Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Sulatin Componenta-omistukseni tilinpäätöksen jälkeen

Myin tänään positioni Componentassa aamun tilinpäätöksen jälkeen. Nopealla katsauksella tilinpäätös osui odotuksiin ja yllätyinkin että kurssi laahasi eilisen päätöksen alapuolella. Tilinpäätöksen perusteella tein kuitenkin muutoksia pitkän aikavälin arvostukseeni, joka pudotti tavoitehintani markkinahinnan alapuolelle. Kirjoitin aiemmin sijoituksestani Componentaan täällä.

Tilinpäätös 2020

Componentan tilinpäätöstiedote julkaistiin 26.2.2021. Yleisesti ottaen tilinpäätös oli odotuksien mukainen, nähdäkseni jopa positiivinen, mutta markkina reagoi siihen silti negatiivisesti. Todennäköisesti lähinnä yleisen markkinakehityksen vuoksi.

Tilinpäätöksestä kävi ilmi muutamia asioita, joiden perusteella totesin aiemmat olettamani yrityksen liiketoiminnan oikeasta arvosta liian optimistiseksi. Tämä laski oman tarkennetun arvioni markkinahinnan alapuolelle, jonka vuoksi irtauduin positiostani. Onnekseni sijottaessani hyödynsin reilua turvamarginaalia mahdollisten virhearviointieni varalle. Keskiostohintani oli silti alle uuden arvion, joten turvamarginaalin vuoksi sijoitus oli silti tyydyttävä.

Componenta-sijoitukseni tulokset

Sijoitin Componentaan alunperin 25.9.2020. Silloinen ostohintani splittikorjattuna oli 3,13€/kpl. Myöhemmin loppuvuonna toteutettuun etuoikeusmerkintäantiin sijoitin täysimääräisesti merkintäoikeuksieni verran (1:1) ja sain sijoitettua myös toissijaisessa merkinnässä n. 25% merkintäoikeuksiani vastaavan määrän.

Tämän lisäksi merkintäoikeuksien perusteella annettujen väliaikaisosakkeiden tullessa kaupankäynnin kohteeksi, hyödynsin arbitraasia myymällä normaalin osakesarjani omistuksen splittikorjattuna hintaan 3,30€/kpl, ja ostin väliaikaisia myyntisummalla hintaan 3,10€/kpl, täten nostaen alkuperäisten osakkeiden lukumääräistä omistustani yli 5,5% (annin jälkeen n. 2,4%).

Kokonaissijoitukseni Componentaan oli:

  • 1438 kpl @ 3,13€, yht. 4 509€ (alkuperäinen sijoitus)
  • 1802 kpl @ 2€, yht. 3 604€ (merkintäetuoikeusanti + toissijainen merk.)
  • 80 kpl @ 0,175€, yht. 14€ (osakesarja-arbitraasi, sis. toimeksiantokulut)
  • YHT. 3320 kpl @ 2,44€ (8 090€)

Kaikki luvut ovat splittikorjattuja.

Tein tammikuussa allokaatiomuutoksen salkkuni yhtiöihin, myyden osan Componenta-sijoituksestani, siirtäen summan lähes kokonaisuudessaan Lehto Groupiin, jossa näin korkeamman potentiaalin ja pidemmän sijoitushorisontin.

  • Myyty 19.1.2021: 1820 kpl @ 3,07€ (5 580€)

Lopulta tänään 26.2.2021 julkaistun tilinpäätöksen perusteella sulatin loput Componenta-positiostani aiemmin mainituista syistä. Pidän Componentan pidempikatseista tarinaa edelleen mielenkiintoisena, mutta toistaiseksi seuraan sitä sivurajojen ulkopuolelta.

  • Myyty 26.2.2021: 1500 kpl @ 3,40€ (5 100€)

Sijoituksen kokonaistulos:

  • Ostettu 3320 kpl @ 2,44€ avg. (8 090€)
  • Myyty 3320 kpl @ 3,22€ avg. (10 690€)
  • Tuottoa: 2 600€ (32%)
Kohti uusia puolionnistumisia!

Kokonaisuudessaan Componentassa pikaisesti tapahtuneet suuret muutokset, ja oma liian optimistinen alkuperäinen näkymys, jättivät sijoituksen tuloksen odotuksistani. Kuitenkin positiivinen tulos ensimmäisestä sijoituksestani on positiivinen kokemus jo itsessään. Toistaiseksi jatketaan Lehto Groupin omistajana ja n. 60% käteispainolla. Etsin edelleen aktiivisesti uusia sijoituskohteita, ja yksi onkin jo lyhyenmatkan kiikarissa. Tunnustelen vielä hieman parempaa hintaa. Turvamarginaali osoittautui tärkeäksi jo Componentan osalta. Enköhän ole liian optimistinen jatkossakin.

Massiivista käteispositiota jälleen kantaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Lehdon tilinpäätös 2020

Lehto Group julkaisi vuoden 2020 tilinpäätöksensä eilen 18.2.2021. Tilinpäätös osui yhtiön antamien ohjeistuksien ylälaitaan, aiheuttaen melko positiivisen kurssireaktion (+11%).

Avaan tässä artikkelissa tulkintojani yrityksen tilinpäätöksestä ja päivitän oman Lehto-sijoitukseni näkymät ja tavoitteet. Toivon että lukija ymmärtää tekstin sisältävän kirjoittajan johtopäätöksiä, joten lukekaa skeptisesti, älkääkä varsinkaan käyttäkö allekirjoittaneen amatöörisijoittajan blogipostauksia sijoitusneuvoina.

Taloudelliset luvut

Yritys haarukoi Q3-tuloksen yhteydessä Q4:lle 150-170 miljoonan liikevaihtoa ja positiivista liiketulosta. Toteutunut liikevaihto oli 169,7M€ ja liiketulos 4,9M€, osuen liikevaihdon osalta haarukan ylälaitaan, eikä liiketuloskaan jäänyt satoihin tuhansiin, mikä vaikutti olevan sijoituskansan arvio.

Koko vuoden luvut jäivät edelleen historiankirjoihin korjausvuoden lukuina, liikevaihdon (2020: 544,7M€) laskiessa -18,4% aiempaan vuoteen verrattuna (2019: 667,7M€), ja liike- ja nettotuloksen jäädessä negatiivisiksi (2020: -2,9M€ & -8,2M€). Molemmat tulosluvut antoivat silti helpotusta sijoittajien huolille suurempien tappioiden jatkumisesta (2019: -41,8M€ & -35,7M€).

Lehdon liiketoiminnan koko vuoden kassavirta oli 73,6M€ positiivinen. Huomattavasti normaalia liiketoiminnan tasoa korkeampi, saati sitten nykytilaa, ja selittyy käytännössä kokonaisuudessaan gryndituotannon vähennyksiä seuraavasta varaston pääomien vapautumisesta. Massiivinen kassavirtainjektio (ml. osakeannin nettovirta 19,3M€) mahdollisti yrityksen velkojen merkittävän leikkauksen. Yrityksen tase on nyt erinomaisella tolalla.

Ajatuksia tilinpäätöksestä ja esityksestä

Liikevaihdon lasku ei tullut yllätyksenä yhtiön kannattavuuden tervehdyttämisohjelman edetessä. Asuntoliiketoiminnassa parempikatteista, mutta pääomaa sitovaa gryndituotantoa on vähennetty johdon mukaan n. 25 prosentiin asuntotuotannon liikevaihdosta. Gryndituotantoa halutaan epäilemättä lisätä uudelleen yrityksen kääntäessä fokuksensa jälleen kasvuun, oletettavasti viimeistään strategiankauden päättyessä 2023.

Yhtiö ohjeistaa edelleen laskevaa liikevaihtoa vuodelle 2021, mikä on loogista tervehdyttämisohjelman jatkuessa ja yrityksen kokonaismarkkinan kehitysnäkemykset (laskeva) huomioon ottaen. Johto arvioi hoivaliiketoiminnan kasvavan lähivuosina, kun julkisen puolen asiakkaat aktivoituvat koronan jälkeen.

Yhtiö ohjeistaa positiivisen liiketuloksen vuodelle 2021, mutta CFO ei tarkentanut useista kysymyksistä huolimatta ohjeistuksen viitearvoja. Mielestäni ihan loogista, koska yritys on edelleen kannattavuuden eheyttämisvaiheessa, eikä muutenkaan toimi vielä täysin normaaleilla tasoilla. Miksi tehdä turhia ennustuksia 12kk päähän alati muuttuvassa tilanteessa.

Pidemmälle aikavälille webcast tarjosi merkittävää lisätietoa pitkäkatseiselle omistajalle. Yritys voi saavuttaa hyvän liiketuloksen (mutta ei merkittävää…) nykyisellä liikevaihdolla, ottaen huomioon erityisesti ei-skaalautuvat kulut tehtaiden käyttöasteen osalta. Lisäksi johto kertoi, että yrityksen tehdaskapasiteetti tukisi nykyisen käyttöasteen tuplauksen tai triplauksen, ennen uusia investointitarpeita. Täten yrityksen ei tarvitse kasvaa väkisin pienentääkseen tehtaiden kiinteitä kuluja, eikä sen tarvitse investoida kapasiteettiin keskipitkällä aikavälillä. Toisinsanoen yrityksen kasvupotentiaali on maksettu jo etukäteen, eikä se itsessään aiheuta merkittäviä ongelmia kannattavuudelle liiketoiminnan eheyttämisvuosina. Nice!

Oman sijoitusnäkymän muutokset

Laskin hieman arvioitani vuosittaisten investointien tarpeesta. En tehnyt muutoksia arviooni normaalista tuloksesta tai sen saavuttamisen aikatauluun. Arvioni yrityksen oikeasta arvosta nousi marginaalisesti.

Luottamukseni sijoituskeissiini (käännetarinaan) vahvistui. Kaiken kaikkiaan varsinkin tilinpäätösesitys-webcast vahvisti luottoa siihen, että johto tekee, ja on tehnyt, tarvittavia toimia tuloksen tervehdyttämiseksi, tulevaisuuden varmistamiseksi, ja että sänky on lyhyellä aikavälillä (<3v) pedattu uutta kasvupolkua varten. Uusi vuonna 2021 aloittava toimitusjohtaja mukaanlukien.

Mielestäni yrityksen osakkeet ovat edelleen merkittävässä aliarvostuksessa yrityksen oikeaan pitkän aikavälin arvoon nähden. Lehdon painoarvo salkusta on jo kolmannes, joten en lisäile positioon. Tämän tilinpäätöksen jälkeen uskon pysyväni omistajana vielä oikean arvon ylittyessäkin, koska näen yrityksellä olevan vielä merkittävästi kasvuvaraa, etenkin Suomen markkinalla, mutta myös Ruotsissa. Pidän yritystä edelleen keskivertoyrityksenä omalla yksinkertaisella skaalallani.

Iloisin omistajaterveisin,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Allokaatiomuutos osakesalkun yhtiöihin

Tein tänään 19.1.2021 allokaatiomuutoksen osakesalkkuni yhtiöihin. Myin osan Componenta-omistuksestani rahoittaakseni lisäykset Lehto-omistukseeni. Kirjoitan postauksessani ajatukseni allokaatiomuutoksen taustalla.

Osakesalkku ennen allokaatiomuutosta 19.1.2021.
Componenta-omistus kasvoi annin myötä liikaa

Kirjoitin Componenta-sijoituksestani aiemmin täällä. Alkuperäinen sijoituspäätökseni Componentaan oli sijoittaa 4 500€ pääomaa, eli n. 15% salkkuni varallisuudesta. Alkuperäiseen sijoituskeissiini ei oltu huomioitu mahdollista merkintäetuoikeusantia, ja sen tuomaa vaatimusta suuremmasta pääomasijoituksesta.

Edullisin ehdoin tarjotun merkintäetuoikeusannin, ja sitä edeltäneen kurssinousun myötä omistukseni Componentassa oli kasvanut markkina-arvolla mitaten jo yli 10 000€:oon, eli noin kolmannekseen salkkuni kokonaisvarallisuudesta.

Merkintäetuoikeusannin myötä aiheutunut laimennusvaikutus alkuperäiseen omistukseeni laski myös arviotani omistukseni intrisiittisestä – eli oikeasta – arvosta. Kansankielisesti alkuperäisen sijoitukseni tuottopotentiaali laski annin yhteydessä. Omistuksella on edelleen tuottopotentiaalia, mutta se on jonkin verran matalampi kuin mitä se oli ennen antia.

Ostin Lehtoa marraskuussa liian vähän

Kirjoitin Lehto-sijoituksestani aiemmin täällä vasta viikko takaperin. Sijoituksen Lehtoon tein kuitenkin jo marraskuussa 2020. Näin Lehdossa merkittävän tuottopotentiaalin.

Yhtiötä hinnoiteltiin kriisiyhtiönä, vaikka näkemykseni mukaan tulos oli laskenut vain väliaikaisesti. Liiketoimintaa oli laajennettu pahasti tappiollisiin korjausrakentamisprojekteihin. Liiketoiminta-alue on sittemmin pikaisesti lakkautettu, mutta sen ongelmat heijastuvat tulokseen edelleen.

Tuottopotentiaali Lehdolla sen ostopäivänä oli huomattavasti korkeampi kuin samaan aikaan merkintäetuoikeusannissa olleella Componenta-omistuksellani. En kuitenkaan tuolloin halunnut allokoida näihin kahteen käänneyhtiöön yhteensä enempää kuin 50% osakesalkun varallisuudesta, joten sijoitin Lehtoon vain 4 500€, eli n. 15% salkun kokonaisvarallisuudesta.

Lehdon hinta pörssissä on harmillisesti sittemmin noussut hieman (n. 17,5%), mutta onneksi kuitenkin hyvin vähän arvioimaani oikeaan arvoon ja kokonaispotentiaaliin nähden.

Lehdon parempi riskisuoja oikeuttaa suuremman allokaation

Tarkastin vuoden vaihteessa omistuksiani ja niiden sijoitustarinaa uudelleen. Tulin siihen tulokseen, että nykyisilläkin arvostuksilla omistan ennemmin Lehtoa 30% allokaatiolla, kuin Componentaa. Uskon edelleen molempiin yhtiöihin, mutta näistä kahdesta yhtiöstä Lehdolla on useita etuja Componentaan nähden.

Lehto on arvioni mukaan melko riskitön keskivertoyhtiö, jolla on kasvuvaraa omassa markkinassaan. Sillä on tehdasvalmisteisten moduulien vuoksi kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden, joskaan ei kestävää sellaista. Lehdon markkina-arvo on kutakuinkin sama kuin arvioni sen aineellisesta netto-omaisuudesta annin jälkeen, joka antaa riskisuojaa omistukselle. Tilinpäätös julkaistaan vasta helmikuun puolella. Näen Lehdossa yrityksen jota haluan omistaa, vaikka markkina-arvo ylittäisi oman arvioni yrityksen arvosta. Componentasta luovun jo aiemmin.

Pyrin välttämään jatkossa vastaavia allokaatiomuutoksia, koska en välitä erityisemmin treidauksesta aiheutuvista turhista toimenpidekuluista. Tämän pystyin perustelemaan itselleni turhan korkealla riskisemmän sijoituksen prosenttiosuudella.

Osakesalkku allokaatiomuutoksen jälkeen 19.1.2021.

Käteiskassaa epätoivosesti sijoittaen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Modulaarista rakentamista osakesalkkuun – onko Lehdon vaikeat vuodet takana?

Alla lyhyesti osakesalkkuni toisesta sijoituksesta, jonka tein Lehto Groupiin. Jaan postauksessa tärkeimmät syyt tekemälleni sijoitukselle. En kuitenkaan avaa arvonmääritystäni.

Lehto Group -sijoitus 25.11.2020

Tein osakesalkkuni toisen sijoituksen Lehto Groupiin 25.11.2020. Viikkoa aiemmin Lehto oli ilmoittanut päättäneensä jo aiemmin ilmoitetun merkintäetuoikeusannin järjestämisestä. Kaupankäynti merkintäoikeuksilla alkoi ostopäivänäni 25.11.2020.

  • Omistus: 4025 Lehto Groupin osaketta
  • Keskihinta: 1,118€
  • Sijoitettu pääoma: n. 15% osakeportfoliosta (4500€ + 9€ kulut)
Korjausrakentamisen ongelmat toivat poikkeuksellisia tappioita

Lehto Groupilla on ollut takanaan raskaat kaksi vuotta. Vuoden 2019 aikana yhtiö kirjautti tulokseen raskaita tappioita, ensisijaisesti pahasti kannattamattomista korjausrakentamisen projekteista, mutta myös heikentyneistä tuloksista muilta jo vakiintuneilta liiketoimialoilta. Yhtiö oli selvästi tehnyt virheen laajentaessaan ydinosaamisensa – moduulipohjaisen asunto- ja toimitilatuotannon – ulkopuolelle.

Korjausrakentamisprojektien virheitä maksellaan vielä vuonna 2020, kun tulos näyttäisi jäävän hieman pakkaselle. Mutta mielestäni reagointi virheeseen oli nopeaa. Harvoin näin merkittäviä yritysjohdon virhearviointeja korjataan parilla tappiollisella vuodella.

Kesäkuussa 2020 Lehto ilmoitti suunnittelevansa antia yhtiön kassan ja oman pääoman vahvistamiseksi. 18.11.2020 hallituksen päättämästä annista annettiin virallinen ilmoitus. Merkintäetuoikeusannilla kerättäisiin yhtiön kassaan 20M€. Annissa annettaisiin n. 29M uutta osaketta, ulkona olevien n. 58M osakkeen lisäksi.

Miksi sijoitin Lehto Groupiin?

Lehto Group antoi minulle positiivisen kuvan siitä, kuinka laajentuminen kannattamattomaan korjausrakentamiseen päätettiin pistää jäihin. Mikä tärkeintä, päätös tehtiin nopeasti, mutta minulle potentiaalisena omistajana tärkeää oli myös se, että sovitut työt päätettiin tehdä loppuun ja kohteet toimitettaisiin asiakkaalle pahasti tappiollisenakin. Yhtiö ei yksinkertaisesti pärjää pitkässä juoksussa, mikäli sillä ei ole tämänkaltaista asiakas ensin -mentaliteettia.

“If you believe in unlimited quality and act in all your business dealings with total integrity, the rest will take care of itself.”

Frank Perdue

Vuoden 2020 kvartaaliraportit piirsivät kuvaa ongelmien haihtumisesta yhdessä lopetetun korjausrakentamisliiketoiminnan kanssa. Tulos oli tervehtymässä ja kassavirta reilusti positiivista. Laskevaa liikevaihtoa vaikuttaisi kauhistelleen moni, mutta eikö se ole looginen jatkumo lopetetuille liiketoiminnoille, tiivistetyille tilauskirjoille, sekä hieman laskusuuntaan kääntyvälle rakennusmarkkinalle?

Ostoaikoihin käynnissä ollut merkintäetuoikeusanti oli mielestäni jokseenkin epäolennainen yhtiön menestyksen kannalta. Varat tulisivat kyllä helpottamaan yhtiön rahoitusongelmia, mutta yhtiön finanssit eivät nähdäkseni olleet kriisissä. Pidin osakeantia kaikinpuolin neutraalina holdaavalle omistajille, mutta positiivisena minulle itselleni, koska se loi erinomaisen paikan ostoon.

Oletin merkinnän menevän läpi täysimääräisenä, ja teinkin sijoitukseni sillä oletuksella. Ostin pörssistä vanhoja osakkeita hintaan 1,118€/kpl, eli ostin yritystä hieman alle 100M€ valuaatiolla, mikäli oletukseni annin täysimääräisestä läpimenosta piti paikkansa. Tyydyttävä hinta yhtiöstä, joka saisi annista kassaan 20M€ helpotusta, ja joka vielä ennen vuotta 2019 teki neljä vuotta putkeen nettotulosta yli 20M€ vuodessa, yhteensä 131M€.

Yhtiö on todistanut pörssikautensa aikana tehdasesivalmisteisen moduulirakentamispohjaisen liiketoimintamallinsa kannattavuuden asumis- ja toimitilarakennuksen toimialoilla. Sillä oli vahvaa kasvua näillä toimialoilla, ja mielestäni edelleen tilaa varastaa markkinaa isommilta kilpailijoiltaan. Odotan yrityksen keskittyvän jatkossa ennen kaikkea näihin ydinliiketoimintoihin.

Lehdolla on tahtoa keskittyä kehitystyössään puurakentamiseen. En ole tämän liiketoiminnallisista prospekteista yhtä innoissani, kuin ns. ideajohtajaksi väistyvä nykyinen pääomistaja-toimitusjohtaja. En ole kuitenkaan sen suhteen negatiivinen, enemmänkin neutraali. Tehdasvalmisteisilla puuelementtirakenteilla on varmasti paikkansa liiketoimintakentässä. Toivon vain, että puurakentamista ei lähdetä viemään eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Toivon että sen rahoitukseen vaaditaan vain pieni osa ydinliiketoiminnan (toivottavasti) erittäin mehukkaista tuloksista. Onneksi tyhjästä ei tarvitse lähteä liikenteeseen – Lehdolla on jo tänään kyvykkyys toimittaa jopa neljäkerroksisia puurakenteisia kerrostaloja.

Sijoituksen jälkeen tapahtunutta

Merkintäetuoikeusanti ylimerkattiin reilusti, eikä toissijaisesta merkinnästä saanut merkintäoikeuksia käyttämätön toissijaismerkitsijä, kuten allekirjoittanut.

Kurssi on korjaantunut jo hieman ylöspäin sijoitukseni jälkeen. Korjaantumisvaraa on edelleen omaan arviooni yrityksen todellisesta arvosta.

Innolla vuoden 2020 tilinpäätöstä odotellen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Sijoitusstrategia

Miten, mihin, ja milloin sijoitan osakesäästötililläni?

Aiemmin kirjoitin osakesäästötilin olevan todennäköisesti paras sijoitustili pitkäaikaiselle osakesijoittajalle. Tässä postauksessa kerron tarkemmin strategiastani osakesäästötilin sisällä sijoittaessani. Jaan mielipiteeni hyvän yrityksen tunnusmerkeistä, mutta en syvenny omaan yritysten arvonmäärittelyyni.

Lähtökohdista

Aika on rajallista. Työssäkäyvänä minulla ei ole rajattomasti aikaa sijoitustoiminnalle taloudellista vapautta etsiessäni. Joudun tekemään kompromisseja siinä mihin käytän aikani.

Olen luonteeltani hyvin analyyttinen. Jos kiinnostun aiheesta, kiinnostun siitä oikeasti. Käytän kaiken ylimääräisen aikani kiinnostuksen kohteeni syvälliseen ymmärtämiseen. Oli se sitten uusi harrastus, mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, tai vaikka uusi konsolipeli. Vaimokin muistuttelee aika ajoin.

Samoin perehdyin osakesijoittamiseen yhtenä taloudellisen vapauden tavoittelemisen keinoista. Aihe itsessään ei ollut mikään uusi. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. En kuitenkaan koe saaneeni merkittävää hyötyä sijoitustoimintaan koulutuksestani. Opin ymmärtämään merkityksettömiä tilastoja, laskemaan täysin turhia tunnuslukuja kuten betaa… (varianssi ei ole riski, se on mahdollisuus!). Kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin kursseilta sain pohjaa yksittäisten yritysten taloudellisten lukujen tarkastelun aloittamiseksi. Mutta vain aloittamiseksi…

Keskitetty portfolio

“It is a mistake to think that one limits one’s risks by spreading too much much between enterprises about which one knows little and has no reason for special confidence… One’s knowledge and experience are definitely limited and there are seldom more than two or three enterprises at any given time in which I personally feel myself entitled to put full confidence.”

John Maynard Keynes

Minulle soveltuva suorien osakesijoituksien sijoitusstrategia on ehdottomasti keskitetty portfolio. Keskitetyn portfolion lisäksi koen että riittävä mahdollisten sijoitusten joukko on Helsingin pörssi. Sijoitusideoiden saaminen ja mahdollisten sijoitusten seuraaminen kotimarkkinoilta onnistuu osittain jo pitämällä silmät auki jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta haluan myös investoida kotimaahani periaatesyistä.

Rajallisen tehtävään allokoitavan ajan vuoksi en voi seurata tiiviisti kymmeniä tai satoja yrityksiä. Sen sijaan yritän saada sijoitettuani salkkuni varallisuuden vain muutamaan yritykseen kerrallaan, ja seurata niitä hyvinkin tiiviisti. Kolmesta-viiteen yritystä on enemmän kuin tarpeeksi riskin hajauttamiseksi, mikäli tuntee yrityksensä hyvin. Tämä ei ole kuitenkaan sääntö, vaan enemmänkin suuntaviivaus. En jätä kuudetta sijoitusta tekemättä, mikäli kohde on yhtä laadukas kuin aiemmat viisi ja sitä tarjotaan vähintään yhtä edullisin ehdoin. Toisaalta en myy aiemmin hankittuja pois uuden idean tieltä, mikäli niiden sijoituskeissi on edelleen validi, eikä hintakaan ole merkittävästi yli oman arvioni yrityksen oikeasta arvosta.

Koen analyyttisen luonteeni tukevan keskitetyn portfolion strategiaa. Koska haluan luonnostaan paneutua kiinnostuksen kohteisiini syvällisesti, en olisi koskaan valmis sijoittamaan, mikäli oma analyysini jäisi pintaraapaisuksi. Saan kilpailuetua instituutionaalisia sijoittajia, ja analyytikkoja vastaan, koska en ole sidottu arvostamaan yrityksiä suhteessa toisiinsa. 50% verrokkiryhmää halvempi 1€ kolikko on mielestäni silti kallis, jos se maksaa 2€.

Mahdollisesti mielenkiintoisten yritysten tunnuspiirteitä

Time is the friend of the wonderful business, the enemy of the mediocre.

Warren E. Buffett

Laatuyritys omaa mielestäni muutamat tietyt ominaisuudet. Nämä ominaisuudet tekevät laatuyrityksestä täydellisiä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Jos saan salkkuuni kolmekin laatuyritystä alennuksesta, olen tyytyväinen salkkuni hajautukseen. Keskivertoyrityksiä tarvitsisin useamman, mutta laatuyrityksen ominaisuudet tekevät siitä vähäriskisemmän sijoituskohteen pitkäaikaisesti. Olettaen että laadusta ei ole maksettu liikaa. Turvamarginaali ennen kaikkea.

Kilpailuetu

Laatuyrityksellä on vahva kilpailuetu muihin saman markkinan yrityksiin nähden. Kilpailuetu voi näkyä monella eri tavalla. Kulutustuotteissa se voi olla rikkomaton brändi, kuten Apple tai Marimekko.

Teknologiayrityksissä se voi olla pitkällä patentilla suojattu valmistus- tai ominaisuusetu, jota voidaan kaupallistaa “omalla monopoliasemalla” tai lisensoimalla teknologia muille toimijoille.

Niche-teollisuudessa se voi olla luonnollinen maantieteellinen monopoliasema. Kilpailuetu näkyy yleensä kilpailijoita parempana hinnoitteluvoimana, joka valuu mukavasti alariveille.

Vahva kassavirta

Laatuyrityksellä on vahva ja ennustettava kassavirta. Vahva kassavirta kertoo yrityksen tuloksen terveydestä. Kirjanpitokikkailuilla tuloslaskelmaa saa kaunisteltua vuositasolla, ja huonot vuodet voidaan piilottaa “kertaluontoisten kulujen” ja “oikaistujen tuloksien” taakse.

Kassavirta ei valehtele – se kertoo mistä rahaa valuu yritykseen sisään, ja mistä ulos. Ei sen enempää, ei sen vähempää. Yrityksen pitkäkatseista omistajaa kiinnostaa yrityksen tuottama kassavirta, joka valuu hänen taskuihinsa joko 1) osinkojen, 2) yrityksen omien osakkeiden oston, tai 3) kassavirralla kustannettujen kasvuinvestointejen kautta, jolla vastaavasti kasvatetaan tulevia kassavirtoja.

Hyvä johto investoi vain kannattavaan kasvuun

Ah, kannattavat kasvuinvestoinnit. Kolmas laatuyrityksen tunnusmerkki, oma ehdoton feivöritti, koska se kertoo useastakin asiasta. Se ilmenee usein ROIC%-luvusta (return on invested capital, %), jota Charlie Mungerkin on kommentoinut olevan sijoittajalle yrityksen tärkein tunnusluku. Jatkuvat kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen johdon laadusta. Hyvä yritysjohto osaa ensisijaisesti allokoida yrityksen varoja, ja toissijaisesti johtaa yrityksen operatiivista toimintaa. Molemmat ovat tärkeitä, mutta huono yritysjohtaja saa yrityksen tulevaisuuden kuralle nopeammin ja pitkäkestoisemmin missaamalla ensin mainitun.

Toisaalta kannattavat kasvuinvestoinnit kertovat yrityksen jatkuvista kasvumahdollisuuksista. Mikäli kasvuinvestoinnit pysyvät vähintään yhtä kannattavana, kuin yrityksen aiempi liiketoiminta, yrityksellä on todennäköisesti vielä aikaa kasvaa, ja siten kasvattaa omistajansa kukkaroa tyydyttävällä tavalla. Trendinomaisesti heikkenevä kasvuinvestointien kannattavuus kielii potentiaalisen kasvun tulevansa tiensä päähän.

Kun yritys pystyy investoimaan kannattavasti aiempia kassavirtojaan, omistajan näkökulmasta nämä varat sijoitetetaan hänen puolestaan reaali P/B ratiolla 1. Koitappa löytää laatuyritys tuolla hinnalla pörssistä johon sijoittaa, ja mieti seuraavan kerran kahdesti ennen kuin pyydät laatuyrityksen yhtiökokouksessa suurempaa osuutta yrityksen tuloksesta jaettavan osinkojen muodossa.

Tänään joudun tekemään kompromisseja myös sijoituksissani

Valitettavasti tänään elämme yhtä historian surkeimmista ajoista osakesijoittajan näkökulmasta. Osakkeiden hintakehitys on karannut käsistä, ja joukkona niitä arvostetaan reilusti korkeammalla kertoimella historialliseen keskiarvoonsa nähden. Se ei tarkoita etteikö hyviä sijoituskohteita voisi löytää, mutta se pienentää niiden löytämisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Sain osakesäästötilille sijoitettavan perintövarallisuuden käyttööni kesäkuussa 2020. Osakkeiden hinnat olivat nousseet jo lähes maaliskuun 2020 “romahdusta” edeltäville tasoille. En löytänyt mitään ostettavaa. Jos jokin laatuyritys oli ollut ostohinnoissa maaliskuun pohjilla, se ei ollut sitä enää kesäkuussa.

Lähtökohtaisesti pyrin olemaan kärsivällinen ostojen kanssa, mutta 100% käteispositio usean vuoden oletuksella ei lämmitä. Laatuyrityksiä on vaikea löytää alennuksesta sijoittajalle hyvinäkään aikoina. Saadakseni varallisuutta sijoitettua, jouduin laajentamaan mahdollisten sijoitusten joukkoa ainakin hetkellisesti “laatua halvalla, omista pitkään”-ideologiastani, kohti “keskivertoa halvalla, omista kunnes arvo on realisoitunut lähelle omaa arviota yrityksen oikeasta arvosta”. Täältäkään on tänään vaikea löytää ostettavaa.

Viitekehys osakesijoituksien allokaatiolle

Koska en halua täyttää salkkuani keskivertoyrityksillä, määrittelin itselleni säännöt siitä, kuinka paljon salkun varallisuudesta voin sijoittaa “minkäkin laatuiseen yritykseen”, ja millä alennuksella omaan arviooni yrityksen oikeasta arvosta. Täten salkussa on aina käteistä laadukkaiden yritysten hankinnalle, kun tilaisuus siihen avautuu. Tämä viitekehys on ensimmäinen drafti, jota korjailen varmasti tulevina vuosina suuntaan tai toiseen.

Ostot, ylärajaan salkun varallisuudestaLaatuyrityksetKeskivertoyrityksetKeskivertoyritykset, riskinen
35%:iin asti-33%-33%-50%
50%:iin asti-33%-50%-67%
70%:iin asti-33%-67%N/A
85%:iin asti-50%N/AN/A
100%:iin asti-67%
N/AN/A
Salkun prosentuaalinen alennusvaatimus ja yritystyypin maksimiallokaatio.

Laatuyrityksen tunnuspiirteitä kuvailin aiemmassa kappaleessa. Kiteytettynä se omaa vahvan kilpailuedun, vahvan kassavirran, ja sillä on osaava johto, kannattavat kasvuinvestointimahdollisuudet. Tähän kategoriaan pääsee tänään vain muutamat yritykset Helsingin pörssistä.

Jokseenkin riskitön keskivertoyritys on estabiloitunut yritys, jonka voin olettaa näkyvän yrityskentässä vielä 10 vuoden kuluttua, mutta joka ei kuitenkaan täytä laatuyrityksen kriteerejä. Tähän kategoriaan pudonnee käytännössä ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistan yrityksistä. Jotain esimerkkejä: Aktia, Fiskars, Valmet, Stora Enso. Omasta salkusta Lehto Group pudonnee tähän kategoriaan myös, vaikka yrityksen viime vuosien korjausrakentamishankkeiden vaikeuksien vuoksi moni pudottaisi yrityksen kategoriaa alemmas. Onneksi voin tehdä omat kategorisointini. Lehto-sijoituksestani myöhemmin lisää.

Jokseenkin riskinen keskivertoyritys on aiemmasta derivoituna yritys, jolla on yksi tai useampi riski, jonka vuoksi yritys ei välttämättä näy yrityskentässä enää 10 vuoden kuluttua. Tähän kuuluu myös ehkä noin puolet Helsingin pörssin päälistasta. Esimerkkinä omasta salkusta: Componenta, joka on pieni sopimusvalmistaja metalliteollisuudessa, jolla riskinä esim. palveltavan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta. Sisältää myös muita epävarmuustekijöitä. Lue lisää Componenta-sijoituksestani täältä.

Omistusten seuranta

Seuraan omistamiani yrityksiä hyvin tiiviisti. Luen kaikki yrityksen pörssitiedotteet ja seuraan uutisointia yrityksestä. Katson yrityksen tuottamat videot, markkinointimateriaalit ja kuuntelen toimitusjohtajan kommentit haastatteluissa. Luen analyytikkojen raportit, koska siellä on usein hyviä pointteja taustatiedoista, joita voin tarkastella itse syvemmin.

Katson myös analyytikon kootut arvaukset, eli ennustusosion, huvittuneena sanomalehden sarjakuvaosion tapaan. Ja ihan oikeasti vain huvittuakseni. Suositusten arvo on nolla, eikä se ole edes analyytikkojen syytä. Yritystä ei vain yksinkertaisesti voi arvostaa 12 kuukauden kiitoradalla. Sama kun koittaisi laskeutua jumbojetillä maantien ohituskaistalle. Sokkona.

Ennen kaikkea olen kiinnostunut tilinpäätöstiedotteiden taloudellisten lukujen kehityksestä. Toki luen myös kvartaaliraportit, koska niistä saa usein hyödyllistä lisätietoa esim. yrityksen hankkeiden etenemisestä, mutta en lue niitä luvut edellä. Seuraan myös lähimpien kilpailijoiden menestystä pintapuolisesti, saadakseni kuvan yritykseni liiketoimen kokonaismarkkinan kehityksestä.

Yritysten tulevaisuuden näkymät eivät muutu useita kertoja päivässä. Ne harvoin muuttuvat useita kertoja vuodessa. Ne eivät muutu, koska kuluttajaluottamus tai teollisuusindeksi on noussut tai laskenut. Ei, jos sijoituksien horisontti on omistajan tavoin lähtökohtaisesti pitkäkatseinen, yli syklien, tai ikuisesti. Spekuloijat spekuloikoon sydämensä kyllyyksiin. Harva jopa voitollisesti.

Koska sitten myyn?

Sijoitan laatuyrityksiin pitkäjänteisesti. Osta ja omista. Eli seuraa todella tarkasti, mutta reagoi vain ääritapauksissa. Jos omistamaani laatuyritystä ostetaan pörssistä naurettavan korkealla hinnalla – fine, myydään pois, koska varat saan sijoitettua varmasti tehokkaammin. Yritys menettää ainoan asiakkaansa, jonka liiketoimintaan koko arvonmääritykseni perustuu – fine, myydään pois, koska sijoituskeissi on oikeasti muuttunut. Koko liikevaihdon häviäminen on sijoitustoiminnassa riski. Yrityksen osakkeiden hinnan muutos ei ole riski – se on mahdollisuus – myydä todella kalliilla, ostaa todella halvalla, tai olla reagoimatta kokonaisuudessaan.

Keskivertoyritykset myyn herkemmin, hyvinkin riippuvaisesti siitä, saanko sijoitettua varat parempaan yritykseen, ja halvemmalla, aiemman kappaleen vaatimukset huomioiden. Suorittaakseni tällaisen vaihtotoimenpiteen, hintaeron tulee olla huomattava. Esim. nykyinen omistus +50% oikeasta arvosta, ja vaihtokohde -50%. En vexlaa pienillä eroilla, koska miellän sen treidaukseksi, josta aiheutuu turhia ylimääräisiä kuluja, ja koska yritysten arvonmääritys ei ole tarkkaa tiedettä. Jos vaihtelisin yrityksiä arvojakaumalla +10%/-10%, ottaisin merkittävän riskin, koska oman arvonmääritykseni tulisi olla melko tarkka. Ja realisoisin varman riskin myynti- ja ostokuluista. Usein.

Riskiset keskivertoyritykset myyn, kun yritystä ostetaan pörssissä lähellä sille määrittelemääni käypää arvoa. Näiden osalta en odottele parempaa ostokohdetta. En ostaisi näitäkään yrityksiä, jos en odottaisi yrityksen pärjäävän vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä (10v). Tiedostan kuitenkin että yksi tai useampi mahdollisesti realisoituva riski näiden yrityksen osalta on olemassa.

Näistä lähtökohdista laatuyritysten metsästykseen,

Arvo Laatu

Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset

Ensimmäinen suora osakesijoitukseni – Componentasta löytyi arvoa

Componenta-sijoitus 25.9.2020

Perjantaina 25.9.2020 elettiin jänniä aikoja Laatulassa. Olin aiemmin samalla viikolla tehnyt päätöksen vihdoinkin sijoittaa valitsemaani yritykseen. Perjantaina myös rahat oli saatu siirrettyä säästötililtä osakesäästötilille. Enää oli jäljellä ostotoimeksiantojen antaminen.

Olisin voinut ostaa yritystä jo avauksen myyntilaidasta, mutta päätin katsella hetken päivän kurssikehitystä. Nauttia tilanteesta. Tai ehkä kerätä rohkeutta. Sshh, älkää kertoko muille.

Yksin kulmakuppilassa lounastaessani kurssi oli tullut mukavasti alas ja päätin vetäistä liipasimesta. Olin Componentan vähemmistöomistaja. Yhtäaikaa onnellinen ja kauhuissani. En halunnut epäonnistua ensimmäisessä sijoituksessani.

  • Omistus: 71 884 Componentan osaketta
  • Keskihinta: 0,0626€
  • Sijoitettu pääoma: 15,33% osakeportfoliosta (4500€+9€ kulut)
Miksi sijoitin Componentaan?

Componenta ei täyttänyt kriteeristöäni laadukkaasta pitkäaikaisesta sijoituskohteesta. Yrityksen liikevaihto oli laskenut 2011 vuoden 576,4 miljoonasta eurosta aina 39,3 miljoonaan euroon vuonna 2018. Lukuisia konsernin tytäryhtiöitä ajettiin edellisinä vuosina saneerauksen kautta konkurssiin tai myytiin. Vuonna 2019 yrityksestä oli enää jäljellä Suomen valimotoiminta, joka oli tervein kaikista liiketoiminnoista. Sekin saneerauksessa.

Yhtiö oli ollut liian aggressiivinen kasvuhankkeissaan, eikä ollut tehnyt riittäviä selvitystöitä uusia alueita vallatessaan. Surkein esimerkki oli Hollannista ostettu liiketoiminta, joka nojasi käytännössä yhteen suureen asiakkaaseen, ja joka menetettiin käytännössä heti omistuksen siirryttyä Componentalle. Hankitun tytäryhtiön kohtalo oli selvä heti kättelyssä.

Siltikin yrityksen tulevaisuus oli syyskuussa 2020 nähdäkseni ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä. Komas-yrityskauppa rahoitettiin omilla osakkeilla. Jäljellä oleva liiketoiminta tuotti positiivista kassavirtaa. Saneerausvelat olivat maltilliset aina vuoteen 2023 asti, johon siihenkin oman arvioni mukaan yritys pystyisi säästämään niin halutessaan. Tiukat vuodet olisivat edessä, mutta tästä selvittäisiin.

Yrityksen väliaikaisesti toimitusjohtajanakin toiminut, hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari, vaikutti rehelliseltä ja osaavalta kaverilta. Suutarilla oli merkittävä henkilökohtainen omistus yhtiössä. Hän oli tehnyt paljon ikäviä, mutta ehdottoman tarpeellisia päätöksiä toimitusjohtajakautensa aikana. Johdon ja hallituksen rehellisyys ja rationaalinen päätöksenteko ovat välttämättömyyksiä mille tahansa yritykselle, mutta korostuvat varsinkin yrityksessä, jossa uusia virheitä ei saa enää syntyä – konkurssin uhalla. Tällä oli merkittävä vaikutus siihen, että päädyin ottamaan riskin alaspäin trendaavaan yrityksen omistamisessa.

Yrityksen omistusosuuksia myytiin arvioni mukaan pörssissä huomattavalla alennuksella yrityksen oikeaan arvoon verraten. Ainakin jos katsoi pidemmälle, aina saneerausvelkojen jälkeiseen aikaan asti. Yritystä hinnoiteltiin pörssissä käytännössä konkurssiyhtiönä, vaikkei siihen nykyisellä ydinliiketoiminnalla enää nähdäkseni ollut syytä.

Vain muutama viikko sijoituksen jälkeen

Vain toista viikkoa sijoitukseni jälkeen Componenta löytyi otsikoista. Pääomistaja – CapManin rahastot – olivat myyneet koko omistuksensa blokkikauppana Kyösti Kakkosen ja Erkki Etolan vetämälle sijoittajaryhmälle. Osake pomppasi 40 prosentia viikossa. Ei ehkä se arvonpurkautuminen jota odotin.

Samassa yhteydessä ilmoitettiin Componentan suunnittelevan etuoikeusmerkintäantia loppuvuodelle, johon uudet ja osa vanhoistakin pääomistajista oli jo lupautunut osallistua täysimääräisesti. Yhtiö ilmoitti suunnittelevansa maksavan saneerausvelat pois annista kerättävillä varoilla. Lisäksi ilmoitettiin annin jälkeisestä käänteissplitistä, jossa 50 vanhaa osaketta muutettaisiin yhdeksi uudeksi osakkeeksi.

Toisin kuin annilla, käänteissplitillä ei ole mitään vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Mielestäni on lähinnä huvittavaa kuinka erinäisillä palstoilla spekuloidaan kurssin tippuvan tai nousevan käänteissplitin vuoksi. Nopealla matematiikalla omistusosuudet pysyvät samana.

Merkintäanti-ilmoitus heti osakesijoitukseni jälkeen oli kuitenkin jokseenkin harmittava uutinen, koska olin arvellut yhtiön selviytyvän saneerausveloistaan liiketoiminnan rahavirroilla. Hallituksen puheenjohtajan yhtiökokouspuheenvuoron perusteella saatoin olla väärässä. Toisaalta saneerausvelkojen ennenaikainen poismaksu mahdollistaa yritykselle parempia rahoitus- ja maksuehtoja, sekä pitkäkestoisempia asiakassopimuksia. Puolensa siinäkin. Laskin silti omaa arviotani yrityksen oikeasta markkina-arvosta tämän perusteella jonkin verran. Onneksi olin ostanut omistusosuuteni reilulla turvamarginaalilla. Annin vuoksi arvioimani tuottopotentiaali laski kuitenkin huomattavasti.

Osallistuin antiin ja hyödynsin arbitraasia

Merkintäoikeusanti järjestettiin marras-joulukuussa – jokainen osakkeenomistaja sai yhden oikeuden merkitä yksi uusi osake á 0,04€ kutakin omistamaansa osaketta kohden. Lisäksi toissijaisessa merkinnässä, saatuja merkintäoikeuksia jo käyttäneillä, oli etuoikeus ensisijaisessa merkinnässä merkitsemättä jääneisiin osakkeisiin.

Osallistuin antiin täysimääräisesti ja laitoin tilaukseen n. 2/3 merkintäoikeuksiani vastaavan määrän toissijaisia merkintöjä.

Osallistuin myös arbitraasiin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kun yrityksen uudet ensisijaisen merkinnän perusteella jaetut, väliaikaisesti kaupankäynninkohteena olevat osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi maanantaina 7.12., sai vanhoista osakkeista huomattavasti paremman hinnan kuin uusista. Osakkeet yhdistettäisiin vielä saman viikon aikana. Päädyin myymään ns. vanhat osakkeeni laitaan á 0,066€ ja ostin uusia, väliaikaisesti omana osakkeenaan vaihdettavia, samalla summalla á 0,062€. Omistukseni yrityksessä kasvoi minuutissa 5,56%.

Sain merkintäoikeuksien perusteella merkitsemieni osakkeiden lisäksi 18 169 osaketta toissijaisesta merkinnästä, joka oli 25,28%:a merkintäoikeuksilla merkitsemieni osakkeiden määrästä.

Täten kokonaissijoitukseni Componentaan tänään 14.12.2020:

  • Omistus: 165 953 osaketta
  • Hankintahinta: 8 092€ (sisältäen kulut)
  • Keskihinta: 0,0488€
  • 18.12 toteutettavan käänteissplitin jälkeen:
    • Omistus: 3 320 osaketta
    • Keskihinta: 2,437€
Sijoitushorisontti Componenta-sijoitukselle

Kuten mainitsin heti alkuun – Componenta ei yrityksenä vastaa sitä tasoa jota odotan pitkäkestoisilta sijoituksiltani. Kyseessä on täysiverinen arvosijoitus. Heikkoa halvalla. Myyn sijoitukseni heti kun saan 90% siitä arvosta, jonka itse olen yrityksen arvoksi arvioinut. Täten pidän sijoitusta lyhytkestoisena sijoituksena, mutta lopulta sen määrittelee markkinat. Korjaan arviotani yhtiön oikeasta arvosta jatkuvasti uuden tiedon perusteella, painottaen kuitenkin vuosittaisia tilinpäätöksiä. Pidän silmällä kaikkia muitakin tiedotteita ja raportteja.

Pyrin välttämään merkittäviä muutoksia arviooni yrityksen arvosta lyhytaikaisten ja -katseisten muutoksien vuoksi. Vaikka sijoitushorisonttini on tässä sijoituksessa lyhyt (oletus alle 5 vuotta), pyrin silti määrittelemään yritysten arvot suhdannevaiheesta riippumattomasti. Yrityksen liiketoiminta harvoin muuttuu merkittävästi yhden kvartaalin aikana. Miksi siis tekisin radikaaleja muutoksia arviooni yrityksen arvosta kvartaaleittain? Toki radikaali muutos yrityksen rahoitustilanteessa tai liiketoiminnassa vaatii aina tilanteen tarkastelun, mutta usein kvartaalitason muutokset ovat käytännön merkityksettömiä.

Jänniä aikoja kaikille Componenta-omistajille toivottaen,

Arvo Laatu