Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Osakesäästötilin ensimmäisen vuoden tilinpäätös

Sain osakesäästötilille sijoitettavan varallisuuden 29 350€ käyttööni kesäkuussa 2020. Varallisuus on siis ollut sijoitettavanani nyt jo vuoden, joten on aika tehdä katsaus ensimmäiseen vuoteen osakesijoittajana.

Kuinka sijoitan osakesäästötilillä?

Rule number 1: Don’t lose money.

Rule number 2: Never forget rule number 1.

W. E. Buffett

Sijoitusfilosofiani suorien osakkeiden osalta on simppeli. Sijoitetaan yritykseen, jos ja vain jos sijoitus koetaan turvalliseksi, ja erittäin kannattavaksi. Muuten makuutetaan rahaa tilillä kunnes tilaisuus aukeaa.

Mikä on turvallinen sijoitus? Mikään ei ole varmaa, mutta minun kirjoissani turvallinen sijoitus on sellainen, joka on tuettu alunperin Benjamin Grahamin termein “turvamarginaalilla”. Osta reilusti yrityksen oikeaa arvoa halvemmalla hinnalla. Graham haki turvamarginaalinsa pääasiassa yrityksen taseesta. Itse tarkastelen taseen lisäksi myös yrityksen liiketoiminnan arvoa ja kestävyyttä. Kokemus ensimmäiseltä vuodelta kuitenkin osoittaa, että tarvitsen turvamarginaalia, sekä taseesta, että yrityksen liiketoiminnan arvosta.

Mikä on erittäin kannattava sijoitus? Yksinkertaista. Sellainen, jossa on merkittävä turvamarginaali! Merkittävä turvamarginaali yrityksen liiketoiminnan arvoon on suoraan verrannollinen korkeampaan tuottoon. Jos arvioit yrityksen liiketoiminnan tuottavan 10€:n sijoituksellesi 1€:n vuodessa – saat 10% tuoton, olettaen että saat myytyä omistuksesi samaan hintaan vuoden päätteeksi. Jos vaadit samalle sijoitukselle 50% turvamarginaalin, ja maksat yrityksestä siten 5€ – saat 20% tuoton.

Helppoa ja kannattavaa? Noh, ei kuitenkaan helppoa. Yrityksen arvostaminen on vaikeaa. Mitä pidemmälle arvioit yrityksen tulevaisuutta, sitä enemmän muuttujia, sitä enemmän epävarmuutta, sitä vaikeampaa. Yrityksen tase on helppo analysoida, koska siinä ei tehdä oletuksia tulevasta. Yrityksen nykyinen liiketoiminta on hyvin analysoitavissa, mutta nykyinen tuloskunto ei ole tae tulevasta. Analyytikot eivät pääse lähellekään yhden vuoden ennusteissaan. Ja itse pyrin katsomaan vähintään 5-10 vuoden päähän. Tämän vuoksi teen arvioni konservatiivisin odotuksin ja vaadin sijoituksiltani merkittävää turvamarginaalia.

  • Laatuyhtiöt: -33%
  • Vakaat yhtiöt: -50%
  • Keskivertoyhtiöt: -67%

*** Lisäksi portfolioni täyttyessä vaadin lisäturvamarginaalia, säilyttääkseni täten aina käteiskassaa markkinoiden epävarmuuden aiheuttamia tilaisuuksia varten

Laaja turvamarginaali johtaa harvoihin sijoituksiin

Sijoitusfilosofiani mukainen strategia sopii vain kärsivälliselle sijoittajalle. Kun markkinat ovat jo valmiiksi kalliit, merkittävän hyviä tilaisuuksia helpoille, laajan turvamarginaalin sijoituksille ei vain yksinkertaisesti löydy montaa.

Olen kerännyt 29 yhtiön ostoslistan yhtiöistä, jotka täyttävät sekä taseperusteiset minimivaatimukseni, ja jotka ovat liiketoiminnaltaan turvallisia pidemmän aikavälin sijoitukselle. Oma arvioni tämän ostoslistan keskimääräisestä vuosituotoista nykyhinnoilla (7.7.2021) on 4,39% 5-10v sijoitushorisontilla. Ja listassa ei ole ainuttakaan pörssin arvosijoittajan näkökulmasta sikahinnoiteltua trendiyhtiötä kuten Revenio tai Qt Group. Yhtiöt voivat olla kyllä hintansa väärti, mutta hinnoittelu vaatii niin kovat kasvuodotukset ja niin pitkälle ajalle, että en itse pääse niiden kanssa sinuiksi. Sijoitusmielessä siis.

Tein ensimmäisen vuoden aikana sijoituksia yhteensä neljään yhtiöön. Näistä ensimmäinen oli virhearvio, ja myin osakkeet heti sen ymmärrettyäni. Jäin kyllä tästäkin virhearviosta hieman voitolle. Koska reilu turvamarginaali. Hehee, gotta love it!

Ensimmäisen vuoden sijoitukset

Tein ensimmäisen sijoitukseni lähes neljän kuukauden odotuksen jälkeen siitä, kun olin saanut sijoitettavan varallisuuden käyttööni. Sijoitin 25.9.2020 Componentaan 4,5k€. Sijoitus kasvoi marras-joulukuun merkintäoikeusantiin osallistumiseni jälkeen yhteensä yli 8k€:oon.

Componenta-sijoitus oli täysiverinen arvosijoitus. Pyrin odottamaan arvostustason korjaantumista, jonka jälkeen olisin myynyt omistukseni. Vähensin omistustani yhtiössä tammikuussa, koska koin sijoituksen kasvaneen suhteellisesti liian suureksi salkussani. Myin loputkin omistukseni yhtiössä helmikuun 2021 julkaistun tilinpäätöksen jälkeen.

Tilinpäätös osoitti minun tehneen virhearvion yrityksen todellisesta tuloksentekokyvystä, sillä olin arvioinut yhden tärkeän arvonmuodostuksen komponentin väärin. Jäin sijoituksesta voitolle 2,6k€ (32%), ja nämä voitot ovat siten realisoituneet tämän tilinpäätöksen ns. kirja-arvoon.

Sijoitin marraskuussa rakennusyhtiö Lehto Groupiin 4,5k€. Yhtiön osakkeita oli poljettu jo useamman vuoden, kun yhtiön laajenemisyritys korjausrakentamiseen oli epäonnistunut pahasti. Sijoitus oli houkutteleva, koska yrityksen normaali tulostaso oli näkemykseni mukaan merkittävästi osakkeen hinnoittelua korkeampi, ja tase antoi myös pientä turvamarginaalia sijoitukselle.

Lisäsin omistustani tammikuussa 4,5k€:lla. Myös Lehto-sijoitus on lähtökohtaisesti arvosijoitus, jonka odotan myyväni arvostuksen korjaannuttua. Mutta näen Lehdossa myös kasvupotentiaalia, joten saatan jättää hieman pelivaraa myynnin osalta. Katsotaan kuinka yhtiö kehittyy ennen arvon purkautumista.

Toukokuussa 2021 sijoitin paalauslankoja ja -verkkoja valmistavaan Piippoon 4,5k€. Tästä sijoituksesta en vielä tilinpäätöksen laatimispäivään mennessä ole kirjoittanut omaa blogikirjoitusta, mutta päivitän sen tänne myöhemmin. Piippoa myytiin ja myydään näkemykseni mukaan merkittävällä alennuksella sekä yrityksen liiketoimintaan että taseeseen nähden. Olen valmis sijoittamaan yritykseen enemmänkin, mikäli yrityksen markkina-arvo laskee edelleen.

Kesäkuussa tein jo poikkeuksen sijoitusstrategiastani, ja sijoitin Helsingin pörssin ulkopuoliseen yhtiöön. Tein 9k€ sijoituksen kiinalaiseen Alibaba Groupiin. Useampi sijoitussankareistani (Charlie Munger, Li Lu, Mohnish Pabrai) oli tehnyt viimeisen 12 kuukauden sisällä sijoituksen yritykseen, joten innostuin tutkimaan tilannetta. Lasken yrityksen laatuyrityskategoriaan, ja koin saavani sijoitukselle isomman turvamarginaalin, kuin mitä odotan Helsingin pörssin vastaavalta yhtiöltä. Sijoituksessa on toki omat riskinsä, pääasiassa liittyen osakkeiden poistamiseen USA:n markkinoilta. Muitakin poliittisia riskejä löytyy, mutta niistä en ole yhtä huolissani.

Osakesäästötilin salkku tilinpäätöshetkellä

Salkussani on tilinpäätöshetkellä 30.6. kolme yhtiötä, ja n. 9k€ käteistä. Salkun kokonaisarvo ostohinnoin on 32 073€, joka on 2 723€ (8,49%) enemmän kuin tilikauden aloitushetkellä. Erotus muodostuu Componenta-sijoituksen realisoiduista voitoista ja käteiskorkotilin tuotoista.

OsakeLukumääräKeskihintaYhteensä
Piippo12003,96 €4 752,00 €
Lehto Group75001,22 €9 150,00 €
Alibaba50179,60 €8 980,00 €
Käteinen9 191,00 €
OST-salkun omistukset, ostohinnoin

Salkun kokonaisarvo tilinpäätöshetken markkina-arvoin oli 35 374€, joka on 6 024€ (20,52%) enemmän kuin tilikauden aloitushetkellä.

OsakeLukumääräMarkkinahinta 30.6.2021Yhteensä
Piippo12003,70 €4 440,00 €
Lehto Group75001,62 €12 180,00 €
Alibaba50191,26 €9 563,00 €
Käteinen9 191,00 €
OST-salkun omistukset, tilinpäätöshetken markkinahinnoin (30.6.2021)
Mietteitä ensimmäisen tilikauden tuloksesta

Lähdin tilikauteen 100% käteispositiolla, markkinatilanteessa joka on hyvin haastava omalle sijoitusstrategialleni, ja päädyin yli 20% vuosituottoon markkina-arvoin. Olen erittäin tyytyväinen. Toki markkinat puhalsivat ylöspäin paljon enemmänkin. Minulla oli kuitenkin tilikauden aikana keskimäärin reilusti yli 50% käteispositio. Ensimmäinen tilikausi oli siltä osin varmasti poikkeus, koska uusia sijoituksia oli hyvin hankala löytää, ja vanhoja ei ennestään vain ollut.

Componenta-sijoitus oli virhe. Arvioin väärin sekä merkintäoikeusannin tarpeen, että siitä riippumattoman komponentin yrityksen liiketoiminnan arvonmuodostuksessa. Reilu turvamarginaali teki sijoituksesta silti voitollisen, mutta sijoitus oli virhe siitäkin huolimatta. Yritän oppia virheistäni jatkuvasti. Muilta osin sijoituksien lopulliset tulokset ovat vielä hämärän peitossa. Niin kuin pitääkin. Yhtiöiden kehitys ei muodostu uutisten tai kvartaalituloksen perusteella.

Uuteen tilikauteen lähdetään vain 30% käteispositiolla, ja portfoliolla, jonka omistuksilla on oman näkemykseni mukaan paljon ylöspäin korjaamisen varaa. Etsin jatkuvasti uusia sijoituskohteita, ja odotan mahdollisia hintapoikkeamia jo omistamissani ja seuraamissani yhtiöissä.

Tilinpäätösterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Lehdon tilinpäätös 2020

Lehto Group julkaisi vuoden 2020 tilinpäätöksensä eilen 18.2.2021. Tilinpäätös osui yhtiön antamien ohjeistuksien ylälaitaan, aiheuttaen melko positiivisen kurssireaktion (+11%).

Avaan tässä artikkelissa tulkintojani yrityksen tilinpäätöksestä ja päivitän oman Lehto-sijoitukseni näkymät ja tavoitteet. Toivon että lukija ymmärtää tekstin sisältävän kirjoittajan johtopäätöksiä, joten lukekaa skeptisesti, älkääkä varsinkaan käyttäkö allekirjoittaneen amatöörisijoittajan blogipostauksia sijoitusneuvoina.

Taloudelliset luvut

Yritys haarukoi Q3-tuloksen yhteydessä Q4:lle 150-170 miljoonan liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta. Toteutunut liikevaihto oli 169,7M€ ja liiketulos 4,9M€, osuen liikevaihdon osalta haarukan ylälaitaan, eikä liiketuloskaan jäänyt satoihin tuhansiin, mikä vaikutti olevan sijoituskansan arvio.

Koko vuoden luvut jäivät edelleen historiankirjoihin korjausvuoden lukuina, liikevaihdon (2020: 544,7M€) laskiessa -18,4% aiempaan vuoteen verrattuna (2019: 667,7M€), ja liike- ja nettotuloksen jäädessä negatiivisiksi (2020: -2,9M€ & -8,2M€). Molemmat tulosluvut antoivat silti helpotusta sijoittajien huolille suurempien tappioiden jatkumisesta (2019: -41,8M€ & -35,7M€).

Lehdon liiketoiminnan koko vuoden kassavirta oli 73,6M€ positiivinen. Huomattavasti normaalia liiketoiminnan tasoa korkeampi, saati sitten nykytilaa, ja selittyy käytännössä kokonaisuudessaan gryndituotannon vähennyksiä seuraavasta varaston pääomien vapautumisesta. Massiivinen kassavirtainjektio (ml. osakeannin nettovirta 19,3M€) mahdollisti yrityksen velkojen merkittävän leikkauksen. Yrityksen tase on nyt erinomaisella tolalla.

Ajatuksia tilinpäätöksestä ja esityksestä

Liikevaihdon lasku ei tullut yllätyksenä yhtiön kannattavuuden tervehdyttämisohjelman edetessä. Asuntoliiketoiminnassa parempikatteista, mutta pääomaa sitovaa gryndituotantoa on vähennetty johdon mukaan n. 25 prosentiin asuntotuotannon liikevaihdosta. Gryndituotantoa halutaan epäilemättä lisätä uudelleen yrityksen kääntäessä fokuksensa jälleen kasvuun, oletettavasti viimeistään strategiankauden päättyessä 2023.

Yhtiö ohjeistaa edelleen laskevaa liikevaihtoa vuodelle 2021, mikä on loogista tervehdyttämisohjelman jatkuessa ja yrityksen kokonaismarkkinan kehitysnäkemykset (laskeva) huomioon ottaen. Johto arvioi hoivaliiketoiminnan kasvavan lähivuosina, kun julkisen puolen asiakkaat aktivoituvat koronan jälkeen.

Yhtiö ohjeistaa positiivisen liiketuloksen vuodelle 2021, mutta CFO ei tarkentanut useista kysymyksistä huolimatta ohjeistuksen viitearvoja. Mielestäni ihan loogista, koska yritys on edelleen kannattavuuden eheyttämisvaiheessa, eikä muutenkaan toimi vielä täysin normaaleilla tasoilla. Miksi tehdä turhia ennustuksia 12kk päähän alati muuttuvassa tilanteessa.

Pidemmälle aikavälille webcast tarjosi merkittävää lisätietoa pitkäkatseiselle omistajalle. Yritys voi saavuttaa hyvän liiketuloksen (mutta ei merkittävää…) nykyisellä liikevaihdolla, ottaen huomioon erityisesti ei-skaalautuvat kulut tehtaiden käyttöasteen osalta. Lisäksi johto kertoi, että yrityksen tehdaskapasiteetti tukisi nykyisen käyttöasteen tuplauksen tai triplauksen, ennen uusia investointitarpeita. Täten yrityksen ei tarvitse kasvaa väkisin pienentääkseen tehtaiden kiinteitä kuluja, eikä sen tarvitse investoida kapasiteettiin keskipitkällä aikavälillä. Toisinsanoen yrityksen kasvupotentiaali on maksettu jo etukäteen, eikä se itsessään aiheuta merkittäviä ongelmia kannattavuudelle liiketoiminnan eheyttämisvuosina. Nice!

Oman sijoitusnäkymän muutokset

Laskin hieman arvioitani vuosittaisten investointien tarpeesta. En tehnyt muutoksia arviooni normaalista tuloksesta tai sen saavuttamisen aikatauluun. Arvioni yrityksen oikeasta arvosta nousi marginaalisesti.

Luottamukseni sijoituskeissiini (käännetarinaan) vahvistui. Kaiken kaikkiaan varsinkin tilinpäätösesitys-webcast vahvisti luottoa siihen, että johto tekee, ja on tehnyt, tarvittavia toimia tuloksen tervehdyttämiseksi, tulevaisuuden varmistamiseksi, ja että sänky on lyhyellä aikavälillä (<3v) pedattu uutta kasvupolkua varten. Uusi vuonna 2021 aloittava toimitusjohtaja mukaanlukien.

Mielestäni yrityksen osakkeet ovat edelleen merkittävässä aliarvostuksessa yrityksen oikeaan pitkän aikavälin arvoon nähden. Lehdon painoarvo salkusta on jo kolmannes, joten en lisäile positioon. Tämän tilinpäätöksen jälkeen uskon pysyväni omistajana vielä oikean arvon ylittyessäkin, koska näen yrityksellä olevan vielä merkittävästi kasvuvaraa, etenkin Suomen markkinalla, mutta myös Ruotsissa. Pidän yritystä edelleen keskivertoyrityksenä omalla yksinkertaisella skaalallani.

Iloisin omistajaterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Modulaarista rakentamista osakesalkkuun – onko Lehdon vaikeat vuodet takana?

Alla lyhyesti osakesalkkuni toisesta sijoituksesta, jonka tein Lehto Groupiin. Jaan postauksessa tärkeimmät syyt tekemälleni sijoitukselle. En kuitenkaan avaa arvonmääritystäni.

Lehto Group -sijoitus 25.11.2020

Tein osakesalkkuni toisen sijoituksen Lehto Groupiin 25.11.2020. Viikkoa aiemmin Lehto oli ilmoittanut päättäneensä jo aiemmin ilmoitetun merkintäetuoikeusannin järjestämisestä. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkoi ostopäivänäni 25.11.2020.

  • Omistus: 4025 Lehto Groupin osaketta
  • Keskihinta: 1,118€
  • Sijoitettu pääoma: n. 15% osakeportfoliosta (4500€ + 9€ kulut)
Korjausrakentamisen ongelmat toivat poikkeuksellisia tappioita

Lehto Groupilla on ollut takanaan raskaat kaksi vuotta. Vuoden 2019 aikana yhtiö kirjautti tulokseen raskaita tappioita, ensisijaisesti pahasti kannattamattomista korjausrakentamisen projekteista, mutta myös heikentyneistä tuloksista muilta jo vakiintuneilta liiketoimialoilta. Yhtiö oli selvästi tehnyt virheen laajentaessaan ydinosaamisensa – moduulipohjaisen asunto- ja toimitilatuotannon – ulkopuolelle.

Korjausrakentamisprojektien virheitä maksellaan vielä vuonna 2020, kun tulos näyttäisi jäävän hieman pakkaselle. Mutta mielestäni reagointi virheeseen oli nopeaa. Harvoin näin merkittäviä yritysjohdon virhearviointeja korjataan parilla tappiollisella vuodella.

Kesäkuussa 2020 Lehto ilmoitti suunnittelevansa antia yhtiön kassan ja oman pääoman vahvistamiseksi. 18.11.2020 hallituksen päättämästä annista annettiin virallinen ilmoitus. Merkintäetuoikeusannilla kerättäisiin yhtiön kassaan 20M€. Annissa annettaisiin n. 29M uutta osaketta, ulkona olevien n. 58M osakkeen lisäksi.

Miksi sijoitin Lehto Groupiin?

Lehto Group antoi minulle positiivisen kuvan siitä, kuinka laajentuminen kannattamattomaan korjausrakentamiseen päätettiin pistää jäihin. Mikä tärkeintä, päätös tehtiin nopeasti, mutta minulle potentiaalisena omistajana tärkeää oli myös se, että sovitut työt päätettiin tehdä loppuun ja kohteet toimitettaisiin asiakkaalle pahasti tappiollisenakin. Yhtiö ei yksinkertaisesti pärjää pitkässä juoksussa, mikäli sillä ei ole tämänkaltaista asiakas ensin -mentaliteettia.

“If you believe in unlimited quality and act in all your business dealings with total integrity, the rest will take care of itself.”

Frank Perdue

Vuoden 2020 kvartaaliraportit piirsivät kuvaa ongelmien haihtumisesta yhdessä lopetetun korjausrakentamisliiketoiminnan kanssa. Tulos oli tervehtymässä ja kassavirta reilusti positiivista. Laskevaa liikevaihtoa vaikuttaisi kauhistelleen moni, mutta eikö se ole looginen jatkumo lopetetuille liiketoiminnoille, tiivistetyille tilauskirjoille, sekä hieman laskusuuntaan kääntyvälle rakennusmarkkinalle?

Ostoaikoihin käynnissä ollut merkintäetuoikeusanti oli mielestäni jokseenkin epäolennainen yhtiön menestyksen kannalta. Varat tulisivat kyllä helpottamaan yhtiön rahoitusongelmia, mutta yhtiön finanssit eivät nähdäkseni olleet kriisissä. Pidin osakeantia kaikinpuolin neutraalina holdaavalle omistajille, mutta positiivisena minulle itselleni, koska se loi erinomaisen paikan ostoon.

Oletin merkinnän menevän läpi täysimääräisenä, ja teinkin sijoitukseni sillä oletuksella. Ostin pörssistä vanhoja osakkeita hintaan 1,118€/kpl, eli ostin yritystä hieman alle 100M€ valuaatiolla, mikäli oletukseni annin täysimääräisestä läpimenosta piti paikkansa. Tyydyttävä hinta yhtiöstä, joka saisi annista kassaan 20M€ helpotusta, ja joka vielä ennen vuotta 2019 teki neljä vuotta putkeen nettotulosta yli 20M€ vuodessa, yhteensä 131M€.

Yhtiö on todistanut pörssikautensa aikana tehdasesivalmisteisen moduulirakentamispohjaisen liiketoimintamallinsa kannattavuuden asumis- ja toimitilarakennuksen toimialoilla. Sillä oli vahvaa kasvua näillä toimialoilla, ja mielestäni edelleen tilaa varastaa markkinaa isommilta kilpailijoiltaan. Odotan yrityksen keskittyvän jatkossa ennen kaikkea näihin ydinliiketoimintoihin.

Lehdolla on tahtoa keskittyä kehitystyössään puurakentamiseen. En ole tämän liiketoiminnallisista prospekteista yhtä innoissani, kuin ns. ideajohtajaksi väistyvä nykyinen pääomistaja-toimitusjohtaja. En ole kuitenkaan sen suhteen negatiivinen, enemmänkin neutraali. Tehdasvalmisteisilla puuelementtirakenteilla on varmasti paikkansa liiketoimintakentässä. Toivon vain, että puurakentamista ei lähdetä viemään eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Toivon että sen rahoitukseen vaaditaan vain pieni osa ydinliiketoiminnan (toivottavasti) erittäin mehukkaista tuloksista. Onneksi tyhjästä ei tarvitse lähteä liikenteeseen – Lehdolla on jo tänään kyvykkyys toimittaa jopa neljäkerroksisia puurakenteisia kerrostaloja.

Sijoituksen jälkeen tapahtunutta

Merkintäetuoikeusanti ylimerkattiin reilusti, eikä toissijaisesta merkinnästä saanut merkintäoikeuksia käyttämätön toissijaismerkitsijä, kuten allekirjoittanut.

Kurssi on korjaantunut jo hieman ylöspäin sijoitukseni jälkeen. Korjaantumisvaraa on edelleen omaan arviooni yrityksen todellisesta arvosta.

Innolla vuoden 2020 tilinpäätöstä odotellen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Ensimmäinen suora osakesijoitukseni – Componentasta löytyi arvoa

Componenta-sijoitus 25.9.2020

Perjantaina 25.9.2020 elettiin jänniä aikoja Laatulassa. Olin aiemmin samalla viikolla tehnyt päätöksen vihdoinkin sijoittaa valitsemaani yritykseen. Perjantaina myös rahat oli saatu siirrettyä säästötililtä osakesäästötilille. Enää oli jäljellä ostotoimeksiantojen antaminen.

Olisin voinut ostaa yritystä jo avauksen myyntilaidasta, mutta päätin katsella hetken päivän kurssikehitystä. Nauttia tilanteesta. Tai ehkä kerätä rohkeutta. Sshh, älkää kertoko muille.

Yksin kulmakuppilassa lounastaessani kurssi oli tullut mukavasti alas ja päätin vetäistä liipasimesta. Olin Componentan vähemmistöomistaja. Yhtäaikaa onnellinen ja kauhuissani. En halunnut epäonnistua ensimmäisessä sijoituksessani.

  • Omistus: 71 884 Componentan osaketta
  • Keskihinta: 0,0626€
  • Sijoitettu pääoma: 15,33% osakeportfoliosta (4500€+9€ kulut)
Miksi sijoitin Componentaan?

Componenta ei täyttänyt kriteeristöäni laadukkaasta pitkäaikaisesta sijoituskohteesta. Yrityksen liikevaihto oli laskenut 2011 vuoden 576,4 miljoonasta eurosta aina 39,3 miljoonaan euroon vuonna 2018. Lukuisia konsernin tytäryhtiöitä ajettiin edellisinä vuosina saneerauksen kautta konkurssiin tai myytiin. Vuonna 2019 yrityksestä oli enää jäljellä Suomen valimotoiminta, joka oli tervein kaikista liiketoiminnoista. Sekin saneerauksessa.

Yhtiö oli ollut liian aggressiivinen kasvuhankkeissaan, eikä ollut tehnyt riittäviä selvitystöitä uusia alueita vallatessaan. Surkein esimerkki oli Hollannista ostettu liiketoiminta, joka nojasi käytännössä yhteen suureen asiakkaaseen, ja joka menetettiin käytännössä heti omistuksen siirryttyä Componentalle. Hankitun tytäryhtiön kohtalo oli selvä heti kättelyssä.

Siltikin yrityksen tulevaisuus oli syyskuussa 2020 nähdäkseni ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Komas-yrityskauppa rahoitettiin omilla osakkeilla. Jäljellä oleva liiketoiminta tuotti positiivista kassavirtaa. Saneerausvelat olivat maltilliset aina vuoteen 2023 asti, johon siihenkin oman arvioni mukaan yritys pystyisi säästämään niin halutessaan. Tiukat vuodet olisivat edessä, mutta tästä selvittäisiin.

Yrityksen väliaikaisesti toimitusjohtajanakin toiminut, hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, vaikutti rehelliseltä ja osaavalta kaverilta. Suutarilla oli merkittävä henkilökohtainen omistus yhtiössä. Hän oli tehnyt paljon ikäviä, mutta ehdottoman tarpeellisia päätöksiä toimitusjohtajakautensa aikana. Johdon ja hallituksen rehellisyys ja rationaalinen päätöksenteko ovat välttämättömyyksiä mille tahansa yritykselle, mutta korostuvat varsinkin yrityksessä, jossa uusia virheitä ei saa enää syntyä – konkurssin uhalla. Tällä oli merkittävä vaikutus siihen, että päädyin ottamaan riskin alaspäin trendaavaan yrityksen omistamisessa.

Yrityksen omistusosuuksia myytiin arvioni mukaan pörssissä huomattavalla alennuksella yrityksen oikeaan arvoon verraten. Ainakin jos katsoi pidemmälle, aina saneerausvelkojen jälkeiseen aikaan asti. Yritystä hinnoiteltiin pörssissä käytännössä konkurssiyhtiönä, vaikkei siihen nykyisellä ydinliiketoiminnalla enää nähdäkseni ollut syytä.

Vain muutama viikko sijoituksen jälkeen

Vain toista viikkoa sijoitukseni jälkeen Componenta löytyi otsikoista. Pääomistaja – CapManin rahastot – olivat myyneet koko omistuksensa blokkikauppana Kyösti Kakkosen ja Erkki Etolan vetämälle sijoittajaryhmälle. Osake pomppasi 40 prosentia viikossa. Ei ehkä se arvonpurkautuminen jota odotin.

Samassa yhteydessä ilmoitettiin Componentan suunnittelevan etuoikeusmerkintäantia loppuvuodelle, johon uudet ja osa vanhoistakin pääomistajista oli jo lupautunut osallistua täysimääräisesti. Yhtiö ilmoitti suunnittelevansa maksavan saneerausvelat pois annista kerättävillä varoilla. Lisäksi ilmoitettiin annin jälkeisestä käänteissplitistä, jossa 50 vanhaa osaketta muutettaisiin yhdeksi uudeksi osakkeeksi.

Toisin kuin annilla, käänteissplitillä ei ole mitään vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Mielestäni on lähinnä huvittavaa kuinka erinäisillä palstoilla spekuloidaan kurssin tippuvan tai nousevan käänteissplitin vuoksi. Nopealla matematiikalla omistusosuudet pysyvät samana.

Merkintäanti-ilmoitus heti osakesijoitukseni jälkeen oli kuitenkin jokseenkin harmittava uutinen, koska olin arvellut yhtiön selviytyvän saneerausveloistaan liiketoiminnan rahavirroilla. Hallituksen puheenjohtajan yhtiökokouspuheenvuoron perusteella saatoin olla väärässä. Toisaalta saneerausvelkojen ennenaikainen poismaksu mahdollistaa yritykselle parempia rahoitus- ja maksuehtoja, sekä pitkäkestoisempia asiakassopimuksia. Puolensa siinäkin. Laskin silti omaa arviotani yrityksen oikeasta markkina-arvosta tämän perusteella jonkin verran. Onneksi olin ostanut omistusosuuteni reilulla turvamarginaalilla. Annin vuoksi arvioimani tuottopotentiaali laski kuitenkin huomattavasti.

Osallistuin antiin ja hyödynsin arbitraasia

Merkintäoikeusanti järjestettiin marras-joulukuussa – jokainen osakkeenomistaja sai yhden oikeuden merkitä yksi uusi osake á 0,04€ kutakin omistamaansa osaketta kohden. Lisäksi toissijaisessa merkinnässä, saatuja merkintäoikeuksia jo käyttäneillä, oli etuoikeus ensisijaisessa merkinnässä merkitsemättä jääneisiin osakkeisiin.

Osallistuin antiin täysimääräisesti ja laitoin tilaukseen n. 2/3 merkintäoikeuksiani vastaavan määrän toissijaisia merkintöjä.

Osallistuin myös arbitraasiin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kun yrityksen uudet ensisijaisen merkinnän perusteella jaetut, väliaikaisesti kaupankäynninkohteena olevat osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi maanantaina 7.12., sai vanhoista osakkeista huomattavasti paremman hinnan kuin uusista. Osakkeet yhdistettäisiin vielä saman viikon aikana. Päädyin myymään ns. vanhat osakkeeni laitaan á 0,066€ ja ostin uusia, väliaikaisesti omana osakkeenaan vaihdettavia, samalla summalla á 0,062€. Omistukseni yrityksessä kasvoi minuutissa 5,56%.

Sain merkintäoikeuksien perusteella merkitsemieni osakkeiden lisäksi 18 169 osaketta toissijaisesta merkinnästä, joka oli 25,28%:a merkintäoikeuksilla merkitsemieni osakkeiden määrästä.

Täten kokonaissijoitukseni Componentaan tänään 14.12.2020:

  • Omistus: 165 953 osaketta
  • Hankintahinta: 8 092€ (sisältäen kulut)
  • Keskihinta: 0,0488€
  • 18.12 toteutettavan käänteissplitin jälkeen:
    • Omistus: 3 320 osaketta
    • Keskihinta: 2,437€
Sijoitushorisontti Componenta-sijoitukselle

Kuten mainitsin heti alkuun – Componenta ei yrityksenä vastaa sitä tasoa jota odotan pitkäkestoisilta sijoituksiltani. Kyseessä on täysiverinen arvosijoitus. Heikkoa halvalla. Myyn sijoitukseni heti kun saan 90% siitä arvosta, jonka itse olen yrityksen arvoksi arvioinut. Täten pidän sijoitusta lyhytkestoisena sijoituksena, mutta lopulta sen määrittelee markkinat. Korjaan arviotani yhtiön oikeasta arvosta jatkuvasti uuden tiedon perusteella, painottaen kuitenkin vuosittaisia tilinpäätöksiä. Pidän silmällä kaikkia muitakin tiedotteita ja raportteja.

Pyrin välttämään merkittäviä muutoksia arviooni yrityksen arvosta lyhytaikaisten ja -katseisten muutoksien vuoksi. Vaikka sijoitushorisonttini on tässä sijoituksessa lyhyt (oletus alle 5 vuotta), pyrin silti määrittelemään yritysten arvot suhdannevaiheesta riippumattomasti. Yrityksen liiketoiminta harvoin muuttuu merkittävästi yhden kvartaalin aikana. Miksi siis tekisin radikaaleja muutoksia arviooni yrityksen arvosta kvartaaleittain? Toki radikaali muutos yrityksen rahoitustilanteessa tai liiketoiminnassa vaatii aina tilanteen tarkastelun, mutta usein kvartaalitason muutokset ovat käytännön merkityksettömiä.

Jänniä aikoja kaikille Componenta-omistajille toivottaen,

Arvo Laatu