Kategoriat
Säästäminen Taloudellinen vapaus

Säästöraportti / elokuu 2021

Kuukausi takana töissä lomaltapaluun jälkeen. Elokuu meni todella nopeasti. Vaikka loma oli ohi, tuli tehtyä vähän pidempääkin kotimaan reissua viikonloppuisin. Kesän viimeiset lämpimähköt päivät taitaa olla käsillä ja hyvin pian siirrytään syksyyn. Näin kuuman kesän jälkeen jopa ihan toivottava siirtymä, mutta seuraavaa lämmintä kesää saatetaan odotella taas vuosikausia. Toivottavasti ei!

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni

Kuukausikohtaiset säästötavoitteeni vuodelle 2021:

  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 900€
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 132,5€

Lisäksi säästän vuosittaisesta tulosbonuksestani ja lomarahoistani yhteensä n. 5 500€ (toteutunut: 4 593€).

Elokuun toteutuneet säästöt

Säästötoteumat jäivät hieman budjetista elokuussa, lähinnä koska tein isomman päivittäistavaratilauksen elokuun puolella. Tämä tasoittunee syyskuun säästöissä budjetin ylityksenä.

  • Korkotilille / Säästöjä opintolainan maksuun 640€ (-260€)
  • Opintolainan lyhennyksiä 110€
  • Asuntolainan lyhennyksiä 134,52€ (+2,02€)

YHTEENSÄ/kk: 884,52€ (-257,98€)

Vuosiprogressio 2021

Vuositavoitteeseen ei tulla pääsemään, mutta pyritään silti maksimoimaan loppuvuoden säästöt.

Budjetoitu: 12 140€ / 16 710€ (72,65%)

Säästetty: 9 041,95€ / 16 710€ (54,11%)

Varallisuuden kehitys

Kokonaisvarallisuus laski n. 400€, kun OST-portfolio tuli elokuun aikana markkina-arvoin alaspäin 1,3k€. Saa tulla hetkellisesti lisääkin, koska tankkaisin nykyomistuksia lisää oikein mielelläni hieman paremmalla hinnalla.

Kategorioiden markkina-arvon kehitys

Opintolainaa on säästettävänä enää n. 2 500€. Sen jälkeen pitää tehdä lopullinen päätös maksanko sen pois heti, vai myöhemmin kun lainan menot ja korkokulut ylittävät säästötilin korot. Jälkimmäinen mahdollistaa varojen käyttämisen sijoituksiin erinomaisen mahdollisuuden ilmetessä. Se olisi myös loogisin vaihtoehto, koska se maksimoisi lyhyen aikavälin korkotuoton (enemmän kuin menot). Lainan ennenaikainen maksaminen olisi myös ns. vaihtoehtoiskustannus itsessään.

Uskon silti että päädyn maksamaan opintolainan pois mahdollisimman pian. Luulen että psykologisesti positiivinen vaikutus velattomuudesta (pl. asuntolaina) on minulle suurempi, kuin nopeampi vaurastuminen “velkasijoituksin”, tai mitätön arbitraasi korkotilin tuotoista. Kirjoitin opintolainan ennenaikaisesta maksamisesta jo aiemmin täällä.

Syssy-tulee-terveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Sijoitusstrategia

Onko osakesäästötili on paras väline pitkäaikaiselle osakesijoittajalle?

Mikä on osakesäästötili?

Osakesäästötili on arvo-osuustiliä vastaava osakesijoitustili yksityishenkilöille, jonka sisällä voidaan ostaa ja myydä yritysten omistusosuuksia eli osakkeita. Osakesäästötilin mahdolliset myyntivoitot ja osingot jätetään verottamatta tilin sisällä. Toisin kuin arvo-osuustilillä, verotus tapahtuu vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa. Tällöin käytetään normaalia pääomatuoton veroprosenttia 30%/34% osakesäästötilin voitoille, eli talletusten ja salkun nostoajankohdan markkina-arvon erotukselle.

Osakesäästötilin kautta sijoittava ei pääse hyödyntämään hankintameno-olettamaa pitkäaikaisille sijoituksilleen, jolla todellista myyntivoittoverotusta voidaan saada alennettua huomattavasti. Koska osakesäästötilin sisällä ei veroteta, hän ei myöskään pääse hyödyntämään veroetuja tappiollisista sijoituksistaan. Tähän on poikkeus: mikäli sijoittajan koko osakesäästötilisalkku on tappiolla, hän voi hyödyntää tappioita verotuksessaan myymällä tilin kaikki omistukset, ottamalla rahat ulos ja lopettamalla koko tilin.

Osakesäästötilin hyöty muodostuu verotuksen lykkääntymisestä tulevaisuuteen. Koska verotus tapahtuu vasta tililtä nostettaessa, pitkäkatseinen, osingot ja luovutusvoitot uudelleensijoittava sijoittaja, pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti.

Korkoa korolle -efekti

Compound interest is the 8th wonder of the world. He who understands it, earns it – he who doesn’t, pays it.

Albert Einstein

Korkoa korolle -efekti on monelle tuttu, mutta harva oikeasti ymmärtää sen merkityksen. Ihmiset ovat luonnostaan lyhytkatseisia. Efektin merkitys selkenee parhaiten pitkäaikaisen sijoittajan tuottoja havainnoivasta kuvaajasta.

Aloitussumma on 10 000€. Kuvaajan ainut muuttuja on salkun vuosituottojen uudellensijoitus (0% vs. 100%), ja vakioina käytetään historiallista keskiarvoa markkinatuotoille inflaatiokorjattuna (7%). Kaikki esimerkin luvut aloitussummasta poiketen ovat bruttolukuja, eli summat ennen veroja.

Ensimmäisenä vuonna salkku tuottaa 700€. Kalle Kuluttaja käyttää tuottonsa vuosittain elintasonsa ylläpitämiseen, hänen salkkunsa arvo 50 vuoden kuluttua on 10 000€, ja se tuottaa vuosittain edelleen 700€. Kalle on käyttänyt salkun tuottoja 50 vuoden aikana 35 000€. Kalle on iloinen ja toteaa että “kauppa se on mikä kannattaa”.

Yrjö Ymmärtäväinen on kuitenkin hieman fiksumpi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin. Myös Yrjö saa ensimmäisenä vuonna 700€ tuottoa. Hän kuitenkin sijoittaa salkun vuosittaiset tuotot uudelleen. Yrjön salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 294 570€. Yrjön salkku tuottaa 50 vuoden kuluttua 19 271€ vuositasolla. Yrjö on astetta iloisempi ja opettaa lapsenlapsilleen korkoa korolle -efektistä.

Ossi Osakepoimija on Yrjön lapsenlapsi. Hän ymmärtää korkoa korolle -efektin, ymmärtää bisneksen päälle ja osaa arvostaa yrityksiä keskimääräistä paremmin. Hän ymmärtää osakkeiden olevan osuuksia yrityksen liiketoiminnasta – ei lottokuponkeja – ja sijoittaa yrityksiin kun hinnat ovat alle niiden todellisten arvon. Hän saavuttaa 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton.

Ossilla menee 50 vuoden kuluttua vieläkin astetta lujempaa. Ossin salkun arvo 50 vuoden kuluttua on 10 836 574€. Ossin salkku tuottaa 50 vuoden jälkeen vuosittain 1 413 466€. Hän ei ole stressannut vuosituotoistaan vuosikymmeniin.

Mitä merkitystä tällä on osakesäästötilin kannalta?

Osakesäästötilin verotuksen lykkäyksellä nostohetkeen on merkittävä hyöty pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Hän pääsee nauttimaan korkoa korolle -efektistä täysimääräisesti, kun verottaja ei käy nappaamassa palaa juustosta joka vuosi. On tärkeää, että juusto sijoitetaan uudelleen täysimääräisesti.

Alla olevassa kuvassa vertailtu verottajan vuosittaisten maistiaisten vaikutusta pitkäaikaisen sijoittajan pitkäaikaiseen tuottoon. Oletetaan sijoittajan nauttivan edelleen keskimääräistä 7% vuosituottoa. Oletetaan myös että tämä 7% vuosituotto muodostuu puoliksi osinkotuotosta (verotetaan @ 25,5%), ja puoliksi myyntivoitoista (verotetaan @ 30%) – eli keskimäärin 27,75% verokanta vuosittaisista tuotoista.

Arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua 117 856€. Osakesäästötilillä 294 570€. On tärkeää huomioida, että arvo-osuustilillä on 50 vuoden kuluttua vähemmän jäljellä olevaa verotettavaa tuloa, koska tuloja on verotettu osittain jo matkan varrella. Esimerkin vuoksi yksinkertaistetaan, ja oletetaan että 50 vuoden kuluttua mitään verotettavaa ei enää ole. Osakesäästötilin kertyneistä voitoista tulee verottaa suurin osa 34%-kannalla, mikäli salkku tyhjennettäisiin 50 vuoden kuluttua. Esimerkin vuoksi verotetaan koko summa 34%-kannalla.

  • Arvo-osuustilin loppusumma 50v jälkeen (optimistinen verotus)
    • 117 856€
  • Osakesäästötilin loppusumma 50v jälkeen (yliverotettu kokonaan 34% -kannalla)
    • 187 816€

HUOM: Tämä esimerkki AOT:n ja OST:n verotuksesta ei ole täydellinen. Sen tarkoitus on illustroida verotuksen vaikutusta korkoa korolle -efektiin pitkässä juoksussa. AOT:n verotusta suhteessa OST:hen on mahdoton arvioida tarkasti, koska:

  • AOT:lla voidaan hyödyntää hankintameno-olettamaa pitkäaikaisten omistuksien verotuksessa (voidaan päästä reilusti alle 30% luovutusvoittoveroon)
  • AOT:n tuottojen jakauma osinkojen ja luovutusvoittojen kesken on mahdoton arvioida etukäteen
Kenelle osakesäästötili sopii parhaiten?

Loppuen lopuksi sen, kumpi sijoitustili on parempi sinulle, ratkaisee sijoituksiesi tulokset. Valitettavasti ne eivät ole tiedossa etukäteen.

Lähtökohtaisesti osakesäästötili on parempi varallisuuden keräysvaiheessa olevalle, pitkäaikaiselle osakesijoittajalle, joka sijoittaa luovutusvoittonsa ja osinkonsa uudelleen täysimääräisesti. Se on parempi myös sijoittajalle, joka muuttaa salkkunsa sisältöä sen verran usein, että ei pääsisi hyötymään hankintameno-olettamasta täysimääräisesti.

Arvo-osuustili on lähtökohtaisesti parempi sijoittajalle, joka ei ole enää varallisuuden keräysvaiheessa, vaan nauttii jo omistuksiensa jakamia osinkoja pääomaverotusta pienemmällä osinkoverotuksella. Se on parempi myös pitkäaikaisille sijoituksille yrityksiin, jotka eivät maksa osinkoja, vaan kasvattavat liiketoimeaan tai ostavat omia osakkeitaan – kasvattaen siten nykyisten omistajien omistussuhdetta.

Mihin Arvo tähtää?

Arvo Laatu uskoo aiemman esimerkin Ossi Osakepoimijan olevan velho sijoituksissaan (“Wizard of OMX Helsinki”). Arvo uskoo osaavansa arvostaa yrityksiä huomattavasti keskimääräistä (Yrjö) paremmin, ja saavuttavansa Ossin kaltaisia tuottoja onnistuneella osakepoiminnalla (15% p.a.). Arvo ei ole kuitenkaan varma osaamisestaan. Arvo yhdessä kaikkien muiden osakepoimijoiden kanssa luulee voittavansa markkinat 90% varmuudella. Mikä on matemaattinen mahdottomuus. Hän voi olla varma osaamisestaan vasta 50 vuoden kuluttua. Siihen asti tuuri voi häntä koijata – suuntaan tai toiseen.

Koska en voi olla varma omasta osaamisestani osakepoiminnassa, sijoitan suuren osan pääomastani seuraten Yrjöä. Tähdäten keskimääräiseen markkinatuottoon, oletettavasti n. 7% p.a. Voisin saavuttaa tämän suorilla osakesijoituksilla, ostaen satoja eri yritystä maailmanlaajuisesti, mutta saavutan saman huomattavasti helpommin ostamalla indeksirahastoja. Tästä lisää omassa postauksessaan myöhemmin.

Koska olen kuitenkin toiveikas osaamisestani osakepoiminnan saralla – sijoitan könttäsumman osakesäästötilin kautta osakemarkkinalle. Pyrin saavuttamaan 15% keskimääräisen vuosittaisen tuoton seuraavan 50 vuoden aikana tälle salkulle. Sijoitan osakesäästötilin kautta arvo-osuustilin sijaan, koska olen vasta kerryttämässä varallisuutta, ja haluan painottaa varallisuuden kerrytyksen nopeutta lopullisen varallisuuden vuosittaisen verotuksen hinnalla.

Kerron tarkemmin osakesijoitusstrategiastani osakesäästötilin sisällä myöhemmässä postauksessa.

Hyvää Joulua kaikille toivottaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Taloudellinen vapaus

Matka taloudelliseen vapauteen alkaa tästä

“A good financial plan is a road map that shows us exactly how the choices we make today will affect our future.”

Alexa Von Tobel

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oman elämäni pitkäaikaisen talouden suunnittelu kolmekymppisenä avasi silmäni. Korkoa-korolle -efektin avulla voisin olla riippumaton oravanpyörästä.

Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri, mutta oman talouden suunnittelu ja korkoa-korolle -efektin ymmärtäminen on ollut minulta hämärässä koko kaksikymppiseni. Olen tiennyt konseptit, mutta en ymmärtänyt niitä tarpeeksi syvällisesti edistääkseni oman elämäni taloutta. Iän mukana lienee tullut viisautta, koska tänään asiat ovat paremmin.

Mitä on taloudellinen vapaus?

“The goal isn’t more money. The goal is living life on your terms.”

Chris Brogan

Taloudellinen vapaus on olla riippumaton työn rahallisesta korvauksesta. Se ei tarkoita etteikö työtä voisi tai kannattaisi tehdä. Työskentely on ihmiselle välttämätöntä. Se antaa onnistumisen tunteita. Tarkoituksen elämälle. Työskentely ei siis itsessään ole pahasta.

Mikäli olet riippuvainen työn rahallisesta korvauksesta, on hyvin todennäköistä, että et työskentele juuri siinä tehtävässä jossa haluaisit. Todennäköisesti olet tehnyt jonkin kompromissin. Ehkä olet muuttanut pois kotipaikkakunnaltasi vastentahtoisesti, tai työskentelet alalla jossa et muuten työskentelisi. Ehkä työskentelet sellaisen esimiehen alaisuudessa, jota et voi sietää. Ehkä haluaisit tehdä vapaaehtoistyötä, mutta et voi, koska olet taloudellisesti riippuvainen nykyisestä palkastasi.

Miksi palkankorotuksesi tulee sinulle kalliiksi?

“Don’t save what is left after spending, but spend what is left after saving.”

Warren E. Buffett

Mitä pidemmälle pääset urallasi ja mitä enemmän tulosi kasvavat, sitä vähemmän sinulle jää säästöön. Menot kasvavat vähintäänkin tulojen suhteessa. Usein nopeammin.

“Sain palkankorotuksen – palkitsen itseni uudella autolla”. Elämänlaatu nousee hieman, mutta taloudellinen vapaus on jopa aiempaa kauempana, koska nyt tarvitset aiempaa enemmän pääomaa kustantaaksesi infloituneen elämäntapasi. Olisi kannattanut jättää palkankorotus kollegalle. Tai ymmärtää jättää tuoreet dollarit säästöön kokonaisuudessaan. Tai vähintäänkin pitää säästöjen prosentuaalinen suhde ennallaan.

Rehellisyyden nimissä ja tekopyhyyden välttääkseni myönnän, että itseltänikin lipsuu välillä. Nykyisillä tuloillani saatan silti välillä ostaa “jotain kivaa”, koska minulla on siihen mahdollisuus. Yritän kuitenkin pitää ei-välttämättömät ostokset hallussa muutamalla tavalla: ostamalla vain tuotteita, joista nautin pitkäaikaisesti. Laadukkaita pitkäikäisiä tuotteita. En osta uutta autoa päivittääkseni vanhan, jos vanha toimii hyvin. En osta mitään hetken mielijohteesta. Harkitsen isompien, ei-välttämättömien, ostoksien ostoa monta kuukautta, tai jopa vuotta etukäteen, kunnes viimein vedän liipasimesta. Näin pitkälti etukäteen ajateltujen, vaikkakin edelleenkin ei-välttämättömien, ostoksien osalta en ole koskaan katunut jälkikäteen.

Salainen resepti taloudellisen vapauden saavuttamiselle on pitää oma kustannustaso vakiona vaikka tulot kasvaisivatkin. Tulojen kasvattaminen nopeuttaa taloudellista vapauttasi vain, jos kasvuosuudesta menee säästöön suhteessa enemmän kuin menoihin. Mielellään kasvuosuus säästetään täysimääräisenä.

Kuinka saavutan taloudellisen vapauden?

Tavoitteeni taloudelliseen vapauteen asti on säästää absoluuttisesti vähintään yhtä paljon tuloistani kun säästän tänään, ja samalla minimoida kulutuksen kasvun määrää. Ideaalitapauksessa säästän myös suhteellisesti yhtä paljon kuin tänään. Mahdolliset elämänmuutokset, kuten perheenlisäykset tai asunnon osto kasvattavat kuitenkin välttämättömiä menoja. Oleellisinta onkin ymmärtää turhan kulutuksen kasvattamisen välttäminen.

Saavutan taloudellisen vapauden sijoittamalla säästöni, sekä sijoituksien mahdolliset osingot ja korot uudelleen. Sijoitan järkevästi kulut minimoiden. Pääoman menetyksen riskin välttääkseni jaan sijoitukseni kahteen osa-alueeseen: taloudellisen vapauden -salkkuun (“FIRE“) ja muuhun sijoitustoimintaan. Taloudellisen vapauden saavutettuani kaikki varat voidaan kuitenkin ynnätä yhteen. Ennen FIRE-säästöjen aloittamista, aion kuitenkin maksaa opintolainani pois kokonaisuudessaan.

Kun opintolainani on maksettu pois, sijoitan FIRE-salkkuuni kuukausittain tai neljännesvuosittain laajasti hajautettuihin passiivisiin osakeindeksirahastoihin. Indeksirahastot olen valinnut priorisoiden laajaa hajautusta ja mahdollisimman pieniä kustannuksia. FIRE-salkku on pitkässä juoksussa päämääräinen sijoitussalkkuni.

Muu sijoitustoiminta koostuu pääasiassa erillisestä osakesalkusta, jolla sijoitan Helsingin pörssin yhtiöihin. Salkun pääoma on peräisin yksittäisestä perintösummasta. Koko perintö sijoitetaan osakesäästötilin (“OST“) kautta keskitetysti muutamiin yhtiöihin kerrallaan, ensisijaisesti pitkällä aikajänteellä. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa laatuyhtiöiden löytäminen järkevään hintaan on hankalaa, teen myös arvosijoituksia heikompiin yhtiöihin lyhyellä- tai keskipitkällä aikajänteellä. Aion säästää myös lisää sijoitusvarallisuutta osakesäästötilille vuosittaisten bonusten muodossa – kunhan opintolaina on ensin maksettu pois – siihen asti kunnes osakesäästötilin maksimitalletukset ovat täynnä. Sen jälkeen myös bonukset säästetään FIRE-salkkuun.

Lisäksi muuhun sijoitustoimintaan lasketaan nykyinen sijoitusasunto. Sijoitusasunto on aiemmin omaan käyttöön ostettu, mutta joka on jäänyt paikkakunnanvaihdoksen jäljiltä vuokralle. Minulla ei ole kiinnostusta hankkia enempää sijoitusasuntoja, ja tämäkin menee myyntiin kun aika on sopiva. Asunnosta saatavat varat tullaan käyttämään uuden oman asunnon ostoon, kunhan sellainen päätetään hankkia. Lisäksi säästän erikseen kuukausittain uutta asuntoa varten korkoa kerryttävälle säästötilille.

Kirjoitan tarkemmin sijoitusstrategiastani myöhemmin erillisessä päivityksessä.

Taloudellisen vankeuden aste tänään? (7.12.2020)

Tänään olen oman talouteni vanki. Joudun työskentelemään palkan perässä halusin sitä tai en. Päivätyöni on jotain miellyttävän ja siedettävän väliltä. Sen osalta asiat voisivat olla paljon huonomminkin. Mutta työskentelisinkö nykyisessä tehtävässäni, mikäli olisin taloudellisesti vapaa? Tuskin.

Tässä taloudellisen vapauden tavoitteluni lähtötilanne 7.12.2020:

Oman arvioni mukaan opintolaina on maksettu pois kokonaisuudessaan n. 18 kuukauden kuluttua. Kirjoitan oman talouteni budjetoinnista ja säästösummista erillisessä päivityksessä.

Lopullinen taloudellisen vapauden euromääräinen arvo on vielä suunnitteilla. Todennäköisesti se tulee asettumaan johonkin 1M€ + omistusasunnon arvo tienoille. 1M€ tarjoaa 4%-teorian mukaan “turvallista” 40k€ bruttotuloa, josta pois pääomaverot. Tuo summa on nähdäkseni kuitenkin nettonakin enemmän kuin tarpeeksi omalla kulutuskäyttäytymiselläni. Inflaatio tulee toki kasvattamaan lopullista summaa. Perehdyn myös tähän aiheeseen tarkemmin tulevissa päivityksissä.

Eiköhän tässä ollut tarpeeksi avauspostaukseen.

Taloudellista vapautta etsimässä,

Arvo Laatu