Kategoriat
Osakesijoitukset Sijoitukset Taloudellinen vapaus

Allokaatiomuutos osakesalkun yhtiöihin

Tein tänään 19.1.2021 allokaatiomuutoksen osakesalkkuni yhtiöihin. Myin osan Componenta-omistuksestani rahoittaakseni lisäykset Lehto-omistukseeni. Kirjoitan postauksessani ajatukseni allokaatiomuutoksen taustalla.

Osakesalkku ennen allokaatiomuutosta 19.1.2021.
Componenta-omistus kasvoi annin myötä liikaa

Kirjoitin Componenta-sijoituksestani aiemmin täällä. Alkuperäinen sijoituspäätökseni Componentaan oli sijoittaa 4 500€ pääomaa, eli n. 15% salkkuni varallisuudesta. Alkuperäiseen sijoituskeissiini ei oltu huomioitu mahdollista merkintäetuoikeusantia, ja sen tuomaa vaatimusta suuremmasta pääomasijoituksesta.

Edullisin ehdoin tarjotun merkintäetuoikeusannin, ja sitä edeltäneen kurssinousun myötä omistukseni Componentassa oli kasvanut markkina-arvolla mitaten jo yli 10 000€:oon, eli noin kolmannekseen salkkuni kokonaisvarallisuudesta.

Merkintäetuoikeusannin myötä aiheutunut laimennusvaikutus alkuperäiseen omistukseeni laski myös arviotani omistukseni intrisiittisestä – eli oikeasta – arvosta. Kansankielisesti alkuperäisen sijoitukseni tuottopotentiaali laski annin yhteydessä. Omistuksella on edelleen tuottopotentiaalia, mutta se on jonkin verran matalampi kuin mitä se oli ennen antia.

Ostin Lehtoa marraskuussa liian vähän

Kirjoitin Lehto-sijoituksestani aiemmin täällä vasta viikko takaperin. Sijoituksen Lehtoon tein kuitenkin jo marraskuussa 2020. Näin Lehdossa merkittävän tuottopotentiaalin.

Yhtiötä hinnoiteltiin kriisiyhtiönä, vaikka näkemykseni mukaan tulos oli laskenut vain väliaikaisesti. Liiketoimintaa oli laajennettu pahasti tappiollisiin korjausrakentamisprojekteihin. Liiketoiminta-alue on sittemmin pikaisesti lakkautettu, mutta sen ongelmat heijastuvat tulokseen edelleen.

Tuottopotentiaali Lehdolla sen ostopäivänä oli huomattavasti korkeampi kuin samaan aikaan merkintäetuoikeusannissa olleella Componenta-omistuksellani. En kuitenkaan tuolloin halunnut allokoida näihin kahteen käänneyhtiöön yhteensä enempää kuin 50% osakesalkun varallisuudesta, joten sijoitin Lehtoon vain 4 500€, eli n. 15% salkun kokonaisvarallisuudesta.

Lehdon hinta pörssissä on harmillisesti sittemmin noussut hieman (n. 17,5%), mutta onneksi kuitenkin hyvin vähän arvioimaani oikeaan arvoon ja kokonaispotentiaaliin nähden.

Lehdon parempi riskisuoja oikeuttaa suuremman allokaation

Tarkastin vuoden vaihteessa omistuksiani ja niiden sijoitustarinaa uudelleen. Tulin siihen tulokseen, että nykyisilläkin arvostuksilla omistan ennemmin Lehtoa 30% allokaatiolla, kuin Componentaa. Uskon edelleen molempiin yhtiöihin, mutta näistä kahdesta yhtiöstä Lehdolla on useita etuja Componentaan nähden.

Lehto on arvioni mukaan melko riskitön keskivertoyhtiö, jolla on kasvuvaraa omassa markkinassaan. Sillä on tehdasvalmisteisten moduulien vuoksi kilpailuetua kilpailijoihinsa nähden, joskaan ei kestävää sellaista. Lehdon markkina-arvo on kutakuinkin sama kuin arvioni sen aineellisesta netto-omaisuudesta annin jälkeen, joka antaa riskisuojaa omistukselle. Tilinpäätös julkaistaan vasta helmikuun puolella. Näen Lehdossa yrityksen jota haluan omistaa, vaikka markkina-arvo ylittäisi oman arvioni yrityksen arvosta. Componentasta luovun jo aiemmin.

Pyrin välttämään jatkossa vastaavia allokaatiomuutoksia, koska en välitä erityisemmin treidauksesta aiheutuvista turhista toimenpidekuluista. Tämän pystyin perustelemaan itselleni turhan korkealla riskisemmän sijoituksen prosenttiosuudella.

Osakesalkku allokaatiomuutoksen jälkeen 19.1.2021.

Käteiskassaa epätoivosesti sijoittaen,

Arvo Laatu