Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Hyvää uutta vuotta! – Taloudelliset tavoitteeni vuodelle 2021

Vuosi 2020 on taputeltu. Menneen vuoden merkittävimmät tavoitteet allekirjoittaneelle, oli korjailla pitkään vinksallaan ollutta taloutta negatiivisen oman pääoman korkojen makselusta, positiivisen oman pääoman talouteen. Toisinsanoen kulutusluotot on maksettu ja korkoja maksetaan enää opintolainasta. Okei, okei. Korkoja maksetaan myös asuntolainasta, mutta se on sentään tuottava assetti, joka maksaa korot itsessään.

Uusi vuosi startataan totuttuun tapaan “uudenvuoden lupauksilla”, mutta koska niistä ei tunnetusti koskaan pidetä kiinni – olkoon minulla vain tavoitteita. Olen määritellyt vuodelle 2021 seuraavat taloudelliset tavoitteet taulukoituna, ja alempana avattuna:

1. Säästän palkkatuloistani vähintään 15 120€

Koska sijoitettava pääomani on vielä suhteessa pieni palkkatuloihini verrattuna, lisäpääoman säästäminen on prioriteettini numero uno. Mitä nopeammin saan pääomaani kasvatettua ja sijoitettua, sitä parempi. Nyt nurkissa ei pyöri vielä jälkikasvua, ja korona painaa kulutusta alaspäin. Koskaan ei ole ollut parempaa aikaa maksimoida säästöjä ja lisätä sijoitettavaa pääomaa.

15 120€ on noin 45% nettotuloistani ennen lomarahoja ja mahdollisia tulospalkkioita.

2. Varaan säästöistäni opintolainan maksua varten vähintään 10 320€

Moni teistä lukijoista oli vahvasti eri mieltä suunnitelmastani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Voisin ehkä sijoittaa varat tehokkaammin, mutta aion pitää kiinni suunnitelmastani. Ja vaikka haluan saavuttaa taloudellisen vapauden mahdollisimman nopeasti, en halua käyttää sen saavuttamiseen merkittävää velkavipua. Mielenrauha ennen kaikkea.

MUTTA, kuten postauksessani kerroin – jätän itselleni takaoven käyttää opintolainan maksamiseen varatut varat sijoituksiin, mikäli markkinoilla on merkittävää epävakautta. Tämä vaatisi kuitenkin huomattavia ja ilmiselviä alennuksia yhtiöiden oikeisiin arvoihin. Maaliskuuta 2020 vastaava kevyt -30% korjausliike jo valmiiksi korkeilta arvostustasoilta tuskin muuttaisi vielä suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mikäli onnistun tavoitteessani, jäisi vuoden 2021 jälkeen negatiivista pääomaa korjattavaksi enää n. 6 500€.

3. Säästän sijoitusasunnon pääomatuotoista ja palkkatuloistani 6 390€ uuden asunnon hankintaa varten

Tämä on täysi toisinto kuluneelta vuodelta. Säästän kuukausittain 400€ uutta asuntoa varten, sekä lyhennämme sijoitusasuntomme lainaa vuokratuottojen ylijäämän verran (oma osuuteni n. 132,5€/kk). Tällä hetkellä 400€ kuukausisäästösumma sijoitetaan parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Varojen sijoittaminen osakkeisiin ei käy Laatulassa päinsä, koska säästöaika on oletettavasti alle 10 vuotta.

4. Oma pääomani kasvaa 50 000€:oon

Tämähän kuulostaa jo ihan hyvältä pesämunalta. Hyvä alku sijoitustoiminnalle. Jos päädyn määrittelemään taloudellisen vapauden arvoksi 1 000 000€, olen prosentuaalisesti jo 5% vapaa.

Entäs ne sijoitustuotot? Enkö meinaa saavuttaa 50% kasvua osakesäästötililleni vuonna 2021? Toivottavasti, mutta tuskin. Viime vuosikymmen on vääristänyt “sijoittajien” odotuksia realistisista pitkäkestoisista vuosituotoista. Tähtään 15% keskimääräiseen tuottoon osakesäästötilillä tästä päivästä taloudellisen vapauden saavuttamiseen saakka, ja tämäkin tavoite on vähintään kunnianhimoinen. 50% tuotto-odotukset on jotain Don Trumpin mediapuheen ja hulluinhuoneen pääsykokeiden väliltä.

Se, tuottaako sijoitustoimintani vuonna 2021 +50% vai -30% näennäistä pääoman kehitystä on minulle täysi mysteeri. Siihen vaikuttaa vuositasolla pääasiassa pörssin markkinakehitys, osittain omistamieni yritysten liiketoiminnan kehitys, ja vain hitusen oma sijoitustoimintani menestys. Oletan, että 20 vuoden otannalla oman sijoitustoimintani merkitys on suuri, mutta en näe hyötyä asettaa mitään tavoitetta yhden vuoden seurantajaksolle.

Vuoden päästä samoihin aikoihin merkataan kirjoihin joku luku tältäkin saralta, mutta tänään tärkeintä on lisätä pääomaa säästämällä palkkatuloista. 20 vuoden kuluttua sijoitustoiminnan menestys on toivottavasti tärkeämpää.

Menestyksekästä ja säästeliästä vuotta kaikille toivoen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Miksi maksan opintolainani pois etuajassa?

Olen iloinen, että sain useita kommentteja Sharevillen puolella liittyen ensimmäiseen blogipostaukseeni. Suurin osa kommenteista liittyi suunnitelmaani maksaa opintolainani pois ennenaikaisesti. Siihen varatut varathan voisi sijoittaa melko riskittömästi, koska opintolainan ehdot ovat edulliset. Olen osittain samaa mieltä, mutta velkasijoittaminen on silti monimutkainen asia. Yritän avata tässä postauksessa hieman ajatusmaailmaani velkasijoittamisesta yleisesti, mutta myös tarkentaa suunnitelmiani opintolainan ennenaikaisesta pois maksamisesta.

Miksi opintolaina voi olla erinomainen sijoituslaina?

“Using leverage can produce superior results when the going is good, but it can wipe you out when events fail to conform to your expectations. One of the hardest things to judge is what level of risk is safe. There are no universally valid yardsticks; each situation needs to be judged on its own merit. In the final analysis you must rely on your instincts for survival.”

George Soros

Jos minun pitäisi valita jokin lainatyyppi sijoituslainaksi – se olisi opintolaina. Opintolainan ehdot ovat yleisesti erinomaiset sen ottajalle. Maltillinen marginaali. Pitkä maksuaika. Vakuudeton. Jos sijoittaisin tänään opintolainani rahallisen määrän indeksiin, ja vuoden päästä indeksi olisi -50%, pankki ei soittelisi perään.

Toisaalta indeksi voisi olla muutaman vuoden kuluttua myös +50%. Opintolainan sijoittaneen on helppo hymyillä nousumarkkinan jälkeen. Hänellä on vaihtoehto myydä pois lainan osuus, maksaa laina pois, ja jättää “ilmainen” 50% osuus kerryttämään eläkettä. Tähän väliin disclaimer: toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta on monille valitettavasti näyttänyt “uutena totuutena”- aina ei mennä ylöspäin.

Tämän hetkisellä korkotasolla voi säästötileiltä saada jopa korkeampaa korkoa, kuin mitä itse opintolainastaan maksaa. Tätä spreadia voi toki hyödyntää käytännön riskittömästi, mutta marginaalit ovat hyvin pieniä.

Opintolainan käyttäminen sijoituslainana on jokaisen henkilökohtainen päätös. Lainarahalla sijoittaminen paisuttaa markkinan tuottoja, mutta se yhtälailla paisuttaa myös markkinan tappiota. Opintolaina ei ole sijoituslainana aggressiivisemmasta päästä sen edullisten ehtojen vuoksi, mutta opintolainasijoittaminen ei ole silti ilmainen lounas. Markkinat voivat pysyä tällä hintatasolla seuraavat 17 vuotta, kuten se on monesti tehnyt aiemminkin. Tällöin opintolainan sijoittaminen maksaa sijoittajalleen korkojen ja lainan hoitokulujen verran.

Vanhempi kuva DJIA-indeksin hintakehityksestä kertoo tarpeellisen sivuttaisien markkinoiden potentiaalisista kestoista.
Velkasijoittamisesta

“To finish first, you must first finish.”

Juan Manual Fangio

On vaikea mennä konkurssiin jos ei ole velkaa. Itseasiassa se on mahdotonta. 100% konkursseista johtuu velasta. Sekä yrityksien, että yksityishenkilöiden osalta. Jos vältän velan, vältän pääoman täysimääräisen tuhoutumisen. Tämä on vaatimus taloudellisen vapauden saavuttamiseksi.

Velkavipu on vaarallinen instrumentti markkinoilla, joissa osallistujien käyttäytymistä ajaa enemmän uutisotsikot ja markkinan aiempi käyttäytymishistoria, kuin niiden yritysten taloudellinen kehitys, joita markkinoilla kaupan olevat fraktionaaliset omistusosuudet edustavat.

Argumenttina velkavivun puolesta saattaa kuulla sanottavan, että käyttäväthän yrityksetkin velkavipua operaatioissaan. Muutama ongelma. Yritykset osaavat käyttää velkavipuaan keskimäärin paremmin kuin sijoittaja, koska he tuntevat mitä yrityksen taloudessa oikeasti tapahtuu. Sijoittaja pääasiassa spekuloi lyhyen tähtäimen muutoksia.. eikä edes yrityksen taloudessa, vaan osakemarkkinoiden hintakehityksen osalta. Toiseksi – yrityksetkään eivät ole immuuneja velkavivusta johtuville ongelmille.

This time it’s different, 2020 version (nollakorot)

Nykyisessä talousympäristössä, jossa korot ovat olleet historiallisesti kroonisen alhaisia, ja jossa korona-pandemian vuoksi yrityksiä ei kirjaimellisesti voida hakea konkurssiin, muutoin kuin yrittäjän itsensä toimesta, velkavivun vaarat ovat suuremmat kuin koskaan.

“This time it’s different – korot eivät tule nousemaan ainakaan kymmeneen vuoteen, koska…”. WHAT? Millä perusteella? Kukaan ei tiedä miten korot tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa. Ei edes ne henkilöt Fedissä tai EKP:ssa, jotka asettavat ohjauskorkoja. Emme voi ennustaa inflaation kehitystä. Jos inflaatio nousee 5%-vuositasolle, veikkaisin, että emme elä enää nollakorkoympäristössä. Tästä voi myös päätellä kääntäen, että emme voi tietää, että korot nousisivat. Ne voivat toki pysyä nollassa seuraavat 10 tai 20 vuotta. Mutta rohkenen sanoa, että reilusti alemmas ne eivät enää laske.

Arvolla on asiaa nollakorkomaailman kuolevaisuudesta.

Hypoteettisesti – oletetaan että korot nousevat 5%-tasolle nopeasti. Kuinka markkinat reagoivat osakkeiden hintoihin, kun lainamarkkinalta saa jälleen positiivista tuottoa? Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että osakkeiden hinnat tulevat alas.

Okei – no entäs jos sijoitan opintolainaani vastaavan summan tänään indeksiin, ja korot nousevat 5%:iin? Se “varma ilmainen lounas” ei enää ollutkaan ilmainen lounas. Historiallisesti pääsemme uudelleen nolla- tai negatiivisen koron ympäristöön ehkä n. 80 vuoden kuluttua. 80 pitkää vuotta aikaa maksaa korkeampia korkoja opintolainasta. Toki yrityksen arvot kasvavat vuosittain, ja esimerkki on kärjistetty, mutta lyhyessä ja keskipitkässä juoksussa (1-25 vuotta) tuotot voivat jäädä negatiiviseksi.

Pointtini ei ole sanoa että velkasijoittaminen olisi pahasta. Pointtini on tuoda esiin se, että velkasijoittaminen edes edullisella opintolainalla ei ole varmaa tuottoa. Varsinkaan nykyisessä, erittäin poikkeuksellisessa markkinaympäristössä.

Sijoittaisinko koskaan velkarahaa osakeindeksiin?

“For an individual investor, debt can be disastrous, making it even harder to stay in the game – both financially and emotionally – when the market turns against you.”

Guy Spier

En ole niin negatiivinen opintolainan sijoittamiseen, kuin ensimmäinen postaukseni, vastaukseni kommentteihin sharevillessä, tai ensimmäiset kappaleet saattavat antaa ymmärtää.

Yritän olla ottamatta markkinanäkemystä, mutta osakkeiden hinnat ovat tänään keskimäärin paljon normaalia korkeammalla. Näen paljon katalysaatoreita keskimääräisten arvostustasojen korjaantumiseksi historiallisiin normeihin, enkä näe yhtäkään jolla voisi perustella nykyiset arvostustasot pitkäkestoisesti. Täten en sijoita yksittäistä suurempaa summaa indekseihin tänä päivänä. Varsinkaan velkarahalla.

Mikäli markkinoiden arvostustasot korjaantuvat reilusti alle historiallisten keskiarvojensa, voin sijoittaa opintolainani maksua varten säästetyt varat osakeindekseihin. Tällöin hyväehtoisen velkavivun, kuten opintolainan, sijoittaminen voidaan jopa Arvon mielestä perustella hyvin mielin. Tämän päivän markkinatasoilla se on nähdäkseni vain vaarallista.

Kuinka säästän opintolainan ennenaikaista maksua varten?

Opintolainani lyhennykset juoksevat jo kuukausittain perivän pankin toimesta. Lyhennän lainaa n. 110€ kuukausittain. Koska muu asiakkuuteni on toisessa pankissa, eivätkä pankit suostu siirtämään opintolainoja keskenään, saan maksaa tästä huvista 7,50€ kuukaudessa. Lisäksi puolivuosittain maksan kertyneen koron summan kuukausimaksun yhteydessä.

Lainalyhennyksen ja siihen liittyvien lisämaksujen lisäksi säästän palkastani tänään kuukausittain opintolainan maksua varten noin 500€. Lisäksi olen budjetoinut lainan maksua varten myös seuraavan kahden kevään tulosbonukset, jotka ovat vuosittain keskimäärin nettona arviolta 5000€. Täten oletan saavuttavani opintolainan maksuun vaaditun rahasumman seuraavan 18kk kuluessa. Siihen asti rahat säästetään parasta korkoa tarjoavalle säästötilille. Tänään 8.12.2020 se on Svea Ekonomi @ 0,80%/v. Samalla tilillä makuutan osakesäästötilille tarkoitettuja varoja, joita en ole vielä saanut sijoitetuksi.

Kirjoitan myöhemmin auki oman talouteni, kuinka paljon säästän mihinkin tarkoitukseen kuukausittain tänään, ja kuinka se muuttuu opintolainan maksettuani. Kirjoitan lähiviikkoina myös yksityiskohtaisen postauksen sijoitusstrategiastani. Voi olla, että joudun jakamaan jälkimmäisen useaan osaan.

Toivottavasti tämä postaus selvensi kantaani opintolainan sijoittamisesta, ja velkasijoittamisesta ylipäätään. Mikäli olet eri mieltä kanssani – hyvä! – jatketaan keskustelua Sharevillen puolella. En väitä olevani oikeassa, vaikka saatankin argumentoida kärkkäästi. Se on vain luonteeni. Mutta sijoitan omat rahani oman analyysini perusteella. Mahdollisimman riskittömästi. Tai ainakin välttäen turhat riskit.

Varovasti liikenteessä,

Arvo Laatu