edelleen tilaa varastaa markkinaa isommilta kilpailijoiltaan. Odotan yrityksen keskittyvän jatkossa ennen kaikkea näihin ydinliiketoimintoihin.

Lehdolla on tahtoa keskittyä kehitystyössään puurakentamiseen. En ole tämän liiketoiminnallisista prospekteista yhtä innoissani, kuin ns. ideajohtajaksi väistyvä nykyinen pääomistaja-toimitusjohtaja. En ole kuitenkaan sen suhteen negatiivinen, enemmänkin neutraali. Tehdasvalmisteisilla puuelementtirakenteilla on varmasti paikkansa liiketoimintakentässä. Toivon vain, että puurakentamista ei lähdetä viemään eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Toivon että sen rahoitukseen vaaditaan vain pieni osa ydinliiketoiminnan (toivottavasti) erittäin mehukkaista tuloksista. Onneksi tyhjästä ei tarvitse lähteä liikenteeseen – Lehdolla on jo tänään kyvykkyys toimittaa jopa neljäkerroksisia puurakenteisia kerrostaloja.

Sijoituksen jälkeen tapahtunutta

Merkintäetuoikeusanti ylimerkattiin reilusti, eikä toissijaisesta merkinnästä saanut merkintäoikeuksia käyttämätön toissijaismerkitsijä, kuten allekirjoittanut.

Kurssi on korjaantunut jo hieman ylöspäin sijoitukseni jälkeen. Korjaantumisvaraa on edelleen omaan arviooni yrityksen todellisesta arvosta.

Innolla vuoden 2020 tilinpäätöstä odotellen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Sijoitusstrategia

Miten, mihin, ja milloin sijoitan osakesäästötililläni?

Aiemmin kirjoitin osakesäästötilin olevan todennäköisesti paras sijoitustili pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Tässä postauksessa kerron tarkemmin strategiastani osakesäästötilin sisällä sijoittaessani. Jaan mielipiteeni hyvän yrityksen tunnusmerkeistä, mutta en syvenny omaan yritysten arvonmäärittelyyni.

Lähtökohdista

Aika on rajallista. Työssäkäyvänä minulla ei ole rajattomasti aikaa sijoitustoiminnalle taloudellista vapautta etsiessäni. Joudun tekemään kompromisseja siinä mihin käytän aikani.

Olen luonteeltani hyvin analyyttinen. Jos kiinnostun aiheesta, kiinnostun siitä oikeasti. Käytän kaiken ylimääräisen aikani kiinnostuksen kohteeni syvälliseen ymmärtämiseen. Oli se sitten uusi harrastus, mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, tai vaikka uusi konsolipeli. Vaimokin muistuttelee aika ajoin.

Samoin perehdyin osakesijoittamiseen yhtenä taloudellisen vapauden tavoittelemisen keinoista. Aihe itsessään ei ollut mikään uusi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. En kuitenkaan koe saaneeni merkittävää hyötyä sijoitustoimintaan koulutuksestani. Opin ymmärtämään merkityksettömiä tilastoja, laskemaan täysin turhia tunnuslukuja kuten betaa… (varianssi ei ole riski, se on mahdollisuus!). Kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin kursseilta sain pohjaa yksittäisten yritysten taloudellisten lukujen tarkastelun aloittamiseksi. Mutta vain aloittamiseksi…

Keskitetty portfolio

“It is a mistake to think that one limits one’s risks by spreading too much much between enterprises about which one knows little and has no reason for special confidence… One’s knowledge and experience are definitely limited and there are seldom more than two or three enterprises at any given time in which I personally feel myself entitled to put full confidence.”

John Maynard Keynes

Minulle soveltuva suorien osakesijoituksien sijoitusstrategia on ehdottomasti keskitetty portfolio. Keskitetyn portfolion lisäksi koen että riittävä mahdollisten sijoitusten joukko on Helsingin pörssi. Sijoitusideoiden saaminen ja mahdollisten sijoitusten seuraaminen kotimarkkinoilta onnistuu osittain jo pitämällä silmät auki jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haluan myös investoida kotimaahani periaatesyistä.

Rajallisen tehtävään allokoitavan ajan vuoksi en voi seurata tiiviisti kymmeniä tai satoja yrityksiä. Sen sijaan yritän saada sijoitettuani salkkuni varallisuuden vain muutamaan yritykseen kerrallaan, ja seurata niitä hyvinkin tiiviisti. Kolmesta-viiteen yritystä on enemmän kuin tarpeeksi riskin hajauttamiseksi, mikäli tuntee yrityksensä hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan sääntö, vaan enemmänkin suuntaviivaus. En jätä kuudetta sijoitusta tekemättä, mikäli kohde on yhtä laadukas kuin aiemmat viisi ja sitä tarjotaan vähintään yhtä edullisin ehdoin. Toisaalta en myy aiemmin hankittuja pois uuden idean tieltä, mikäli niiden sijoituskeissi on edelleen validi, eikä hintakaan ole merkittävästi yli oman arvioni yrityksen oikeasta arvosta.

Koen analyyttisen luonteeni tukevan keskitetyn portfolion strategiaa. Koska haluan luonnostaan paneutua kiinnostuksen kohteisiini syvällisesti, en olisi koskaan valmis sijoittamaan, mikäli oma analyysini jäisi pintaraapaisuksi. Saan kilpailuetua instituutionaalisia sijoittajia, ja analyytikkoja vastaan, koska en ole sidottu arvostamaan yrityksiä suhteessa toisiinsa. 50% verrokkiryhmää halvempi 1€ kolikko on mielestäni silti kallis, jos se maksaa 2€.

Mahdollisesti mielenkiintoisten yritysten tunnuspiirteitä

Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the mediocre.

Warren E. Buffett

Laatuyritys omaa mielestäni muutamat tietyt ominaisuudet. Nämä ominaisuudet tekevät laatuyrityksestä täydellisiä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Jos saan salkkuuni kolmekin laatuyritystä alennuksesta, olen tyytyväinen salkkuni hajautukseen. Keskivertoyrityksiä tarvitsisin useamman, mutta laatuyrityksen ominaisuudet tekevät siitä vähäriskisemmän sijoituskohteen pitkäaikaisesti. Olettaen että laadusta ei ole maksettu liikaa. Turvamarginaali ennen kaikkea.

Kilpailuetu

Laatuyrityksellä on vahva kilpailuetu muihin saman markkinan yrityksiin nähden. Kilpailuetu voi näkyä monella eri tavalla. Kulutustuotteissa se voi olla rikkomaton brändi, kuten Apple tai Marimekko.

Teknologiayrityksissä se voi olla pitkällä patentilla suojattu valmistus- tai ominaisuusetu, jota voidaan kaupallistaa ”omalla monopoliasemalla” tai lisensoimalla teknologia muille toimijoille.

Niche-teollisuudessa se voi olla luonnollinen maantieteellinen monopoliasema. Kilpailuetu näkyy yleensä kilpailijoita parempana hinnoitteluvoimana, joka valuu mukavasti alariveille.

Vahva kassavirta

Laatuyrityksellä on vahva ja ennustettava kassavirta. Vahva kassavirta kertoo yrityksen tuloksen terveydestä. Kirjanpitokikkailuilla tuloslaskelmaa saa kaunisteltua vuositasolla, ja huonot vuodet voidaan piilottaa ”kertaluontoisten kulujen” ja ”oikaistujen tuloksien” taakse.

Kassavirta ei valehtele – se kertoo mistä rahaa valuu yritykseen sisään, ja mistä ulos. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Yrityksen pitkäkatseista omistajaa kiinnostaa yrityksen tuottama kassavirta, joka valuu hänen taskuihinsa joko 1) osinkojen, 2) yrityksen omien osakkeiden oston, tai 3) kassavirralla kustannettujen kasvuinvestointejen kautta, jolla vastaavasti kasvatetaan tulevia kassavirtoja.

Hyvä johto investoi vain kannattavaan kasvuun

Ah, kannattavat kasvuinvestoinnit. Kolmas laatuyrityksen tunnusmerkki, oma ehdoton feivöritti, koska se kertoo useastakin asiasta. Se ilmenee usein ROIC%-luvusta (return on invested capital, %), jota Charlie Mungerkin on kommentoinut olevan sijoittajalle yrityksen tärkein tunnusluku. Jatkuvat kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen johdon laadusta. Hyvä yritysjohto osaa ensisijaisesti allokoida yrityksen varoja, ja toissijaisesti johtaa yrityksen operatiivista toimintaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta huono yritysjohtaja saa yrityksen tulevaisuuden kuralle nopeammin ja pitkäkestoisemmin missaamalla ensin mainitun.

Toisaalta kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen jatkuvista kasvumahdollisuuksista. Mikäli kasvuinvestoinnit pysyvät vähintään yhtä kannattavana, kuin yrityksen aiempi liiketoiminta, yrityksellä on todennäköisesti vielä aikaa kasvaa, ja siten kasvattaa omistajansa kukkaroa tyydyttävällä tavalla. Trendinomaisesti heikkenevä kasvuinvestointien kannattavuus kielii potentiaalisen kasvun tulevansa tiensä päähän.

Kun yritys pystyy investoimaan kannattavasti aiempia kassavirtojaan, omistajan näkökulmasta nämä varat sijoitetetaan hänen puolestaan reaali P/B ratiolla 1. Koitappa löytää laatuyritys tuolla hinnalla pörssistä johon sijoittaa, ja mieti seuraavan kerran kahdesti ennen kuin pyydät laatuyrityksen yhtiökokouksessa suurempaa osuutta yrityksen tuloksesta jaettavan osinkojen muodossa.

Tänään joudun tekemään kompromisseja myös sijoituksissani

Valitettavasti tänään elämme yhtä historian surkeimmista ajoista osakesijoittajan näkökulmasta. Osakkeiden hintakehitys on karannut käsistä, ja joukkona niitä arvostetaan reilusti korkeammalla kertoimella historialliseen keskiarvoonsa nähden. Se ei tarkoita etteikö hyviä sijoituskohteita voisi löytää, mutta se pienentää niiden löytämisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Sain osakesäästötilille sijoitettavan perintövarallisuuden käyttööni kesäkuussa 2020. Osakkeiden hinnat olivat nousseet jo lähes maaliskuun 2020 ”romahdusta” edeltäville tasoille. En löytänyt mitään ostettavaa. Jos jokin laatuyritys oli ollut ostohinnoissa maaliskuun pohjilla, se ei ollut sitä enää kesäkuussa.

Lähtökohtaisesti pyrin olemaan kärsivällinen ostojen kanssa, mutta 100% käteispositio usean vuoden oletuksella ei lämmitä. Laatuyrityksiä on vaikea löytää alennuksesta sijoittajalle hyvinäkään aikoina. Saadakseni varallisuutta sijoitettua, jouduin laajentamaan mahdollisten sijoitusten joukkoa ainakin hetkellisesti ”laatua halvalla, omista pitkään”-ideologiastani, kohti ”keskivertoa halvalla, omista kunnes arvo on realisoitunut lähelle omaa arviota yrityksen oikeasta arvosta”. Täältäkään on tänään vaikea löytää ostettavaa.

Viitekehys osakesijoituksien allokaatiolle

Koska en halua täyttää salkkuani keskivertoyrityksillä, määrittelin itselleni säännöt siitä, kuinka paljon salkun varallisuudesta voin sijoittaa ”minkäkin laatuiseen yritykseen”, ja millä alennuksella omaan arviooni yrityksen oikeasta arvosta. Täten salkussa on aina käteistä laadukkaiden yritysten hankinnalle, kun tilaisuus siihen avautuu. Tämä viitekehys on ensimmäinen drafti, jota korjailen varmasti tulevina vuosina suuntaan tai toiseen.

Ostot, ylärajaan salkun varallisuudestaLaatuyrityksetKeskivertoyrityksetKeskivertoyritykset, riskinen
35%:iin asti-33%-33%-50%
50%:iin asti-33%-50%-67%
70%:iin asti-33%-67%N/A
85%:iin asti-50%N/AN/A
100%:iin asti-67%
N/AN/A
Salkun prosentuaalinen alennusvaatimus ja yritystyypin maksimiallokaatio.

Laatuyrityksen tunnuspiirteitä kuvailin aiemmassa kappaleessa. Kiteytettynä se omaa vahvan kilpailuedun, vahvan kassavirran, ja sillä on osaava johto, kannattavat kasvuinvestointimahdollisuudet. Tähän kategoriaan pääsee tänään vain muutamat yritykset Helsingin pörssistä.

Jokseenkin riskitön keskivertoyritys on estabiloitunut yritys, jonka voin olettaa näkyvän yrityskentässä vielä 10 vuoden kuluttua, mutta joka ei kuitenkaan täytä laatuyrityksen kriteerejä. Tähän kategoriaan pudonnee käytännössä ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistan yrityksistä. Jotain esimerkkejä: Aktia, Fiskars, Valmet, Stora Enso. Omasta salkusta Lehto Group pudonnee tähän kategoriaan myös, vaikka yrityksen viime vuosien korjausrakentamishankkeiden vaikeuksien vuoksi moni pudottaisi yrityksen kategoriaa alemmas. Onneksi voin tehdä omat kategorisointini. Lehto-sijoituksestani myöhemmin lisää.

Jokseenkin riskinen keskivertoyritys on aiemmasta derivoituna yritys, jolla on yksi tai useampi riski, jonka vuoksi yritys ei välttämättä näy yrityskentässä enää 10 vuoden kuluttua. Tähän kuuluu myös ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistasta. Esimerkkinä omasta salkusta: Componenta, joka on pieni sopimusvalmistaja metalliteollisuudessa, jolla riskinä esim. palveltavan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta. Sisältää myös muita epävarmuustekijöitä. Lue lisää Componenta-sijoituksestani täältä.

Omistusten seuranta

Seuraan omistamiani yrityksiä hyvin tiiviisti. Luen kaikki yrityksen pörssitiedotteet ja seuraan uutisointia yrityksestä. Katson yrityksen tuottamat videot, markkinointimateriaalit ja kuuntelen toimitusjohtajan kommentit haastatteluissa. Luen analyytikkojen raportit, koska siellä on usein hyviä pointteja taustatiedoista, joita voin tarkastella itse syvemmin.

Katson myös analyytikon kootut arvaukset, eli ennustusosion, huvittuneena sanomalehden sarjakuvaosion tapaan. Ja ihan oikeasti vain huvittuakseni. Suositusten arvo on nolla, eikä se ole edes analyytikkojen syytä. Yritystä ei vain yksinkertaisesti voi arvostaa 12 kuukauden kiitoradalla. Sama kun koittaisi laskeutua jumbojetillä maantien ohituskaistalle. Sokkona.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut tilinpäätöstiedotteiden taloudellisten lukujen kehityksestä. Toki luen myös kvartaaliraportit, koska niistä saa usein hyödyllistä lisätietoa esim. yrityksen hankkeiden etenemisestä, mutta en lue niitä luvut edellä. Seuraan myös lähimpien kilpailijoiden menestystä pintapuolisesti, saadakseni kuvan yritykseni liiketoimen kokonaismarkkinan kehityksestä.

Yritysten tulevaisuuden näkymät eivät muutu useita kertoja päivässä. Ne harvoin muuttuvat useita kertoja vuodessa. Ne eivät muutu, koska kuluttajaluottamus tai teollisuusindeksi on noussut tai laskenut. Ei, jos sijoituksien horisontti on omistajan tavoin lähtökohtaisesti pitkäkatseinen, yli syklien, tai ikuisesti. Spekuloijat spekuloikoon sydämensä kyllyyksiin. Harva jopa voitollisesti.

Koska sitten myyn?

Sijoitan laatuyrityksiin pitkäjänteisesti. Osta ja omista. Eli seuraa todella tarkasti, mutta reagoi vain ääritapauksissa. Jos omistamaani laatuyritystä ostetaan pörssistä naurettavan korkealla hinnalla – fine, myydään pois, koska varat saan sijoitettua varmasti tehokkaammin. Yritys menettää ainoan asiakkaansa, jonka liiketoimintaan koko arvonmääritykseni perustuu – fine, myydään pois, koska sijoituskeissi on oikeasti muuttunut. Koko liikevaihdon häviäminen on sijoitustoiminnassa riski. Yrityksen osakkeiden hinnan muutos ei ole riski – se on mahdollisuus – myydä todella kalliilla, ostaa todella halvalla, tai olla reagoimatta kokonaisuudessaan.

Keskivertoyritykset myyn herkemmin, hyvinkin riippuvaisesti siitä, saanko sijoitettua varat parempaan yritykseen, ja halvemmalla, aiemman kappaleen vaatimukset huomioiden. Suorittaakseni tällaisen vaihtotoimenpiteen, hintaeron tulee olla huomattava. Esim. nykyinen omistus +50% oikeasta arvosta, ja vaihtokohde -50%. En vexlaa pienillä eroilla, koska miellän sen treidaukseksi, josta aiheutuu turhia ylimääräisiä kuluja, ja koska yritysten arvonmääritys ei ole tarkkaa tiedettä. Jos vaihtelisin yrityksiä arvojakaumalla +10%/-10%, ottaisin merkittävän riskin, koska oman arvonmääritykseni tulisi olla melko tarkka. Ja realisoisin varman riskin myynti- ja ostokuluista. Usein.

Riskiset keskivertoyritykset myyn, kun yritystä ostetaan pörssissä lähellä sille määrittelemääni käypää arvoa. Näiden osalta en odottele parempaa ostokohdetta. En ostaisi näitäkään yrityksiä, jos en odottaisi yrityksen pärjäävän vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä (10v). Tiedostan kuitenkin että yksi tai useampi mahdollisesti realisoituva riski näiden yrityksen osalta on olemassa.

Näistä lähtökohdista laatuyritysten metsästykseen,

Arvo Laatu